Month: syyskuu 2018

Taide kielen oppimisen ja kotouttamisen tukena

Maarit Mutta

Pauliina Peltonen

Motivaatiolla on tunnetusti keskeinen rooli kielen oppimisessa. Oppilas tulee mielellään oppitunneille ja on motivoitunut uuden oppimiseen, kun oppimistilanne on rento ja mukaansa tempaava ja oppimisen voi liittää omakohtaisiin kokemuksiin. Keskustelevassa ilmapiirissä oppilaat auttavat toisiaan oppimaan uutta yhteistyössä opettajan kanssa.

Näihin lähtökohtiin pohjaa myös ERASMUS+ -projekti Language and literacy learning through art (LALI), jossa luku- ja kirjoitustaidon oppiminen sekä kielen ja kulttuurin oppiminen yhdistyvät museossa ja luokkahuoneessa tapahtuvissa oppimistilanteissa. Marraskuussa 2017 alkanut projekti toteutetaan usean maan yhteistyönä, joilla kaikilla on oma roolinsa oppimateriaalin laatimisessa ja koulutusten toteuttamisessa.

Continue reading

International Institute for Popular Culture – kotikansainvälistymistä ja laadukkaita verkostoja

Kimi Kärki

Turun yliopiston monitieteinen populaarikulttuurin tutkimusta edistävä International Institute for Popular Culture (IIPC) saavutti keskiviikkona 19.9.2018 merkittävän rajapyykin. Instituutti järjesti silloin kaikille populaarikulttuurista kiinnostuneille IIPC Debate -luennon jo sadannen kerran. Debatin piti professori Will Straw (McGill University, Kanada), joka pohti esityksessään, miten elokuvien sisäiset sosiaaliset verkostot ilmentävät maansa kulttuurisia käytänteitä.

International Institute for Popular Culture perustettiin vuonna 2006 edistämään populaarikulttuurin monitieteistä tutkimusta ja opetusta. Instituutin keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa populaarimusiikki, radio, elokuvat ja televisio, uudet mediat ja informaatioteknologia, nuoriso- ja alakulttuurit, kulttuuriteollisuus ja urheilu. IIPC:n toiminnassa ovat keskeisesti mukana Turun yliopiston kulttuurihistorian, digitaalisen kulttuurin, mediatutkimuksen ja musiikkitieteen oppiaineet, mutta sen hallituksessa vaikuttaa jäseniä myös kauppakorkeakoulusta, Åbo Akademin musiikkitieteestä ja Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksesta.

Continue reading

Huimaa syöpätutkimusta

Jukka Westermarck

Vastoin entisen puoluejohtajan ja valtiovarainministerin luuloa, professoritkin työskentelevät kesäkuukausina. Allekirjoittanut istui kolme helteistä päivää kesä -ja heinäkuun vaihteessa Amsterdamissa Euroopan syöpätutkijoiden kokouksessa (25TH Biennial Congress Of The European Association For Cancer Research). Tässä kirjoituksessa esittelen valikoituja uusimpia edistysaskeleita syöpätutkimuksessa ja hoidoissa, sekä huomiota liittyen syöpätutkimuksen edellytyksiin meillä ja muualla.

Syövän hoito on haastavaa ja syöpätutkijat ovat yleisesti luopuneet käsityksestä, että löytyisi yksi hoitomuoto, joka toimisi kaikkiin syöpätyyppeihin. Valitettavasti myös monet kliiniset kokeet niin sanotuilla syövän täsmälääkkeillä ovat tuottaneet pettymyksen. Siitä huolimatta syövän ymmärtämisessä ja uusissa hoidoissa on viime aikoina saavutettu myös merkittäviä edistysaskeleita.

Continue reading

Monimuotoinen digitaalinen uskonto

Matti Kamppinen

Digitaalisuus muokkaa uskonnollisten ja henkisten ilmiöiden kenttää monin eri tavoin. Uskonnolliset ja henkiset yhteisöt ovat ottaneet ahkerasti verkkoviestinnän ja digitaaliset palvelut käyttöönsä ja ovat portaaliensa kautta yhteydessä erilaisiin käyttäjiin. Nämä yhteisöt tietävät muiden yhteisöjen tapaan, että asiakkaita on löydettävä, koska muuten on pian entinen yhteisö.

Ensimmäisellä digitaalisen uskonnon kurssillamme viime keväänä opiskelijat sukelsivat digitalisoituneen uskonnon ja henkisyyden monimuotoiseen kenttään. Tuli selväksi, että monelle yhteisölle verkkoviestintä on ennen kaikkea brändin rakentamista. Esimerkiksi eri yhteisöjen Instagram-tilit pyrkivät rakentamaan kuvaa vaikkapa luovuudesta ja nuorten osallistumisesta toimintaan (Turun hopeseurakunta) tai toiminnan ankkuroitumisesta Turun yhteen tunnetuimpaan rakennukseen, Tuomiokirkkoon (Tuomiokirkkoseurakunta).

