Month: joulukuu 2017

Arkihuolesi kaikki heitä

Tiina Hallikainen

Joulu on jo parin päivän päästä. Myös yliopistoyhteisössä joulua odotetaan ja siihen valmistaudutaan monenlaisin miettein. Opiskelijoista monet ovat jo lähteneet joulun viettoon, ja työntekijöistä viimeisimmätkin yrittävät saada hommat kiireen vilkkaa mahdollisimman valmiiksi. Osa iloitsee yhteisestä joulusta perheen ja läheisten kanssa. Joku viettää jouluaan ehkä yksin, kaukana kotoaan ja rakkaistaan. Osalle joulu ei merkitse mitään erityistä, korkeintaan paria ylimääräistä vapaapäivää. Monilla on takanaan töiden tai henkilökohtaisen elämän vuoksi raskas syksy. Ajatus joulusta voi tuntua ahdistavalta eikä sitä tee välttämättä mieli viettää lainkaan.

On mielenkiintoista, millaisia ihanteita jouluun liitetään. Pitäisi olla iloista ja onnellista, rauhaa ja harmoniaa, yhdessäoloa perheen ja läheisten kanssa. Surullista on se, että monet jättävät joulun kokonaan juhlimatta, jos ei esimerkiksi ole sellaista perhettä, jonka kanssa joulua voisi tai haluaisi viettää. Tänäkin jouluna monet Suomessa asuvat kokevat ahdistusta ja tuskaa siitä, kun ei ole ketään, kenen kanssa jouluna olisi: kun kaikki ystävätkin ovat perheidensä kanssa eikä seuraan viitsi tupata eikä ehkä olisi tervetullutkaan. Joulu on itse asiassa aika julmaa aikaa, jolloin tehdään selväksi ero ihmissuhteiden välillä: sinä et ole tarpeeksi läheinen, et tarpeeksi tärkeä, et kuulu meihin, et tänään, et meidän jouluumme. Nähdään sitten uutena vuotena!

Continue reading

The devil is in the details

Tapio Salakoski

Elämme mittaamisen aikaa. Uskomme, että mittaamalla toimintaa saadaan selville sen yksityiskohtia, joita viilaamalla voidaan parantaa toiminnan tehokkuutta tai lopputuloksen laatua. Tämä aiemmin lähinnä elinkeinoelämässä vallinnut käsitys on nyttemmin levinnyt laajalti yhteiskuntaan, yliopistolaitokseenkin.

Mittaamisessa on tietysti kyse arvoista: keitä mitataan, mitä mitataan, miksi mitataan? Mutta mittaaminen on myös taitolaji: miten mitataan? Ja kun jollakin toiminnan osa-alueella mittaamiseen ryhdytään, yleensä mittaamista lisätään ja tarkennetaan toistuvasti – kunnes loputtomaan säätämiseen lopulta väsytään, ja asioita ryhdytään tarkastelemaan ”uudella tavalla”, holistisesti. Yliopistopolitiikassa heiluri vaikuttaa paraikaa olevan liikkeessä lisääntyvän mittaamisen suuntaan, mutta ennustanpa, että liikesuunta jälleen muuttuu, vaikkei vielä aivan lähivuosina. Siksi on paikallaan pohtia mittaamisen vaikutusta tieteeseen ja korkeimpaan koulutukseen.

Luonnontieteellis-teknillisessä katsannossa mittaaminen on aina määrällistä; jos tai kun halutaan mitata myös toiminnan laatua, se pitää jotenkin määrällistää. Julkaisut ovat tieteellisen toiminnan keskeinen tuote, ja niiden määrä on helppo laskea. Julkaisujen laadun mittaaminen onkin sitten jo vaikeampaa. Tunnemme kaikki julkaisufoorumien luokituksen ongelmat ja luokituksen määrittelemiseen liittyvät edunvalvonnan intohimot. Mutta viittauksethan ovat lahjomaton kansainvälisen tiedeyhteisön arvostuksesta kertova julkaisun laadun mittari, vai ovatko?

Continue reading

Seuraavat sata vuotta

Kalle-Antti Suominen

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta ja sitä on juhlistettu monin tavoin jo tammikuusta lähtien. Menneiden vuosien tapahtumien ja niiden merkityksen pohdinta on ollut lähes päivittäistä. Olemme pohtineet kansakunnan identiteettiä, sukupolvien jatkumoa, historian käännekohtia ja nykyhetken haasteita. Välillä on pidetty yhdessä hauskaakin vaikkapa hulahulan merkeissä.

Vahvin kokemukseni juhlavuodesta on toistaiseksi tanskalaisen Kenneth Greven ohjaama balettispektaakkeli ”Kalevalanmaa”. Se yhdistää häpeilemättä korkealentoista Kalevala-tulkintaa ja tunteisiin vetoavaa lähihistorian kavalkadia niin musiikin kuin tunnelman vuorotellessa iloisen ja vakavan välillä.

Greve nostaa suomalaisen sisun kuvaajaksi harottavatukkaisen ja hopeapukuisen pojan, joka saa niin voipuneet Kalevan pojat kuin sodan lamauttamat miehet nousemaan taas tolpilleen. Me suomalaiset usein pohdimme miten muu maailma näkee meidät – tämä tanskalaisen tekijän visio tuntuu kohtaavan hyvin omat näkemyksemme kansakunnalle yhteisistä kokemuksista.

Continue reading