Kuukausi: syyskuu 2019

Ruokakiertoa ja rajaneuvottelua – kieli kiertotalouden katalyyttina

Ville Virsu

Tilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä.

Georgen leivoshetkeä ja sitä seurannutta sosiaalista kurimusta jälkikäteen puidessaan ystävykset George ja Jerry (Seinfeld) käyvät seuraavan dialogin:

Jerry Seinfeld: So let me get this straight. You find yourself in the kitchen. You see an éclair in the receptacle… and you think to yourself: “What the hell, I’ll just eat some trash.”

George Costanza: No, no, no. It was not trash.

Jerry: Was it in the trash?

George: Yes.

Jerry: Then it was trash.

Continue reading

Turku on ansainnut oikeuden kouluttaa materiaalien diplomi-insinöörejä

Jarl B. Rosenholm

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 11.7.2019 tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikon johdolla välittömästi voimaan astuvalla asetuksella Turun yliopistolle oikeuden aloittaa vuonna 2020 kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen. Taustalla on Varsinais-Suomen kasvava merkitys auto- ja meriteollisuuden veturina Suomessa.

Koska Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto vastustivat hanketta, on syytä tarkastella tosiasialliset perustelut koulutusluvan myöntämiselle. Keskityn tässä materiaalien tutkimuksen ja koulutuksen tiivistettyyn lähihistoriaan.

Continue reading

Mitä tarvitsemme?

Pekka Hänninen profiilikuva

Pekka Hänninen

Minulla oli ilo olla mukana isännöimässä Grameen-säätiön Intian toimitusjohtajan vierailua toukokuussa. Grameen-pankkihan sai 2006 Nobelin rauhanpalkinnon mikrorahoitusmallistaan ja säätiön tarkoitus on levittää tuota mallia globaalisti.

Mikrorahoituksen tarkoitus on tehdä mahdottomasta mahdollinen myöntämällä niin sanottuja mikrolainoja pienyrittäjille kehittyvissä talouksissa. Kyse on pienistä – ompelukoneen tai muun tarvikkeen hankinnasta, työtilasta jne. Mikrolainat ovat olleet tehokas tapa vetää perheitä ylös kurjuudesta ja yllättävää kyllä, niitä on myös lyhennetty ja maksettu pois ajallaan.

Veimme vieraamme katsomaan uutta lastensairaalaa ja kerroimme, miten lasten ja äitien terveydenhuoltoon panostamalla Suomi on noussut maailman ykköseksi lähes riippumatta millä mittarilla lasten oloja ja terveyttä tarkastellaan.

Continue reading

Pseudohistoria haastaa keskiajantutkimusta

Reima Välimäki

”Miksi suomen varhaisesta historiasta vaietaan?
Koska ruotsalaiset ovat omineet osan Suomen historiaa.”

Näin vastasi nimetön kommentoija Tiede-lehden keskustelupalstalla 4.3.2009 keskusteluketjuun, joka alkoi viestillä Suomen viikinkiajan ”vaietuista” historian käänteistä. Vauva.fi:ssä alkoi 25.6.2017 ketju ”Suomen salattu historia”, jonka ensimmäinen anonyymi viesti lainasi erästä 2014 ilmestynyttä blogikirjoitusta todistellessaan, että viikinkien kulta-aikaa edeltänyt Suomi oli ”vahva ja itsenäinen kansakunta.” Kaiken lisäksi ”suomalaiset asuttivat noin neljä kertaa nykyisen kokoista aluetta, todellista Suur-Suomea”.

Helsingin Sanomat puolestaan haastatteli 25.11.2015 aarreharrastaja Reijo Hyvöstä, joka kertoi kuinka ”Suomessa on varsinkin rautakautta tutkittu ihan liian vähän. Senaikaisen historian ovat kirjoittaneet ruotsalaiset. On annettu ymmärtää, että täällä ei ole ollut oikein minkäänlaista kulttuuria ja asukkaitakin vähän.”

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka viimeisen kymmenen vuoden aikana verkossa on levinnyt akateemista tutkimusta kyseenalaistavia historiatulkintoja Suomen viikinki- ja keskiajasta. Näkemyksiä jaetaan blogeissa ja keskustelupalstoilla, ja aina ajoittain ne putkahtavat asiaan vihkiytyneiden foorumeilta yleisemmille palstoille tai valtavirtamedian uutisiin.

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading