Month: marraskuu 2017

Kaduttaako?

Juha Räikkä

Tunteidemme luonnetta ja rakennetta tutkitaan monilla tieteenaloilla. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen muodostaminen tunteista edellyttääkin tieteiden välistä yhteistyötä.

Kysymys siitä, mistä tunteet tarkkaan ottaen rakentuvat ja mitä tunteita ihmisillä on, tulee kuitenkin erottaa kysymyksestä, mitä tunteita heillä pitäisi olla. Tunteiden rationaalisuus ja etiikka muodostavat oman ongelmakenttänsä.

Mitä meidän kuuluu tuntea? Tämä kysymys voi kuulostaa oudolta, sillä voimme kontrolloida tunteitamme korkeintaan välillisesti.

Continue reading

Opiskelijakulttuuria tulee vaalia

Miika Tiainen

Viime viikonloppuna Tampereella käytiin Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous, jossa ylioppilaskuntien aktiivit kokoontuivat päättämään liikkeen suunnasta taas seuraavan vuoden ajaksi. Liiton linjapaperi uusittiin laajasti viime vuonna, minkä vuoksi liittokokouksessa keskustelua herättivätkin esimerkiksi ensi vuoden toimintasuunnitelmaan suunnitellut projektit. Alkava vuosi näyttelee tärkeää roolia eduskuntavaaleihin valmistautumisessa, joten opiskelijaliikkeen agendassa korostuu erityisesti opiskelijoille keskeisten teemojen nostaminen julkiseen keskusteluun.

Opiskelijaliikkeen tärkeimpiä kritiikin aiheita on viime aikoina ollut opiskelun tuen järjestelmien jatkuva venkslailu suuntaan jos toiseen, usein heikentävästi. Vaikutusarvioinneille ei jää minkäänlaista aikaa, kun uutta muutosta ollaan jo puskemassa läpi. Esimerkiksi opintotukijärjestelmää on rukattu harva se vuosi, ja nykyopiskelijat ovat aloitusvuotensa mukaisesti kukin vähän erilaisten käytäntöjen piirissä. Kuvaava esimerkki liittyy yleiseen asumistukeen, jonka piiriin opiskelijat siirrettiin 1.8.2017 alkaen opintotuen asumislisän parista. Opiskelijajärjestökentässä muutos nähtiin pääosin hyvänä. Siirtymisen muillekin kuin opiskelijoille suunnatun järjestelmän piiriin ajateltiin vakauttavan opiskelijoiden asumisen tuen tulevaisuutta.

Continue reading

Väärinymmärryksen karikot

Jussi Tapani

Turun yliopiston blogissa on käsitelty tämän syksyn aikana useita kertoja niin työntekijöiden ja opiskelijoiden muodostaman yhteisön hyvinvointia. Teemaa ovat valottaneet ansiokkaasti muun muassa dekaani Markus Granlund, dekaani Marja Vauras, vararehtori Riitta Pyykkö ja rehtori Kalervo Väänänen. Näille kirjoituksille on ollut yhteistä vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnin edellytyksenä. Kuten vararehtori Pyykkö toteaa osuvasti, ongelmat kumpuavat usein vuorovaikutuksen epäonnistumisesta. Jos olisi maltettu alun perin kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään, valtaosa tilanteista olisi saattanut ratketa alkuunsa.

Keskustelu näyttäisi olevan erityisesti altis väärinymmärryksille siinä tilanteessa, kun keskustelijat eivät ole käytännössä vuorovaikutuksessa keskenään. Otan esimerkin omalta alaltani, jossa rangaistusten ankaruus on oiva esimerkki väärinkäsitysten mahdollisuudesta. Kansalaisilla on tyypillisesti vankkoja näkemyksiä eri rikoksista tuomittujen rangaistuksen oikeudenmukaisuudesta, ja sosiaalinen media on täynnä hämmästystä, kummastusta ja kiukkua rangaistuskäytännön lievyydestä. Näissä keskusteluissa on tyypillisesti kyse siitä, että yleinen oikeustaju ei tunnu vastaavan rangaistuskäytäntöä. Ongelmana on kuitenkin yleisen oikeustajun käsitteellinen hämäryys ja siihen liittyvät tutkimukselliset vaikeudet.

Continue reading

Digitalisaatio opetuksen ja oppimisen apuna

Erkki Härkönen

Digitalisaatio on muokannut työelämää monilla sektoreilla. Teknologiateollisuuden ohella erityisesti palvelutoimialat ovat digitalisaation, automaation ja robotiikan myötä kokeneet suuria mullistuksia, kun asiointi vähittäiskaupasta pankki- ja vakuutuspalveluihin hoidetaan verkon kautta. Digitalisaation kumppanina vaikuttaa globalisaatio; merkittävä osa esimerkiksi kotitalouksien vaatehankinnoista tehdään ulkomaisten verkkokauppojen sivuilta kivijalkakauppojen sijaan. Terveydenhuollossa digitalisaation nähdään olevan jopa sote-uudistusta suurempi muutosvoima (ks. esim. Sanna Salanterän haastattelu https://youtu.be/_JF9p9VE5VM).

Koulutussektorilla keskustelu digitalisaatiosta on kohdistunut usein kysymykseen, mitä laitteita, oppimisalustoja ja sovelluksia oppilaitoksissa käytetään perinteisten opetusmenetelmien tukena. Sitten kun tuo keskustelu on käyty ja päätöksiä hankinnoista tehty, alkaa tuskailu siitä, miten nopeasti laitteet, alustat ja sovellukset vanhenevat opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden käsiin.

