Month: huhtikuu 2017

Korvaako kone kääntäjän?

Maarit Koponen

Viime aikoina lehdissä on näkynyt paljon uutisia konekääntämisestä, erityisesti Googlen syksyllä 2016 julkaisemasta uudesta neuroverkkoihin perustuvasta kääntimestä, johon suomi saatiin mukaan huhtikuussa 2017. Raporttien mukaan kyseessä on huikea parannus entiseen – jopa niin huikea, ettei koneen käännöksiä enää pysty erottamaan ihmisen tekemistä (T&T 28.9.2016). Jo aiemminkin olemme saaneet lukea mullistavista konekäännössovelluksista: kopiokoneista, jotka kääntävät tekstin toiselle kielelle (T&T 14.3.2016), ja korvanapeista tai kännykkäsovelluksista, jotka kääntävät puhetta miltei reaaliajassa (Tivi 12.1.2015). Onpa joissain kirjoituksissa arveltu, että uusi käännösteknologia murtaa lopullisesti kielimuurit (WSJ 29.1.2016) ja tekee lopullisesti tarpeettomaksi niin kääntämisen kuin vieraiden kielten opiskelun.

Continue reading

Valoa vuodelta 1917

Kalle-Antti Suominen

Suomen tasavallan juhliessa satavuotista taivaltaan muistelemme niin kansallisia kuin kansainvälisiä tapahtumia vuoden 1917 ympärillä. Maamme itsenäistyminen nivoutuu osaksi ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen hallitsemaa historian murroshetkeä. Berliinissä sodan melskeiden keskellä tieteenteko kuitenkin eteni omalla tahdillaan, ja yksi keisarillisen Saksan tiedeyhteisön näkyvimpiä hahmoja oli Albert Einstein. Continue reading

Tiede tarvitsee puolustajia

Vaihtoehtoisten faktojen, valheiden ja silkan huuhaan vyörytys on onneksi saanut aikaan vastareaktion, joka korostaa tutkitun tiedon tarvetta. Sivistysyhteiskunnassa tieteellä on myös itseisarvoa. Kaiken ei tarvitse olla välittömästi hyödynnettävissä.

Tieteen arvostukseen olen törmännyt Turun Suomalaisen Yliopistoseuran satavuotisjuhlavuoden jäsenhankintakampanjan ansiosta.

Continue reading

Tutkimusetiikka tieteen tukena

Helena Siipi

Tutkimuseettinen osaaminen on keskeinen osa tutkijan ammattitaitoa. Tutkimusetiikka koskee tutkimuksen tekemisen moraalia. Osaa tutkimusetiikan kysymyksistä säädellään laeilla. Esimerkiksi henkilötietolaki asettaa vaatimuksia tutkittavia koskevien tietojen käsittelylle ja säilyttämiselle. Tutkimusyhteisö säätelee etiikkaa myös itse. Kaikki Suomen yliopistot ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjetta. Lait ja ohjeet eivät kuitenkaan anna vastauksia kaikkiin tutkimuseettisiin kysymyksiin, vaan osa jää tutkijoiden ratkaistavaksi.

Continue reading

Vanhempien huono-osaisuus voi katkaista lapsen koulutuspolun

Lapsuutemme kasvuympäristöllä on edelleen merkitystä tulevaisuutemme opiskelujen kannalta. Miten siis varmistamme sen, ettei lapsen tarvitse ikinä jäädä vaille koulutusta – taustasta riippumatta?

Continue reading

Onko avoin tiede vain hyväksi?

Jukka Hyönä

John Bohannon kirjoitti v. 2013 Science-lehdessä kokeilustaan, jossa hänen pseudonyyminsä (Ocarrafoo Cobange) lähetti keksityn, runsaasti merkittäviä virheitä sisältävän tutkimusartikkelin noin 300 open access (OA) –lehteen. Se hyväksyttiin selvästi yli puoleen lehdistä, joissain tapauksissa vieläpä pikavauhtia: Hyväksymisviesti saattoi tulla 12 päivää lähettämisestä. Hyväksymiseen päädyttiin 60 prosentissa lehdistä ilman vertaisarviointia. Vertaisarviota käyttäneistä lehdistä 70 prosenttia hyväksyi artikkelin kiinnittäen arvioissaan huomiota lähinnä muotoseikkoihin. Hyväksymiseen päätyneiden lehtien joukossa oli myös arvostettujen tiedejulkaisijoiden (Elsevier, Sage) lehtiä. Lopputulemana on, että tänä päivänä on mahdollista julkaista epäpätevää tutkimusta, kunhan maksaa OA-lehden julkaisumaksun. Continue reading

Avustajaeläin ja teknologia – tulevaisuus 2040

Jussi LehtonenOnko jääkaapissa valo, kun oven sulkee? Tuleeko puun kaatumisesta ääni, jos kukaan ei ole kuulemassa? Ohjaako tekoäly älykodissa robottikoiraa, kun ihmiset eivät ole kotona? Olen joskus heittänyt ilmaan pohdinnan siitä, että tekoälyn ja robotiikan kehittyessä yhä hurjempaa vauhtia, saatetaan tulevaisuudessa avustajaeläimiä korvata robottieläimillä. Jo nyt on ehdotettu opaskoirien tilalle gps-signaalin avulla maastossa suunnistavia laitteita. Tulevaisuudessa robottikoiran saattaa siis komentaa pois sohvalta asunnon toimintoja valvova tekoäly, vaikka ihminen ei olisikaan kotona.

Continue reading

Kun ”valo syttyy yrittäjyyteen!”

Kirsi Peura

Otsikon lainaus on sosiaalipolitiikan yliopisto-opettajalta, joka osallistui talven alussa järjestetylle henkilökunnan 24h-yrittäjyysleirille Harjattulan kartanossa. Kyseessä oli kokeilu, jossa yliopisto-opettajat pääsivät oppimaan yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta osallistumalla intensiiviselle, yön yli kestävälle leirille. Leirillä osallistujat työstivät yritysideoita monitieteisessä tiimissä ja harjoittelivat pitchaamista eli myyntipuheen pitämistä. Osallistujien palaute leiriltä oli erittäin hyvä – leiri oli ollut heille jotain aivan uutta.

Continue reading