Month: elokuu 2018

Kilpailu asiantuntijoista kovenee sote-alalla

Mervi Vähätalo

Asiantuntijoita houkuttelevat erityisesti työn sisältö sekä mahdollisuus tehdä työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Houkuttelevana tekijänä toimii myös työpaikan miellyttävä ilmapiiri, josta asiantuntijat saavat tietoa muun muassa kollegoiltaan. Työpaikan varmuus ja sijainti, palkkaus ja mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ovat muita painavia tekijöitä, joiden perusteella sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat valitsevat työpaikkansa.

Asiantuntijoiden houkuttelu organisaatioon ei kuitenkaan riitä, vaan heidät on myös saatava pysymään talossa – sitoutumaan organisaatioon. Organisaatioon sitoutumisessa johtamisella on merkittävä rooli, ovathan organisaation arvot ja toimintaperiaatteet tekijöitä, joilla asiantuntijat saadaan kiinnittymään siihen. Juuri näihin tekijöihin johtajat myös vaikuttavat.

Continue reading

Onko täydentävä rahoitus hajutonta ja väritöntä?

Kalle-Antti Suominen

”Raha ei haise” oli antiikin Roomassa perustelu käymälämaksun perimiselle, mutta laajemmin tätä lausahdusta käytetään kuvaamaan rahan käyttökelpoisuutta sen lähteestä riippumatta. Yliopistoille täydentävä rahoitus on perusrahoituksen ohella merkittävä tulonlähde. Viime vuosina perusrahoituksen pieneneminen on sellaisenaan kasvattanut täydentävän rahoituksen osuutta yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Turun yliopistossa täydentävä rahoitus on kasvanut myös määrällisesti ja sen osuus on lähes 40 % kokonaisrahoituksesta. Mutta onko tämä kehitys pelkästään toivottavaa?

Merkittävä osa täydentävästä rahoituksesta on siinä mielessä perusrahoituksen kaltaista, että sitä jakavat tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle julkiset toimijat kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja Euroopan unioni. Myös ministeriöt tukevat koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun toimintaan liittyviä hankkeita. Säätiöt ja muut yleishyödylliset tahot ovat tärkeitä ja arvostettuja rahoittajia, vaikka osa tästä toiminnasta jää virallisten tilinpäätöslukujen ulkopuolelle, koska jatko-opintojen tuki maksetaan usein suoraan apurahan saajalle.

Continue reading

Haalarit, hapankorppu ja mustikkakeittoa

Inari Harjuniemi

Värit ovat vallanneet Turun kaupungin katukuvan. Enkä puhu nyt pelkästään kaupungin kukkaistutuksista, vaan myös opiskelijahaalareista kaikkine kirjavine merkkeineen. Opintonsa juuri aloittavia fukseja, pupuja ja fetuksia on tapana tervehtiä erilaisilla tapahtumilla. Haalarit merkkeineen ovat usein kiinteä osa opiskelijatapahtumia.

Haalarit, tapahtumat ja opiskelijakulttuuri on se puoli opiskelijaelämästä, joka näkyy ulospäin. Se, mitä tapahtuu opiskelijoiden päiden sisällä, ei välttämättä vastaa haalarikirjon värejä. Vaikka opiskelijat eivät ole heterogeeninen joukko samanlaisia suoraan lukiosta yliopisto-opiskelijaputkeen siirtyviä nuoria (kuten allekirjoittanut) uskaltaisin väittää, että tietyt tunteet ovat yhteisiä kaikille opintonsa aloittaville. Tai niihin pidemmän tauon jälkeen palaaville, oli kyseessä sitten aikuisopiskelija, toisen tutkinnon suorittaja tai vasta-alkaja.

Continue reading

Papukaija puri leidiä Turussa

Reeta E. Kangas

Istun pimeässä luentosalissa. Projektorin valo rikkoo pimeyden. Kuvateksti kertoo minulle mitä katson:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Lady Bitten by a Parrot, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

Parin sekunnin kuluttua projektori heijastaa ensimmäisen kuvan oikealle puolelle saman kuvan uudelleen. Kuvatekstin mukaan katson eri teosta:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Parrot Biting a Lady, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

On konferenssin päätöspäivä. Viimeiset tieteelliset esitykset on pidetty. Nyt keskitymme viimeiseen taide-esitykseen. Eteemme heijastettavat kuvat ovat osa taiteilijoiden Ute Hörner ja Mathias Antlfinger videoteosta Unknown Parrot with Princess (2017). Teos koostuu vanhojen ihmis- ja eläinhahmoja esittävien maalausten esittämisestä kaksoisprojektioina.

Kiinnitämme herkästi huomiota taidetta katsoessamme ensimmäiseksi tekstitietoihin – tekijä, tekijän elinvuodet, teoksen nimi, teoksen vuosi, materiaali. Vasta sitten näemme itse teoksen. Miten teostiedot vaikuttavat tulkintaamme?

Continue reading

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

Riitta Pyykkö

Yli kaksi tuhatta uutta opiskelijaa on jälleen aloittamassa opintoja Turun yliopistossa. Olette tulossa monialaiseen, kansainväliseen tutkimusyliopistoon. Toisen asteen opintoihin verrattuna moni asia muuttuu.

Kaikki opetus on tutkimusperustaista, eli opettajat ovat myös kyseisen alan tutkijoita. Osittain he opettavat tarkalleen omista tutkimusaiheistaan, mutta muutenkin opetus perustuu alan uusimpaan tutkimukseen. Myös opiskelijat pääsevät jo perustutkinto-opintojen aikana mukaan tutkimuksen tekemiseen.

Olette päässeet opiskelemaan johonkin tutkinto-ohjelmaan tai jotain tiettyä pääainetta. Vaikka juuri se onkin tällä hetkellä eniten mielessä, katselkaa jatkossa myös ympärillenne. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta löytyy valtava määrä kiinnostavaa osaamista – näin monipuolisia mahdollisuuksia teillä ei ole milloinkaan opiskeluajan jälkeen. Ratkaisut tulevaisuuden suuriin ongelmiin löytyvät monialaisesta yhteistyöstä, ja siihen kannattaa totutella jo opiskeluaikana. Ei pidä unohtaa myöskään Turun muita korkeakouluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Continue reading