Month: kesäkuu 2018

Yliopistojen työ on investointi tulevaisuuteen

Kalervo Väänänen

Lukuvuoden juuri päättyessä murehdimme jo seuraavaa.

Maan hallituksen keväinen kehysriihi ei lupaillut yliopistoille kummoisia, mutta siihen olimme osanneet jo varautua. Sen sijaan meidät, ja useimmat muut yliopistot, pääsi yllättämään kesäkuun tulosneuvottelukauden puolivälitarkastelussa linjaus, jossa aiemmin sovitusta strategiarahasta oli vain rahtunen jäljellä. Ensi vuodelle ministeriön kautta tulevan budjetin leikkautuminen olikin siten vielä hieman suurempi kuin olimme odottaneet.

Tähän asti, ainakin itselläni, on riittänyt ymmärrystä sille, että maan talouden tasapainottaminen vaatii julkisten menojen leikkauksia. Ja leikattu on! Turun yliopiston osalta yliopiston perusrahoituksen leikkaus ensi vuodelle kasvaa noin 10 prosenttiin vuoden 2014 tasosta.

Continue reading

Prosenttitaiteesta hyvinvointia

Anu Laukkanen

Sairaaloissa esillä oleva kuvataide on ollut pitkään yksi tutuimmista taidetta ja ”sotea” yhdistävistä taiteen käyttötavoista. Lukuisia julkisia taidehankintoja on mahdollistanut taiteen prosenttiperiaate, jota on Suomessa toteutettu yleensä siten, että kuntien päätöksellä julkisista rakennushankkeiden kustannuksista prosentti on käytetty kuvataiteeseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennuksissa taidetta on hankittu koordinoidusti, viimeisimpänä esimerkkinä vasta rakenteilla oleva T3-sairaala, johon valitut taiteilijat selviävät syksyllä 2018. Kuvataide ja muutkin visuaaliset ja tilalliset ratkaisut ovat osa rakennusta käyttävien työntekijöiden, potilaiden ja vierailijoiden arkea, ja niihin huomiota kiinnittämällä voidaan luoda vähemmän stressaavia ympäristöjä.

Taiteen eri muodot ja kulttuuri ovat – tai voivat olla – kuitenkin paljon monipuolisemmin osa hyvinvoinnin edistämistä, hoitoa ja parantamista.

Continue reading

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

Turun yliopistosta koordinoitava OVET-hanke kehittää valtakunnallista opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskoe voi toimia todistusarvosanojen rinnalla ei-tiedollisen osaamisen arviointivälineenä. Soveltuvuuden tarkastelulla on merkitystä yleisemminkin asiantuntija-ammatin osaamisen teoreettiselle ymmärrykselle.

Lukuvuoden aikana on yliopistoväelle tullut tutuksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyö. Monilla aloilla, joilla valintakoe on ollut aiemmin keskeisessä asemassa, valintojen painopiste siirtyy vuonna 2020 ylioppilastodistusarvosanoihin. Tilanteessa on hyötynsä ja haittansa. Yhtenä haasteena voi olla, että joitakin keskeisiä opinnoissa sekä myöhemmin ammatissa tarvittavia taitoja ei mitata ylioppilastutkinnossa. Meillä on tähän haasteeseen tarjolla yksi mahdollinen ratkaisuvaihtoehto – soveltuvuuskoe.

Ylioppilastutkintoarvosanat mittaavat tiedollista substanssiosaamista eri oppiaineissa. On tärkeää, että opettaja hallitsee opetettavien aineiden sisällöt, eikä opettajankoulutuksessa voida lähteä sisältöosaamisessa nollapisteestä, vaan rakentaa asiantuntijuutta lukio-opinnoista eteenpäin. Tämä tiedollinen osaaminen ei kuitenkaan riitä opettajalle. Kuka haluaisi lapselleen opettajan, joka hallitsee oppiaineiden sisällöt suvereenisti, mutta joka ei esimerkiksi osaa toimia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa?

Continue reading

Viestejä tulevaisuudelle

Hannu Salmi

Ah, ken ei rakastais
Lapsuuden tyyntä aikaa
Jolloin on mieli vapaa
Ja toivo hymyelee ruusuisena.

Tämä pieni runo löytyi Turun kaupungin virkamiesten papereista huhtikuussa 1918. Se oli kirjoitettu koneella lääninhallituksen asiakirjojen joukkoon, varmaankin keväisen pakahduttavan rakkauden tunteen hetkellä.

Lääninhallitus, ja Turun päätöksentekokoneisto ylipäätään, oli punaisten hallinnassa koko kevään siihen asti, kun punaisten viimeinen juna lähti kaupungista 12. huhtikuuta. Seuraavana päivänä valkoisten joukot marssivat Turkuun. Runollisten virkailijoiden tekstit paljastuivat, kun alettiin tarkemmin tutkia, mitä kaupungissa oli menneiden kuukausien aikana tapahtunut. Rakkausrunon jatkona löytyi sarja iskulauseita, nekin koneella kirjoitettuina:

Vallankumoukseen.
Punainen hallitus muodostettava.
Maata maattomille ja teollisuuden valvonta työläisille.

Continue reading