Continue reading

Turun Eurooppa-foorumi sysi liikkeelle Eurooppa-keskustelua

Kimmo Elo

Elo-syyskuun vaihteessa Turussa järjestetty ensimmäinen Turun Eurooppa-foorumi keräsi Turkuun parisen sataa asiantuntijaa keskustelemaan Euroopan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Avoimena kansalaistapahtumana järjestetty foorumi levittäytyi eri puolille kaupungin keskustaa Marina Palacesta Hansa-korttelin kautta aina pääkirjastoon saakka, houkutellen paikalle parisen tuhatta kiinnostunutta kuulijaa ja keskustelijaa.

Turun yliopiston ja Åbo Akademi kuuluivat tapahtuman järjestäneen konsortion ytimeen. Kuten rehtori Kalervo Väänänen avajaispuheessaan totesi, yliopistoa tarvitaan tapahtumassa taistelemaan tietämättömyyttä vastaan. Tietämättömyys – ja siihen yhdistyvät kiinnostumattomuus ja välinpitämättömyys – lieneekin yksi Eurooppa-keskustelun suurimmista haasteista. Valitettavan usein Eurooppa-teemaan liittyvät, korkeatasoisetkin tilaisuudet supistuvat Eurooppa-uskollisten kokoontumisiksi, joissa poissaolollaan loistavat he, jotka kokevat Euroopan etäiseksi ja itselleen vieraaksi.

Continue reading

Yliopistoista rahasampoja?

Markus Granlund

Ylen Ulkolinja esitti torstaina 30.8. dokumentin Yliopistoista rahasampoja? Vaikka olen itse mielestäni kokenut yliopistollinen eränkävijä, tuo dokumentti pysäytti minut. Dokumentin maalaama iso kuva kertoo melko tuttua tarinaa yliopistosektorille hiipineestä managerialismista ja tieteen instrumentalismista (vrt. uusi julkisjohtamisen oppi). Erityisen mielenkiinnon kohteena ohjelmassa on yliopistojen rahoitusrakenteen muutos ja etenkin lukukausimaksujen nousu keskeiseksi tai keskeisimmäksi tulorahoituksen lähteeksi myös Euroopassa.

Lukukausimaksuista väännettyä valttikorttia heitetään Suomessakin välillä todella helposti pöytään milloin kenenkin toimesta. Tämä tapahtuu nähdäkseni aivan liian kevein perustein ja heikon kokonaisymmärryksen saattelemana ja siinä korostuu ajatus koulutuksesta ja tiedosta ylipäätään kauppatavarana. Kuten dokumentti osoittaa, Yhdysvalloista alun perin liikkeelle lähtenyt kehitys sai sysäyksen Euroopassa, etenkin Iso-Britanniassa, juuri siitä, että valtiovalta päätti leikata yliopistojen perusrahoitusta.

Continue reading

Demokratiakokeilut pitkäjänteisemmän päätöksenteon tukena

Maija Jäske

Demokraattisen päätöksenteon ytimessä on jatkuva pohdinta siitä, mikä olisi meidän yhteiskunnallemme parasta nyt ja tulevaisuudessa. Eri päätösvaihtoehtoja tulisi ideaalitilanteessa puntaroida sen pohjalta, miten tasapuolisesti ne kohtelevat erilaisia väestöryhmiä. Tavoitteena on siis muodostaa kollektiivisia mielipiteitä, jotka ajavat koko yhteiskunnan asiaa, tai niin kutsuttua ‘yhteistä hyvää’. Lisäksi päätösten tulisi olla suotuisia myös tulevien sukupolvien kannalta.

Kuulostaako hankalalta? Sitä se onkin.

Tosielämän demokratioissa päätöksenteko ei useinkaan noudata ideaalimallia. Eduskunnassa ja muissa edustuslaitoksissa päätöksiin vaikuttavat myös vaalistrategiset seikat ja pyrkimykset säilyttää saavutetut edut. Esimerkiksi vaalijärjestelmän uudistuksissa puolueita edustavien poliitikkojen on todella vaikeaa asettua tavallisen kansalaisen asemaan, ja olla ajattelematta oman puolueen kannalta suotuisimpia ratkaisuja.

Continue reading

Ympäristövastuu nostettava perusarvojen joukkoon

Kalervo Väänänen

Viime kesänä, ensimmäistä kertaa tunnettuna aikana, Grönlannin pohjoispuolinen merijää on sulanut. Viime kuukausien aikana on maailman johtavissa tiedelehdissä julkaistu useita tutkimuksia, joiden mukaan olemme ajautumassa, nopeammin kuin vielä äsken uskoimme, rajusti eri ekosysteemejä ravisteleviin muutoksiin.

Biologisen diversiteetin supistuminen, joka on kiistattomasti jo mitattavissa, voi aiheuttaa meille ennalta arvaamattomia muutoksia myös oman lajimme säilymistä ajatellen.

Vaikka kuinka haluaisimme elää kuplassa, jossa maailman muiden eliölajien vaikutuksia meihin ei tarvitsisi huomioida, se ei onnistu. Kyse on ympäristön tilan lisäksi myös ruuantuotannosta, puhtaasta vedestä ja taudinaiheuttajista, siis elämän perusedellytyksistä.

Continue reading