Month: helmikuu 2018

Tutkija kansainvälistyy ja sosiaalistuu osana tiedeyhteisöä

Jaakko Suominen

Olin opiskeluaikanani kiinnostunut kansainvälisestä opiskelijavaihdosta. Kävin infotilaisuuksista ja pohdiskelin, mihin haluaisin lähteä. Todennäköisesti tyypilliseen perusopiskelijan tapaan en ajatellut ainoastaan tulevan vaihtopaikan opintosisältöjä vaan sitä, mihin maahan olisi kiva lähteä. Haikailin Britanniaan kielen, kulttuurin ja populaarikulttuuriin liittyneen opetustarjonnan takia. Lopulta en kuitenkaan lähtenyt mihinkään kandi- tai maisteriopiskeluni aikana. Keksin lähtemättömyydelle joitain syitä tai tekosyitä, joita en enää muista.

Väitöskirjaa tehdessäni aloin kansainvälistyä pikku hiljaa enemmän. Jatko-opintoja aloitellessani pääsin mukaan Lontooseen suuntautuneelle tutkimushankkeen valmistelumatkalle ja sittemmin kansainvälisiin kesäkouluihin ja konferenssimatkoille. Ulkomaanvierailut olivat tärkeitä oman tutkimuksellisen ajattelun kehittymisessä sekä siinä, että niiden ansiosta tutustuin toisiin tutkijoihin ja aloin pohtia, millaiseen kansainväliseen tieteenalayhteisöön oikein itse kuuluin – ja millaiseen yhteisöön en kunnolla solahtanut. Ulkomailla käyntien ohessa tärkeää tietenkin on ollut myös niin kutsuttu kotikansainvälistyminen, vierailijoiden tapaaminen omassa kotiyliopistossa.

Continue reading

Tulevaisuusalgoritmi

Keijo Koskinen

Markku Wilenius

Kun jokin organisaatio onnistuu toiminnassaan erityisen hyvin, ei sitä ympäröivä yhteisö välttämättä tule kiinnittäneeksi huomiota työhön, jolla joukko osaajia on menestyksen pohjustanut. Kiteytetysti menestyminen perustuu kolmeen tekijään: ennakointia hyödyntävään sopivaan ajoitukseen, oikeaan verkostoon – ja hillittömään määrään työtä ja sisua.

Aloimme kolme vuotta sitten yhteistyössä seudun aktiivisten yritysten kanssa hakea työtapaa, jolla voitaisiin pohjustaa ja tukea tulevaisuuden menestyvää yritystoimintaa. Innoittajana työllemme oli aikanaan seudulla toiminut professori Pentti Malaskan ja Turun silloisen elinkeinojohtaja Ilpo Siron yritysakatemia, jonka piiristä kasvoi turkulaisen elinkeinoelämän menestystarinoita. Me haastoimme seudun elinkeinoelämää aktivoitumaan sellaisilla liiketoiminnan aloilla, jotka vastaisivat aikamme suuriin haasteisiin tuottamalla resurssitehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja.

Continue reading

Miten käy tutkimuksen ja koulutuksen sotessa?

Pentti Huovinen

Maakunta- ja sote-uudistusta koskeva lakipaketti tultaneen hyväksymään eduskunnassa kesän korvalla. Tutkimuksen ja koulutuksen osalta lakiehdotukset eivät kuitenkaan vielä anna tietoa siitä, miten yliopistojen tehtävät toteutetaan uusissa maakunnan organisaatioissa.

Tällä hetkellä yliopistoilla on lakisääteinen edustus yliopistollisten sairaanhoitopiirien valtuustoissa ja hallituksissa. Edustus on merkittävä, sillä yliopiston edustajien äänimäärä liittovaltuustossa on peräti 10 prosenttia kuntien liittovaltuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Uudessa organisaatiossa tilanne on toisin. Annettujen lakiehdotusten mukaan yliopistoilla ei tule enää olemaan paikkaa maakuntien päätöksenteossa. Jos yliopistojen ja maakuntien suhteita ei määritetä tarkemmin tulevissa säädöksissä, suhteet maakuntiin ja sote-keskuksiin tullaan muodostamaan juridisilla sopimuksilla. On huomattava, että vastapuolina ei silloin enää ole pelkästään maakunnan julkisoikeudellisia yhteisöjä vaan myös mahdollisesti suuriakin yksityisiä toimijoita.