Kiinnostavia keskusteluteemoja löytyy opetuksen ja oppimisen ytimestä; miten erilaiset pedagogiset valinnat ja ratkaisut tukevat opetussuunnitelmissa asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta edistävät tutkinnoilta edellytettyjen laatuvaatimusten toteutumista. Miten korkeakoulut voivat tukea opettajia ja opiskelijoita hankkimaan ja kehittämään digitalisoituvan opetuksen ja opiskelun valmiuksia? Mitä digitalisoituva työelämä edellyttää korkeakouluista valmistuneilta ja miten vastavalmistuneet omalla digiosaamisellaan vaikuttavat työelämän kehitykseen?

Continue reading

Uusiutuminen on välttämätöntä

Kalervo Väänänen

Yliopistomme nyt istuvan hallituksen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallituksella on enää yksi kokous joulukuussa ja sen asialista alkaa jo hahmottua. Rohkenen nyt jo päätellä, että tämän hallituksen merkittävin päätös tehtiin 4.8.2015 pidetyssä hallituksen kokouksessa. Silloin takana olivat edellisenä keväänä tehdyt maan hallituksen leikkauspäätökset, ja arvioimme, että valtion tuki Turun yliopistolle tulee vuoteen 2018 mennessä vähenemään noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä arvio on nyt toteutunut.

Mainitussa kokouksessa hallitus hyväksyi toimivan johdon laatiman Turun yliopiston nelivuotisen sopeuttamis- ja kehittämisohjelman (SoKe), jonka toteuttaminen aloitettiin välittömästi. SoKe-suunnitelman vaihtoehtona oli noin 200 henkilön irtisanominen budjetin tasapainottamiseksi.

Continue reading

Ollaan ihmisiksi

Riitta Pyykkö

Dekaani Markus Granlund kirjoitti muutama viikko sitten Turun yliopiston blogissa siitä, miten työyhteisössä aina välillä joltakulta menee kuppi nurin. Hermostutaan ja reagoidaan saman tien sen paremmin harkitsematta. Tämä on jokaiselle meistä tuttua. Ymmärrettävääkin, kunhan ei tule jatkuvasti tavaksi.

Konflikteja työyhteisössä siis väistämättä syntyy. Henkilöstön osalta yliopistossamme on tarjolla monenlaisia menettelyjä niiden hoitamiseksi. Kun edellytykset normaalille työnteolle ovat häiriintyneet, on syytä puuttua asiaan heti, tarvittaessa sovittelun keinoin.

Continue reading

Sadhun kuolema

Pentti Huovinen

Bowen H. McCoy, amerikkalaisen Morgan & Stanley-pankin johtaja oli pitkään miettinyt, miten katkaista työelämän oravanpyörä. Pankissa toteutettiin sopivasti mahdollisuus sapattivapaaseen. McCoy oli ensimmäisten oikeutta käyttäneiden joukossa ja päätti lähteä vaeltamaan Himalajan vuoristoon. Matka toteutti unelman, johon tuskin tarjoutuisi uutta mahdollisuutta.

Ystävänsä Stephenin kanssa he olivat asettaneet vaelluksen lähtöpaikaksi hindujen ja buddhalaisten pyhiinvaelluskohteen, Muktinathin kylän. Kylä sijaitsee laaksossa lumihuippuisten vuorten ympäröimänä, korkeimpina yli 8000 metrin kohoavat Dhaulagirin ja Annapurnan huiput. Heidän tarkoituksenaan oli vaeltaa lähes kuuden kilometrin korkeuteen ulottuvaa reittiä. Vaikka matka oli huolella suunniteltu, sen onnistuminen riippui sääoloista. Juuri tuo kevät sattui olemaan lumisimpia 20 vuoteen.

Continue reading

Menneisyyden kuvien jäljillä: Turun Suomalaisen Yliopistoseuran 100 vuotta

Johanna Skurnik

Yliopistoseuralle, kuten koko Suomelle, vuosi 2017 on ollut juhlan vuosi: seura juhlii satavuotista historiaansa rinnan itsenäisen Suomen kanssa. Yliopistoseura lähti vuonna 1917 edistämään hanketta toisen suomalaisen yliopiston perustamisesta Suomeen. Marraskuussa 2017 tulee kuluneeksi vuosisata siitä hetkestä, jolloin pantiin alulle tapahtumasarja, joka tulisi johtamaan Turun yliopiston perustamiseen vuonna 1920 ja yliopiston avajaisiin vuonna 1922.

Yliopistoseura katsoo menneisyyteen ylpeänä siitä, mitä sata vuotta sitten tapahtui ja on juhlavuotensa aikana tuonut historiaansa esille monella tapaa. Keväällä Varsinais-Suomen maakunnassa järjestettiin kiertävä teatteriproduktio Eläköön 22040! joka toteutettiin yhteistyössä Turun ylioppilasteatterin ja Turun yliopiston kanssa. Näytelmässä käsiteltiin Turun yliopiston perustamiseen johtanutta kansalaiskeräystä ja nostettiin esiin ovelta ovelle kulkeneiden kerääjien kokemuksia. Samaan aikaan käynnistettiin myös jäsenhankintakampanja, jonka tuloksena Yliopistoseura lahjoitti kaikkien kesäkuun loppuun mennessä liittyneiden henkilöjäsenten tai yhteisöjäsenten ensimmäiset jäsenmaksut Turun yliopiston varainhankintaa.

Continue reading