Kiitos koko yliopistoyhteisölle kuluneesta vuodesta!
Kaamos alkaa olla syvimmillään ja se alkaa näkyä ihmisten mielialoissa. Onneksi talvipäivän tasaus on kuitenkin jo aivan nurkan takana ja on aika tarkastella päättyvää kalenterivuotta yliopiston suoritelukujen valossa.
On todella ilahduttavaa todeta, että suurin osa tiedekunnista näyttää saavan tutkintotavoitteensa täyteen niin alemmissa kuin ylemmissä tutkinnoissa. Tohtorintutkintoja näyttää tulevan jopa yli sen mitä asetettiin tavoitteeksi. Tämä kaikki kertoo siitä, että koko yliopistossa on hyvä tekemisen meininki.
Tutkimuksen tunnuslukuja ei vielä ole saatavilla yhtä ajantasaisina, mutta väitöskirjojen määrä on, ainakin aikaisempina vuosina, heijastellut hyvin tutkimusaktiviteettia. Mikäli tämä pitää edelleen paikkansa, myös tutkimus on edistynyt hyvin.
Henkilötyövuosilla mitattuna työntekijöiden määrä näyttää vuoden aikana kasvaneen useissa yksiköissä. Joissakin ehkä jopa hiukan huolestuttavan nopeasti tiedossa olevaa rahoitusta ajatellen. Luotan kuitenkin siihen, että dekaanit ja muut johtajat ovat tehtäviensä tasalla.
Muutoksesta on tullut vallitseva olotila ja varmuudella voi sanoa, ettei se tule aivan pian yliopistoissa hellittämään. Monet kansalliset makroluvut viittaavat vahvasti siihen. Pienenevät kotimaiset ikäluokat koventavat kilpailua hyvistä opiskelijoista ja koulutukseen tulevien ulkomaalaisten määrä lisääntyy (toivottavasti!), mikä osaltaan asettaa uusia haasteita koulutuksen järjestelyille. Tutkimuspuolella olemme jo useilla aloilla niin tottuneita monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen, että siellä muutosta tuskin enää edes huomaa.
Yliopiston koko henkilöstö on kuluneen vuoden aikana joutunut varsin koville, jotta edellä kerrottuun hyvään tulokseen on päästy. Siihen on tarvittu koko henkilöstön ponnisteluja sekä yhteistyötä työntekijöiden ja eri henkilöstöryhmien välillä. Yksiköissä, joissa yhteistyö toimii hyvin, ovat tuloksetkin yleensä parhaat ja työilmapiiri leppeä.
Viime aikoina olen surullisena pannut merkille, että yhteisössämme on jäseniä, joille toisten mielipiteiden kunnioittaminen ja toisten työn arvostus ei ole itsestäänselvyys, vaikka sen uskoisi erityisesti yliopistossa, sivistyksen kehdossa ja generaattorissa, olevan päivänselvää. Uskon, että yliopistossa, jos missä, me kaikki ymmärrämme kyllä kritiikin ja debatin arvon, mutta emme kokonaisten työntekijäryhmien työn vähättelyä, nimittelyä ja suoranaista halventamista.
Jokaisen on hyvä muistaa, että meillä on nollatoleranssi kiusaamiseen ja vastaavaan epäasialliseen käyttäytymiseen, ja strategiamme mukaisesti jokaisen tulee osaltaan huolehtia siitä, että keskinäinen kunnioitus ja terve toisten työn arvostus yhteisössämme säilyy. Tästä huolehtiminen on erityisesti kaikkien esimiesasemassa olevien velvollisuus ja koskee samalla tavoin kaikkia yliopiston työntekijöitä.
Lähestyvä joulunaika antaa meille hyvän tilaisuuden levätä ja rauhoittua. Kukin tekee sen omalla tavallaan. Itse en tiedä parempaa tapaa kuin huurteisessa metsässä kävely tai hiihtely ja luonnon loputtoman kirjan lukeminen.
Kiitän yliopiston kaikkia työntekijöitä ja opiskelijoita kuluneesta vuodesta. Muistakaa, miten arvokasta ja etuoikeutettua työtä teemme. Isänmaan ja ihmiskunnan parhaaksi.
Hyvää Joulun odotusta kaikille!
Kalervo Väänänen
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori