Month: tammikuu 2018

Omalle alalle mahdollisimman sujuvasti

Riitta Pyykkö

Opiskelijavalinta on puhuttanut viime aikoina kovasti, niin julkisuudessa kuin korkeakouluissa ja lukioissa. Jo tulevana kesänä valintakokeiden tulee olla sellaisia, jotka eivät edellytä pitkää valmentautumista (eli runsaan aineiston pänttäämistä, mahdollisesti lisäksi valmennuskursseihin osallistumista), ja vuonna 2020 yli puolet uusista opiskelijoista tulee valita ylioppilastutkinnon tulosten perusteella. Tutkintojen pisteytykseen on kehitetty erilaisia malleja, jotka ovat parhaillaan lausunnoilla.

Siitä ollaan varmasti yhtä mieltä, että satojen oppiaine- ja yliopistokohtaisten valintakokeiden järjestäminen vuosittain kaipaa järkeistämistä. Toisaalta on tärkeää, että mahdollisimman moni nuori pääsisi halutessaan nopeasti jatkamaan opintojaan. Välivuodet eivät ole pelkästään kielteinen asia, mutta välivuodet silloin, kun jatkamishaluja olisi heti ylioppilaaksi tulon jälkeen, ovat.

Continue reading

Presidentinvaalien voittajat ja häviäjät

Jenni Karimäki

Annu Perälä

Istuvan tasavallan presidentti Sauli Niinistön etumatka suhteessa kilpakumppaneihin on ollut vaalikampanjoinnin aikana verrattain musertava. Niinistön haastajat tulevat kaukana gallupkärjen takana, ja tuoreimpien gallup-lukujen valossa vaikuttaa siltä, että Niinistö valitaan jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella. Perustellusti voikin kysyä, miten muut ehdokkaat hyötyvät presidentinvaaleista vai jääkö heidän osakseen vain pitää demokratian lippua korkealla?

Kysymykseen voi vastata kyllä ja ei. On selvää, että kuukausien paistattelu lehtien palstoilla ja televisioruuduissa parhaimpaan katseluaikaan lisää ehdokkaan tunnettavuutta ja antaa tälle mahdollisuuden esitellä poliittisia linjauksiaan. Esimerkiksi yksi perussuomalaisten nousun alkusykähdyksiä oli silloisen puheenjohtajan Timo Soinin onnistuminen vuoden 2006 presidentinvaalien televisiotenteissä. Presidentinvaalit olivat lähtölaukaus myös Sari Essayahin (kd.) nousujohteiselle poliittiselle uralle.

Continue reading

Pelkkää utopiaa?

Juha Räikkä

Nyt meneillään olevan oikean elämän ohella useimmat meistä elävät myös toisen elämän, joka tapahtuu vain haavekuvissa ja unelmissa. Merkittävä osa unelmistamme liittyy lähinnä omaan elämäämme, mutta jotkut unelmat ovat pikemminkin poliittisia kuin henkilökohtaisia. Tällöin voidaan puhua utopioista, etenkin jos yhteiskunnalliset unelmat käyvät kovin korkealentoisiksi.

Historia tuntee useita utopistisia kuvauksia ihanneyhteiskunnista. Kuuluisimpiin niistä kuuluvat Platonin (427–347 eaa.) Valtio, englantilaisen Thomas Moren (1478–1535) Utopia ja italialaisen Tommaso Campanellan (1568–1639) Aurinkokaupunki.

Utopistisessa kirjallisuudessa kuvattuja ihanteita on usein hankalaa toteuttaa – seikka, jonka kirjoittajat ovat useimmiten itsekin tienneet. Kun katsoo ihanteissa esitettyjä kuvauksia vaikkapa perhe-elämästä ja suvunjatkamisesta, ihanteiden kehno toteutettavuus näyttäytyy nykylukijalle pääsääntöisesti iloisena asiana.

Continue reading

The Unbearable Lightness of Knowing in the Era of Trump

Benita Heiskanen

The first year of the Trump presidency has been quite a whirlwind, to put it mildly. President Trump’s positions have proven remarkably mercurial, with frequent contradictory statements regarding domestic and foreign policy. Because the President is not a lifelong Republican, but has changed political affiliations no less than five times since the late 1980s, his positions often clash with the party’s mainstream views. Moreover, the unusually large turnover of his administration has created uncertainty as to who is behind its policymaking.

The shifting stances have created a sense of ambiguity both in the United States and abroad with regards to what the country’s position in the world is, how it will act on any given day, and how we understand the world per se. While Trump’s political outsider credentials were an asset in the eyes of his voters, his various policy pivots have caused uncertainty among U.S. allies globally. As American Studies scholars, we are frequently confronted by students, media, and the general public posing questions of how to make sense of what is going on in such times of uncertainty. This is no easy task.

Continue reading

Monttu Ventures kutsuu mukaan luomaan uusia menestystarinoita

Tomi Virtanen

Monttu Ventures Oy on uusi kehitys- ja sijoitusyhtiö, jonka tavoitteena on luoda Turun korkeakouluista ponnistavista startupeista menestystarinoita. Monttu Ventures tarjoaa startupeille mentorointia, kontakteja ja osaamista sekä tekee sijoituksia kohdeyrityksiinsä.

Monttu Venturesin perustivat kesällä 2017 Turun kauppakorkeakoulun alumnit ja Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry. Liiketoiminnan käynnistämiseksi yhtiö hakee nyt vauhtia osakeannilla, jossa yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa oman panoksensa turkulaiselle kasvuyrittäjyydelle.

Miten ja miksi Monttu Ventures syntyi? Tässä tarinamme.

Continue reading

Julkisuus ja rangaistuksen mittaaminen

Jussi Tapani

Käsittelin edellisessä blogikirjoituksessani rangaistuksen ankaruutta koskevaa keskustelua ja siihen liittyviä väärinkäsitysten mahdollisuuksia. Jatkan saman aihepiirin parissa tarkastelemalla julkisuuden merkitystä rangaistuksen mittaamisen näkökulmasta. Aihe on erittäin ajankohtainen, koska nykyaikaisen viestinnän välineet mahdollistavat aikaisempaa laajamittaisemman ja intensiivisemmän informaation välittämisen rikoksista ja rangaistuksista. Tämän seurauksena myös rikosoikeudenkäynneissä esitetään yhä useamman väite siitä, että rikosasian saamalla julkisuudella pitää olla rangaistusta lieventävä vaikutus. Ei siis ihme, että bloggaaja Anssi Järvinen on esittänyt provokatiivisen väitteen: “Eli jos haluat pedata rikolliselle mahdollisemman kevyen rangaistuksen, osallistu someraivoon!”

Continue reading

Monitieteisen tutkimuksen haasteet

Kalle-Antti Suominen

Alkanut vuosi tuo tullessaan muutoksia Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin ja siihen perustuvaan asetukseen. Valmisteluun liittyvä lausuntokierros on käyty läpi ja muutoksista tuntuu vallitsevan suhteellisen hyvä yksimielisyys toimijoiden kesken. Itse muutokset eivät ole kovin dramaattisia. Niistä kiinnostavin on asetuksen muutos, joka pienentäisi Akatemian tieteellisten toimikuntien määrää nykyisestä neljästä kolmeen.

Toimikunnat vastaavat Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen jaosta asiantuntijoiden ja asiantuntijapaneelien arviointien perusteella. Jokainen toimikunta edustaa varsin laajaa tieteenalojen kokonaisuutta ja tarkoitus on, että yhdessä ne kattavat koko tieteen kirjon.

Continue reading