{"id":935,"date":"2023-04-26T17:32:28","date_gmt":"2023-04-26T17:32:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=935"},"modified":"2023-04-26T17:32:30","modified_gmt":"2023-04-26T17:32:30","slug":"kun-kirkonkellot-soivat-vaan-missa-kaikuu-rukouskutsu-islamin-ilmentymista-koskevat-ongelmat-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2023\/04\/26\/kun-kirkonkellot-soivat-vaan-missa-kaikuu-rukouskutsu-islamin-ilmentymista-koskevat-ongelmat-suomessa\/","title":{"rendered":"<strong>Kun kirkonkellot soivat, vaan miss\u00e4 kaikuu rukouskutsu? Islamin ilmentymist\u00e4 koskevat ongelmat Suomessa<\/strong>"},"content":{"rendered":"\n<p>Johannes Rantanen<\/p>\n\n\n\n<p>Islam on maailman toiseksi suurin uskonto ja my\u00f6s Suomessa se on kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmenin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua islamin ja julkisen tilan v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta Suomessa. Islamin ja julkisen tilan ongelma Suomessa liittyy erityisesti kysymykseen siit\u00e4, miten muslimien uskonnolliset perinteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t sopivat yhteen suomalaisen yhteiskunnan normien ja arvojen kanssa. Suomessa on voimassa uskonnonvapaus, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan ja ilmaista uskonnollisia vakaumuksiaan. T\u00e4m\u00e4 oikeus koskee my\u00f6s muslimeja.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkin islamin uskonnolliset perinteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat olla ristiriidassa suomalaisen yhteiskunnan normien ja arvojen kanssa. Esimerkiksi naisten pukeutumisessa on eroja suomalaisen ja islamilaisen kulttuurin v\u00e4lill\u00e4. Monet muslimit pit\u00e4v\u00e4t huivia ja pitk\u00e4\u00e4 vaatetusta osana uskonnollista pukeutumistaan, kun taas Suomessa on yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4, ett\u00e4 naiset voivat pukeutua vapaasti ilman peitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaatetusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen keskustelua her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 asia on rukoushuoneiden ja moskeijoiden rakentaminen Suomeen. Muslimit ovat vaatineet lis\u00e4\u00e4 rukoushuoneita ja moskeijoita, jotta he voivat harjoittaa uskontoaan. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt vastarintaa joissain piireiss\u00e4, jotka pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t islamin laajamittaista levi\u00e4mist\u00e4 Suomessa. Erityisesti moskeijan tunnusmerkkin\u00e4 pidetty, viidesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 minareetista kuulutettava rukouskutsu, on n\u00e4hty ongelmalliseksi ja \u201dei-suomalaiseksi\u201d. Turun tuomiokirkon kellojen varttitunnin v\u00e4lein kuultava sointi ei sen sijaan esimerkiksi her\u00e4t\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista keskustelua julkisen tilan rikkomisesta, tai sit\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 ongelmana: niin \u201dsuomalaiseksi\u201d ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan kuuluvaksi se koetaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"843\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_8984-843x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"938\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?attachment_id=938\" class=\"wp-image-938\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_8984-843x1024.jpg 843w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_8984-247x300.jpg 247w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_8984-768x933.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_8984-1264x1536.jpg 1264w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_8984-676x821.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_8984.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 843px) 100vw, 843px\" \/><figcaption class=\"blocks-gallery-item__caption\">Keski-Porin kirkon torni<\/figcaption><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_2638-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"939\" data-full-url=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_2638-rotated.jpg\" data-link=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?attachment_id=939\" class=\"wp-image-939\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_2638-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_2638-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_2638-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_2638-676x901.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/04\/IMG_2638-rotated.