Month: toukokuu 2018

Jatkuva muutos – Kaaoksesta kukoistukseen?

Satu Teerikangas

Muutos on nykytyöelämän mantra. Muutosta on kaikkialla. Digitalisoituvan ja koneellistuvan työelämän edessä on nähtävissä, että muutosten määrä kasvaa entisestään. Tämä herättää kysymyksen, miten toimia jatkuvan muutoksen keskellä? Perinteisesti muutoksen keskellä toimimista on kuvattu jaksamisen metaforan kautta – miten yksilöt tai työyhteisöt jaksavat muutoksen keskellä.

Koska muutoksesta on tullut pysyvää, se on tullut jäädäkseen, väittäisin että jaksamisen sijaan meidän tulee löytää keinoja kukoistaa jatkuvan muutoksen keskellä. Toimia, saada aikaan, voida hyvin, ja jopa loistaa. Tämä vaatii muutoskyvykkyyttä niin yksilöiden, esimiesten, kuin työyhteisöjenkin tasoilla.

Sosiaali- ja terveysalan toimijat, etenkin julkisella puolella, ovat malliesimerkki nykypäivän työelämästä muutoksen, ellei murroksen tai disruption, paineessa. Pitkälti julkinen ala, joka perinteisesti on loistanut ammattitaidollaan, on laitettu kokonaisvaltaiseen, monimuotoiseen, pitkäjänteiseen myllerrykseen. Sosiaali- ja terveysalojen yhdistäminen, alan avautuminen yksityiselle kilpailulle ja tästä syntyvät uudenlaiset omistusmuodot, asiakaslähtöinen ja palvelukeskeinen kulttuuri, kyky kilpailla alati muuttavalla markkinalla – kaikki tämä maakuntauudistuksen lomassa.

Continue reading

Tieteidenvälisen yhteistyön sietämätön keveys

Tapio Salakoski

Turun yliopisto on strategiselta profiililtaan monialainen. Monitieteinen, tieteidenvälinen, ellei suorastaan transdisiplinäärinen tai peräti non-disiplinäärinen. Perinteisten tieteenalojen parasta osaamista edustavat ja niiden luovimpia käytänteitä vaalivat, toinen toistaan arvostavat tutkijat paneutuvat yhdessä ihmiskuntaa riivaavien ilkeiden ongelmien monitahoiseen problematiikkaan tieteen miekat tanassa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kiilto silmissä.

Suomalainen perusopetus on ilmiöpohjaista. Asiat liittyvät toisiinsa arkipäivän ilmiöiden luontevassa kontekstissa ja eetoksestaan haltioituneet korkeasti koulutetut opettajat ohjaavat neitseellisen innovatiiviset oppilaansa tarkastelemaan ilmiöitä luovan kokonaisvaltaisesti, kollaboratiivista co-creationia manifestoiden.

Ei siis ihme, että meillä menee hyvin, talous kasvaa ja työttymyys vähenee, ja suomalaiset ovat paitsi maailman innovatiivisin, myös maailman onnellisin kansa! Unohtaa hygge, meillä on nyt figge! Heimomme auvoa varjostaa vain se, että jääkiekossa ei turnauksen loistavasta alusta huolimatta taaskaan päästy loppupeleihin.

Continue reading

Miksi Turun yliopisto kehittää matkailua?

Juulia Räikkönen

Ilari E. Sääksjärvi

Toukokuun hyvien säiden helliessä, konferenssi- ja lomakautta odotellessa, on ajankohtaista pohtia hetki tiedematkailua. Tutkijat varhaisista löytöretkeilijöistä lähtien ovat matkustaneet tieteen vuoksi, ja omatkin tutkijamme tekevät edelleen aineistonkeruumatkoja esimerkiksi Amazoniaan ja Afrikkaan. Tiedematkailu ei kuitenkaan viittaa vain tutkijoiden, vaan myös laajemman ihmisjoukon matkailuun, jossa tiede tarjoaa elämyksellisiä oppimiskokemuksia.

