![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/12\/ylpparit-1024x436.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nKuva: iStock<\/p>\n\n\n\n
Islamin opetus evankelis-luterilaisessa uskonnossa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kyseinen tarina on hieman muunneltuna tosi. Muistan opiskelleeni lukiossa kolme vuotta monipuolisesti erilaisia uskontoja, mutta viimein p\u00e4\u00e4stess\u00e4ni n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taitoni ylioppilaskirjoituksissa, kysymykset painottuivat p\u00e4\u00e4asiassa kristinuskoon. Kyseinen ilmi\u00f6 on perusteltavissa lukion opetussuunnitelman mukaan, sill\u00e4 lukioissa opiskellaan edelleen opiskelijan oman uskontokunnan mukaisesti uskontoa, joka Suomessa on usein evankelis-luterilainen uskonto eli kristinusko. Ilmi\u00f6 on kuitenkin her\u00e4tt\u00e4nyt minussa kysymyksen liittyen muihin merkitt\u00e4viin uskontoihin, joita lukiossa opiskellaan kristinuskon ohella. Kaikilla maailman merkitt\u00e4vill\u00e4 uskonnoilla on kristinuskon tavoin erilaisia ulottuvuuksia, mutta jotkin uskonnot ja ulottuvuudet ovat p\u00e4\u00e4tyneet opetussuunnitelmien ja ylioppilaskokeiden rajattujen sivum\u00e4\u00e4rien sis\u00e4lle korostetummin kuin toiset. Mit\u00e4 esimerkiksi maailman toiseksi suurimmasta uskonnosta eli islamista opetetaan ja mit\u00e4 siit\u00e4 lopulta halutaan osattavan?<\/p>\n\n\n\n Islamin merkitys on kasvanut jatkuvasti koko maailmassa eik\u00e4 Suomi ole poikkeus. \u00a0Maahanmuuton sek\u00e4 uskonnollisen k\u00e4\u00e4ntymisen seurauksena Suomeen on muodostunut merkitt\u00e4v\u00e4 muslimien v\u00e4hemmist\u00f6, joka jatkaa kasvamistaan tulevaisuudessa. Sen vuoksi ymm\u00e4rryst\u00e4 islamista erityisesti koulun kautta tarvitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen islamin k\u00e4sittely\u00e4 lukiossa ylioppilaskokeiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkoituksenani on selvitt\u00e4\u00e4, kuinka monipuolisesti erilaisia ulottuvuuksia islamista nostetaan esiin islamia k\u00e4sitteleviss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeessa ja kuinka paljon islamiin liittyvi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 on ilmennyt viimeisen reilun vuosikymmenen sis\u00e4ll\u00e4. Lukion opetussuunnitelma m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, miten islamia tulisi k\u00e4sitell\u00e4 lukiossa. Opetussuunnitelma ohjaa opettamaan esimerkiksi islamin synnyst\u00e4, kulttuuritaustasta ja opista, mutta my\u00f6s islamin sis\u00e4isest\u00e4 moninaisuudesta. Ylioppilaskokeet paljastavat kuitenkin konkreettisesti sen, mit\u00e4 lukiossa islamista halutaan opittavan. Ylettyyk\u00f6 islamin monipuolinen ymm\u00e4rrys todellisuudessa ylioppilaskokeiden kysymyksiin, vai j\u00e4\u00e4k\u00f6 se vain kauniiksi lauseeksi opetussuunnitelman sivulle?<\/p>\n\n\n\n Tietoa vai ymm\u00e4rryst\u00e4 testaamassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ylioppilaskoe on yksi tunnetuimpia suomalaisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n summatiivisen eli kokoavan arvioinnin muotoja. Summatiivisen arvioinnin avulla tarkastellaan sit\u00e4, miten hyvin opiskelija on kokonaisuudessaan saavuttanut asetetut tavoitteet opintojakson p\u00e4\u00e4tteeksi. Tavoitteet usein ovat tiedollisia, mutta my\u00f6s taidollisia. Tiedollisia tavoitteita ovat opintojaksoilla k\u00e4sitellyt aihesis\u00e4ll\u00f6t, kun taas taidollisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi kyky soveltaa tai arvioida kriittisesti opittua. Taidolliset tavoitteet ovat usein edellytys tiedon syvent\u00e4miselle eli todelliselle ymm\u00e4rrykselle. Pro gradu -tutkielmassani islamin monipuolisen ymm\u00e4rt\u00e4misen lis\u00e4ksi tarkastelen taitoja eli niin sanottuja ajattelun tasoja, joita vaaditaan islamia k\u00e4sittelevien teht\u00e4vien suorittamiseen. Teht\u00e4vien vaatimuksia on oleellista tarkastella, koska vaatimukset paljastavat sen, mink\u00e4 tasoista ymm\u00e4rryst\u00e4 opiskelijoilta todellisuudessa vaaditaan. Islamia k\u00e4sittelev\u00e4 monivalintakysymys voi vaatia tietoa islamista, mutta ei taitoa soveltaa eli osoittaa syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kysytyst\u00e4. Jos kaikki islamia k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t kysymykset olisivat t\u00e4llaisia, opiskelijoilta ei todellisuudessa vaadita syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 islamista laisinkaan. Kokonaisvaltainen ymm\u00e4rrys islamiin liittyvist\u00e4 ylioppilaskoeteht\u00e4vist\u00e4 voi lopulta paljastaa vakiintuneen ja jopa puutteellisen tavan k\u00e4sitell\u00e4 islamia lukiossa, jonka tiedostaminen ja muuttaminen tulevaisuuden yhteiskunnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aino Turunen K\u00e4velen tarjottimen kanssa liikuntasaliin. Kyydiss\u00e4 minulla on p\u00e4ivitetty l\u00e4pp\u00e4rini, j\u00e4\u00e4kaapista kosteutta ker\u00e4nneet viiniryp\u00e4leet ja kulmasta kuivunut juustovoileip\u00e4. Kaiken kruunaa takaisin tuijottava itseni vaaleanpunaisen ajokorttini pinnassa. Saavun paikalleni ja k\u00e4ynnist\u00e4n Abitti-ohjelman, joka tilanteeseen sopimattomalla innolla toivottaa minut tervetulleeksi s\u00e4hk\u00f6iseen evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeeseen vuosimallia 2018. Kello ly\u00f6 yhdeks\u00e4n ja avaan kokeen. Moniulotteiset kysymykset sotilaspapeista ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":10550,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[147,346,369],"class_list":["post-953","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-islam","tag-uskonnonopetus","tag-ylioppilaskoe","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/953","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10550"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=953"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/953\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":962,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/953\/revisions\/962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=953"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=953"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=953"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}