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"blocks-gallery-item__caption\">Moskeija Pohjois-Kyproksella<\/figcaption><\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n\n\n\n<p>Muslimeilla on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, siin\u00e4 miss\u00e4 muulla tahansa uskonnollisella yhteis\u00f6ll\u00e4 \u2013 yleisesti asetettujen lakien ja s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaisesti. Rukoushuoneiden ja moskeijoiden rakentamisen suhteen on n\u00e4hty erityisesti poliitikkojen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarve l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino muslimien tarpeiden ja suomalaisten yhteiskunnan arvojen v\u00e4lill\u00e4. Yhteensovittaminen sitten onkin ollut vaikeampaa. Aina juhlapuheet, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja tavoitteet eiv\u00e4t ole kohdanneet. Surullisenkuuluisa esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Helsinkiin kaavailtu suurmoskeijahanke, joka kaatui osin omiin ep\u00e4selvyyksiins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimukseni aiheena on tarkastella suomalaisen yhteiskunnan asemoitumista ja suhtautumista islamin ilmentymiseen ja n\u00e4kymiseen julkisessa tilassa sek\u00e4 sit\u00e4, millainen suhde muslimiyhteis\u00f6ll\u00e4 on Suomeen ja suomalaisuuteen. Miksi nimenomaan islamin n\u00e4kyminen ja ilmentyminen koetaan Suomessa ongelmalliseksi ja miten t\u00e4m\u00e4 keskeisesti linkittyy nimenomaisesti islamilaisten rukoiluk\u00e4yt\u00e4nteiden ymp\u00e4rille. T\u00e4t\u00e4 kautta itse\u00e4ni kiinnostaa tutkia erityisesti sit\u00e4 problematiikkaa, joka liittyy uskonnon spatiaalisen ulottuvuuden suhteeseen, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden harjoittamisen v\u00e4lill\u00e4 oleviin suhteisiin ja ristiriitoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan muslimiyhteis\u00f6ihin liittyv\u00e4t kysymykset ovat kahden viime vuosikymmenen aikana olleet huomattavan kiinnostuksen kohteina niin suuren yleis\u00f6n kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Jatkuvasti julkisuudessa esill\u00e4 oleva ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on saanut tutkijat tekem\u00e4\u00e4n perusteellisia tutkimuksia t\u00e4st\u00e4 kysymyksest\u00e4. Muun muassa Suomessa t\u00e4t\u00e4 tematiikka on tutkinut Turun Varissuon kaupunginosan n\u00e4k\u00f6kulmasta Marko Juntunen teoksessaan <em>Matkalla islamilaisessa Suomessa<\/em> (2020).<\/p>\n\n\n\n<p>Tarve rakentaa uusia rukoushuoneita ja moskeijoita nousee ajankohtaiseksi my\u00f6s Suomessa mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin l\u00e4hitulevaisuudessa, erityisesti Helsingiss\u00e4 ja mahdollisesti my\u00f6s muissa Suomen isoissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, joissa on merkitt\u00e4v\u00e4 muslimiv\u00e4hemmist\u00f6. Jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat tilat k\u00e4yv\u00e4t tai ovat jo k\u00e4yneet liian pieniksi tai eiv\u00e4t muuten sovellu en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseltaan uskonnonharjoittamiseen t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa evankelisluterilainen kirkko ja kristinusko m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ja rakentavat pitk\u00e4lti juhlakalenterimme, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme kielen ja sanonnat, kaupunkimme silhuetin, visuaalisen kuvastomme, tapamme ja tottumuksemme: kulttuurimme. Sen takia onkin kiinnostavaa pohtia ja tutkia miten itsellemme jossakin m\u00e4\u00e4rin edelleen vieras kulttuuri kuten islam, ja muslimit ovat osa 2020-luvun yhteiskuntaamme ja mill\u00e4 tavoin esimerkiksi uskonnonharjoittaminen ja sen n\u00e4kyminen on sallittua, haluttua ja toivottua erityisesti osana katukuvaamme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Johannes Rantanen Islam on maailman toiseksi suurin uskonto ja my\u00f6s Suomessa se on kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmenin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua islamin ja julkisen tilan v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta Suomessa. Islamin ja julkisen tilan ongelma Suomessa liittyy erityisesti kysymykseen siit\u00e4, miten muslimien uskonnolliset perinteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t sopivat yhteen suomalaisen yhteiskunnan normien ja arvojen kanssa. Suomessa on voimassa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3335,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[147,360,361,362],"class_list":["post-935","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-islam","tag-julkinen-tila","tag-moskeijat","tag-rukouskutsut","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/935","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3335"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=935"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/935\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":940,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/935\/revisions\/940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=935"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=935"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=935"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}