Suomen akateeminen historia asuu Turussa. Turun Kuninkaallinen Akatemia oli yksi Ruotsin suurvaltakauden neljästä yliopistosta ja merkittävä osaamisen kehittäjä ja uusien ajatusten herättäjä. Turkulaiset tutkijat tekivät jo varhain esimerkiksi vaativia tutkimusmatkoja kauas kotiseuduilta. Akatemia toimi Turussa lähes 200 vuotta ennen kuin se Turun palon myötä siirrettiin Helsinkiin osaksi Venäjän keisarillista yliopistoverkostoa. Turku jäi ilman yliopistoa, mutta nyt vietämme Åbo Akademin 100-vuotisjuhlia ja kohta juhlii oma 100-vuotias yliopistomme – Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.

Continue reading

Mitä kuuluu?

Jaakko Suominen

Kun tapaan tuttuja opiskelijoita tai jatko-opiskelijoita, kysyn heiltä – kuten muiltakin – mitä kuuluu. Kysymys ei ole pelkästään yleinen kohteliaisuusfraasi. Minua kiinnostavat kuulumiset.

Tapaamani opiskelijat eivät usein ajattele, että kysyn kuulumisia tavan vuoksi ja niin, että vastauksena olisi vain ”kiitos hyvää”. He kuitenkin ajattelevat, että minulla on tietty kysymisen intentio. Lähes poikkeuksetta saan vastaukseksi selostuksen siitä, mitä henkilön pro gradu -työlle tai väitöskirjatyölle kuuluu. Opinnäytetyötä koskeva vastaus tipahtaa huulilta riippumatta siitä, olenko työn ohjaaja tai edustanko edes samaa oppialaa.

Continue reading

Hyvinvointia ja terveyttä digitalisaation avulla

Pasi Liljeberg

Terveystietojen kerääminen, tallentaminen ja hyödyntäminen ovat vuodesta toiseen kestopuheenaiheita julkisuudessa. Kuka saa kerätä näitä tietoja, mitä tietoja saa kerätä ja miten kerättyä tietoa saa hyödyntää? Samaan aikaan puhutaan sähköisistä potilasrekistereistä, sairaanhoitopiirien tietoaltaista, geenitiedoista, potilastietojärjestelmistä, biopankeista, big datasta, Kanta-palvelusta, toiminnanohjausjärjestelmistä, Apotti-hankkeesta, jne.. Ei ihme, että tämä voi synnyttää hämmennystä monissa ihmisissä.

Digitalisaatio on integroitunut kiinteästi sosiaali- ja terveysalaan. Paluu menneeseen aikaan on käytännössä mahdoton, hyvin harva edes enää suostuisi hoitamaan asioita erilaisten paperisten lomakkeiden avulla sekä viemään näitä papereita paikasta toiseen ja arkistoimaan niitä. Digitalisaation taustalla oleva tietotekniikka tuottaa jatkuvasti uusia innovaatiota, jotka antavat huimia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalle.

Continue reading

Mitä on jäljellä hullun vuoden 1968 perinnöstä?

Kari Kallioniemi

Martin Luther Kingin murha, Pariisin opiskelijamellakat, tankit Prahan kaduilla ja Vanhan ylioppilastalon valtaus. Mitä nämä ’hullun vuoden’ tapahtumat olivat ja mitä ne merkitsevät tänä päivänä? Kulttuurihistorian oppiaineen 20.4 Sirkkalan kampuksella järjestämä seminaari 1968: Toivon ja Raivon vuosi kokosi yhteen opettajia, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja aikalaisia antamaan vastauksia tähän kysymykseen ja avaamaan vuoden perintöä erilaisista näkökulmista.

Vuoden 1968 tapahtumissa kiteytyi moni sodanjälkeisen ajan historian suuntaviiva. 1960-luvun teknis-taloudellinen kehitys oli luonut utooppisen uskon ihmiskunnan mahdollisuuksiin ja tämä usko purkautui tuolloin vallankumouksellisena ja erilaisia vapauksia peräänkuuluttavana liikehdintänä. Demokratia, ihmisoikeudet, rotukysymykset, sukupuolien välinen tasa-arvo ja yksilönvastuu olivat esillä erilaisissa niin kulttuurisissa kuin poliittisissa protesteissa ympäri maailman.

Continue reading