Kuukausi: tammikuu 2019

Vaikuttavaa monitieteisyyttä rakennemuutosten puristuksessa

Markus Granlund

Turun yliopiston strategia perustuu moderniin näkemykseen siitä, että tieteellisten siilojen ja organisatoristen ”laatikkoleikkien” aika on ohi.  Myös valtakunnan tasolla monitieteisyys tunnistetaan välttämättömäksi viheliäisten ongelmien (wicked problems) aikakaudella, ainakin juhla- ja vaalipuheissa.

Laatikkoleikit, siis organisatoriset muutokset vain muutoksen takia, liittyy toiminnan ja prosessien tehokkuuteen, tärkeitä asioita nekin. Vähemmälle huomiolle tässä yhteydessä jää kuitenkin se, mitä haittavaikutuksia yksikkökokojen kasvattamisella on. Tehokkuuskin on moniulotteinen asia ja maailmalta löytyy evidenssiä myös siitä, että rakennettuja yliopistokonglomeraatteja ollaan nyt purkamassa takaisin pienemmiksi, toiminnallisemmiksi ja tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi.

Toivoisinkin keskusteluihin sellaista lähestymistapaa, jossa annetaan ensisijaisesti tulosten ratkaista (etenkin suhteessa resursseihin, joiden leikkauksista päätin tällä kertaa olla valittamatta), samalla toki tunnistaen ne hyvät puolet, joita toimintojen yhdistämisellä voi olla saavutettavissa. Olisi myös suotavaa hyväksyä se tosiasia, että konteksti ratkaisee: ”One size does not fit all”. Silti muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) omassa ohjauksessaan näyttää edelleenkin jakavan ”erillispalkkioita” lähinnä rakennemuutoksista, joiden oletetaan olevan itseisarvoisesti uudistavia toimenpiteitä.

Continue reading

Maailmankaikkeus uusin silmin ja aistein

Elina Lindfors

Viime vuonna olimme mukana tieteellisessä läpimurrossa, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen.

Tähtitieteeseen on jo viimeisen sadan vuoden ajan kuulunut, että maailmankaikkeuteen avautuu säännöllisesti uusia ikkunoita. On opittu rakentamaan radioteleskooppeja ja satelliitteja, joilla voidaan havaita myös säteilyä, joka ei pääse ilmakehän läpi. Itse pääsin mukaan uuden, erittäin korkeaenergisen gammasäteilyn, ikkunan avautumiseen jo väitöskirjaa tehdessäni.

Continue reading

Big datasta kestävää kasvua ja liiketoimintaa opiskelijavoimin

Mikko Vermanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen ja CCR:n (Centre for Collaborative Research) tutkijat käynnistivät tammikuussa 2019 avoimen big datan hyödyntämismahdollisuuksiin pohjautuvan Big Data Hack -tapahtuman, jossa aihetta tarkasteltiin Euroopan kaupunkien välisten kasvukäytävien ja niiden kehitystä tukevien, avointa dataa hyödyntävien liiketoimintamallien näkökulmista.

Big Data Hackissa muun muassa kauppatieteiden, bioinformatiikan, maantieteen ja kulttuurintutkimuksen opiskelijoista koostuvat kolme poikkitieteellistä työryhmää yhdistivät kykynsä kaksipäiväisellä hackathon-leirillä, johon saattoi osallistua sekä läsnäolevana että etäyhteyden avulla. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollisti aihepiiriin jo entuudestaan perehtyneen Tarton yliopiston sekä Viron pelastuslaitoksen osallisuuden, mikä tuotti tapahtumalle lisäarvoa laajentuneen kokemuksen, monialaisuuden ja kansainvälistymisen muodossa.

Continue reading

Populaarikulttuurin väitöksiä soivasta vainotiedosta musiikin tuottamiseen

Kari Kallioniemi

Historian, kulttuurin ja taiteentutkimuksen laitoksella on koettu joulu-tammikuussa poikkeuksellinen viiden väitöstilaisuuden putki, jossa kaikki työt keskittyivät populaari- ja av-kulttuurin tutkimuksen ympärille. Aiheet käsittelivät vainoamiskokemuksen lähikuuntelua elokuvassa, 1920-30-lukujen ecuadorilaista elokuvakulttuuria, mainostelevision muotoutumista Suomessa 1980-luvulta 2000-luvulle, turkulaista nuorten bänditoimintaa ja musiikin tuottamista digitaalisessa ympäristössä.

Väitöskirjoista kolme sijoittui musiikkitieteen alueelle ja kaksi kulttuurihistoriaan, mutta ne kaikki ovat tavalla tai toisella hedelmiä neljän suomalaisen yliopiston ja HKT-laitoksen yhteistyönä syntyneestä populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmasta (PhD Program in Popular Culture Studies, PPCS, 2012-2015) ja populaarikulttuurin tutkimukseen keskittyneen IIPC:n (International Institute for Popular Culture) vuodesta 2006 jatkuneesta ohjaus- ja tutkimustoiminnasta.

Kaikki työt yhdessä ja erikseen osoittavat, kuinka laajalle alueelle populaarikulttuurin tutkimus kurkottaa ja kuinka moninaisesti se heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa – niin historian kuin nykykulttuurin yhteydessä.

Continue reading

Vaakakupissa tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus – rohkea uskonloikka vastuulliseen tieteeseen?

Erika Lilja

Mistä oikein puhumme, kun puhumme julkaisemisen avoimuudesta ja Plan S -aloitteesta? Miten keskustelu liittyy tieteen vastuullisuuteen? Mistä oikeastaan kannattaisi keskustella ja mitä tietoa keskustelun pohjaksi tarvitaan?

Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin keskeisimmiksi nousseita teemoja ja eri alojen tutkijoiden näkemyksiä aiheesta. Turun yliopiston tutkijoilta on kysytty myös erikseen kommentteja Plan S -keskusteluun liittyen tätä kirjoitusta varten.

Continue reading

Kaksikymmentä vuotta Eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamista

Riitta Pyykkö

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat ns. Bolognan julistuksen Eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämisestä. Tällä hetkellä jäsenmaita on 48.

Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa on näiden kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Kaikki mukana olevat maat ovat ottaneet käyttöön kolmiportaisen (kandidaatti-maisteri-tohtori) tutkintorakenteen ja yhteensopivan opintopistemitoituksen. Nämä kaksi asiaa olivat keskeisiä alkuperäisiä tavoitteita, sillä opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuuteen tarvitaan helposti vertailtavissa olevia rakenteita. Likimainkaan kaikki eurooppalaiset korkeakouluopiskelijat eivät kuitenkaan vielä opiskele uuden tutkintorakenteen mukaisissa ohjelmissa. Esimerkiksi Saksassa ja Venäjällä toteutetaan edelleen runsaasti myös rakenteeltaan muunlaisia tutkinto-ohjelmia.

Continue reading