Continue reading

Mitalipöytä koreaksi

Markku Jokisipilä

”Urheilu on urheilua, politiikka politiikkaa, eikä näitä kahta tule sotkea keskenään”, on yksi pönäkimpiä urheilujohtajien suusta kuultuja latteuksia. Kaikki aloittelevatkin urheilua tutkivat yhteiskuntatieteilijät tietävät, että tämä on silkkaa höpöhöpöä. Mitä näkyvämmästä ja tärkeämmästä urheilutapahtumasta on kyse, sitä enemmän pelissä on maalien, pisteiden, senttien ja sekuntien lisäksi myös poliittista pääomaa. Ihanko sattumalta esimerkiksi viime sunnuntaina Super Bowlin kick-offiin valmistautuneen Minneapolisin US Bank Stadiumin ylitse lensi tiukassa muodossa Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjistä koostunut lento-osasto, eikä jokin sekalainen parvi hipahtavien ilmailuharrastajien Cessnoja?

Niinpä ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että politiikka on vahvasti läsnä myös tänään Etelä-Koreassa käynnistyvissä Pyeongchangin talviolympialaisissa. Kovasti on pelätty erityisesti sitä, että ilmoittautumisajan jo umpeuduttua yllättäen mukaan ilmoittautunut kansainvälisen politiikan kauhukakara Pohjois-Korea yrittää käyttää kisoja oman propagandansa alustana. Kim Jong-unin rautaisessa komennossa kulkevan maan perusluonteen tuntien olisi itse asiassa suorastaan hämmästyttävää, ellei ainakin pontevaa yritystä tähän suuntaan löytyisi.

Continue reading

Disruptioita ja uudistumistarpeita

Markus Granlund

Steve Jobs totesi aikoinaan (ja osoitti myös toteen) sen yksinkertaisen tosiasian, että innovointi erottaa edelläkävijät seuraajista. Samoin OP Ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen on sinnikkäästi julkisesti muistuttanut, että jatkuva uudistuminen ei ole kenellekään – ei myöskään yliopistoille – vaihtoehto vaan elinehto. Kohtaamme sekä yksilöinä että instituutioina nopeasti muuttuvan maailman. Muutosta leimaavat mm. epävarmuuteen ja digitaaliseen transformaatioon liittyvät kysymykset. Radikaalit muutokset pakottavat myös meidät arvioimaan tutkimuksemme ja koulutuksemme sisältöjä ja toteutustapoja innovatiivisesti. Yksi keskeinen kysymys onkin, mitä meidän pitäisi opettaa tulevaisuuden työntekijöille ja miten.

Strategisesta näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä uusia avauksia niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Meidän pitää olla etunojassa luomassa uutta, ajassa elävää tiedeyhteisöä. Erinomaisia esimerkkejä tästä löytyy yliopistostamme useita, viimeisimpien joukossa merkittävät panostukset tekoälytutkimukseen ja -koulutukseen. Tätä voidaan pitää myös fiksuna ja omaehtoisena profiloitumisena.

Continue reading

Synkkää kulttuuriperintöä ja hyvyyden tekoja

Anne Heimo

Turun yliopistolle nykyään kuuluva Sirkkalan kampus lukeutuu Museoviraston 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tästä huolimatta sen historia on useimmille turkulaisille vieras. Alueen vanhin rakennus, nykyinen Historicum, pystytettiin alun perin vuonna 1834 köyhäintaloksi. Vuonna 1846 tsaari Nikolai I siirsi talon suomalaisen Krenatööritarkk’ampujapataljoonan käyttöön. Vuonna 1875 valmistunut Kaivokatu 12:ssa sijaitseva Minerva on Suomen vanhin kasarmirakennukseksi suunniteltu rakennus. 1850-luvulla kasarmi siirtyi venäläisten sotilaiden haltuun Suomen itsenäistymiseen asti. Sisällissodan päätyttyä kasarmialueella toimi Turun sotavankileiri syyskuulle 1918 asti, jonka jälkeen paikalla toimi vuoteen 1923 asti Turun pakkotyölaitos. Turun ja Porin sotilasläänin esikunnalle 1990-luvulle asti kuulunut kasarmialue siirtyi Turun yliopistolle 2004.

Continue reading