Kauratutkimus edistää sekä kansanterveyttä että kansantaloutta

Suomalainen kaura ja siitä valmistetut elintarvikkeet ovat ansaitussa nosteessa. Kauran kulutus Suomessa kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia, mikä on positiivista niin käyttäjän terveydelle, Suomen ruokahuollon omavaraisuusasteelle kuin kansantaloudelle.

Elintarviketieteilijänä voin vain kannustaa kauran käyttöön, sillä kauran ravintoarvot ovat erinomaiset. Kauran kuitupitoisuus on korkea, ja sen sisältämä rasva on pääasiassa monityydyttymätöntä. Kauran proteiineissa on runsaasti välttämättömiä aminohappoja, ja siksi se on erinomainen lisä esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattavien ruokavalioon.

Kaura on maistuvaa ja terveellistä. Kauran sisältämälle vesiliukoiselle kuidulle, beetaglukaanille on myönnetty kolme terveysväittämää. Sen riittävä ja säännöllinen käyttö alentaa kokonaiskolesterolia ja tasaa veren aterianjälkeistä glukoosipitoisuuden nousua. Lisäksi kauran kuitu edistää ulostemassan lisääntymistä ja täten vähentää ummetusta. Kaura on luontaisesti gluteenitonta, ja gluteenia sisältävien viljojen tuotannosta erikseen pidettynä se sopii myös keliaakikoille. Kaura sopii myös FODMAP -ruokavalioon.

Kaura on siis terveysvaikutteinen erikoisvilja, johon on Suomen kaurabuumin lisäksi kasvavaa globaalia kiinnostusta paitsi maun ja terveellisyyden myös kauran gluteenittomuuden ja kolesterolia alentavan vaikutuksen vuoksi.

Suomalaisissa kauratuotteissa on vientipotentiaalia

Kauraa viljellään Suomessa noin 370 000 hehtaarilla. Valtaosa kaurasta päätyy rehuksi kotimaahan tai ulkomaille. Kauran rehukäyttö on toki sekin tärkeää, mutta rehun viennin sijasta, tai pikemminkin ohella, suomalaisten on syytä edistää upeiden kauratuotteidemme vientiä.

Suomessa on ainutlaatuista osaamista valmistaa laadukkaita ja innovaativisia kauratuotteita kuten korkeaproteiinisia ateriakomponentteja, korkean kaurapitoisuuden leipiä, lusikoitavia ja juotavia tuotteita sellaisenaan nautittaviksi tai ruuanvalmistukseen sekä korkean beetaglukaanipitoisuuden kuivia tuotteita kuten keksejä, myslejä, jauhoja tai rikasteita.

Tutkimusprojekti OATyourGUT tutkii kauran merkitystä suoliston hyvinvoinnille

Moni suomalainen kokee kauran hellivän vatsaa, mutta miten konkretisoida ilmiö tieteen keinoin? Tähän kysymykseen vastaa tutkimusprojekti OATyourGUT.

Kauran suolistovaikutuksia selvitämme kahden erilaisen ravitsemustutkimuksen avulla. Ensimmäisessä seuraamme keliaakikkoja, gluteenisensitiviisiä sekä tervettä kontrolliryhmää. Suoliston hyvinvoinnista kertovat suolistomikrobisto, mikrobiston aineenvaihdunnasta peräisin olevat lyhytketjuiset rasvahapot, tietyt merkkiaineet sekä oirepäiväkirjat. Vaikka gluteenittomien tuotteiden kulutus on kasvussa, on gluteenisensitiivisyyttä tutkittu vasta verrattaen vähän.

Suoliston hyvinvoinnista kertoo myös nieltävä kapseli, joka mittaa suoliston painetta, pH:ta ja lämpötilaa. Erilaisia aineenvaihduntatuotteita tutkitaan myös virtsa- ja ulostenäytteistä. Yhdistettynä ohut- ja paksusuolimallien tuloksiin voimme verrata erilaisten kaura-aterioiden vaikutusta suolistolle.

Aistittavan laadun tutkimus vientiponnistelujen avuksi

Elintarvikkeen terveellisyys ei yksinään riitä, vaan tuotteen pitää maistua hyvältä – myös vientimarkkinoilla. Elintarvikekehityksen aistilaboratoriossa tutkimme suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten kokemuksia kauratuotteiden ominaisuuksista. Olemme tehneet kauratuotteilla aistittavan laadun tutkimuksia myös Jiangnanin yliopistossa, Kiinassa.

Tutkimuksissa on jo saatu viitteitä siitä, että kuluttajan aikaisemmat kokemukset, kulttuuritausta, terveystietoisuus ja halukkuus kokeilla itselle uusia ruokia, vaikuttavat mielipiteisiin kauratuotteista ja niiden käyttötilanteista.

Kauralajikkeita tutkitaan yhdessä yritysten kanssa

Suomessa viljellään lukuisia eri kauralajikkeita. Lajikkeen lisäksi myös satovuosi ja kasvupaikka aiheuttavat vaihtelua eri kauralajikkeiden välille.

OatHow Co-Innovation -projektissa tutkimme kauraerien laadun ja koostumuksen vaikutusta prosessointiin ja lopputuotteen laatuun. Projekti keskittyy erityisesti löytämään yhteyksiä kauran prosessointilaadun ja kauramateriaalista mitattavien ominaisuuksien välillä.

OatHow on Business Finlandin, tutkimusorganisaatioiden (Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, VTT Oy ja Luonnonvarakeskus LUKE) sekä suomalaisten yritysten rahoittama Co-Innovation -konsortio, johon kuuluu tutkimushankkeen lisäksi neljä yritysprojektia. Näiden neljän rinnakkaisprojektiyrityksen lisäksi tutkimuksen rahoittamiseen ja ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuu yhdeksän suomalaista kauraa hyödyntävää yritystä.

OATyourGUT taas on laaja Business Finlandin, tutkimusorganisaatioiden (Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT Oy) sekä suomalaisten yritysten rahoittama yhteisprojekti. Sen rahoittamiseen ja ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuu 11 suomalaista kauraa hyödyntävää yritystä.

Johdan itse konsortioiden Turun yliopiston osuuksia. On hienoa yliopistotutkimuksen avulla luoda uutta tietoa kauran suolistokäyttäytymisestä ja edistää suomalaisen kauran arvostusta ja käyttöä niin Suomessa kuin ulkomailla.

Kaisa Linderborg
Kirjoittaja työskentelee biokemian laitoksella molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessorina