Kuukausi: tammikuu 2020

Nuorempi Volter – moderni hakujärjestelmä parantaa tiedon löytyvyyttä

Heli Kokkinen

Minna Niemi-Grundström

Turun yliopiston kirjastossa lähes 20 vuotta käytössä ollut Voyager-kirjastojärjestelmä vaihtui vuodenvaihteessa uuteen Alma-kirjastopalvelualustaan. Asiakkaille Volterin tuttu nimi säilyy, mutta kaikki muu käyttöliittymässä ja sen taustajärjestelmässä on uutta. Uusi Volter tarjoaa sujuvamman käyttäjäkokemuksen ja monipuolisemman pääsyn tietoaineistoihin. Yksi tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä järjestelmäuudistuksessa on ollut juuri asiakaslähtöisyys.

Kirjaston tietoaineistotarjonta on viime vuosina voimakkaasti painottunut digitaalisiin aineistoihin. Tietoaineistojen digitalisoituminen ei ole kuitenkaan muuttanut tieteellisen kirjaston perimmäistä tarkoitusta, vaan kirjaston tehtävänä on edelleen tarjota luotettavaa ja relevanttia tietoa julkaisumuodosta riippumatta niin opiskelun, tutkimuksen kuin opetuksenkin tueksi.

Digitaalisessa ympäristössä tiedon määrä kasvaa koko ajan ja tietoa tuotetaan ja jaetaan erilaisissa kanavissa ja konteksteissa. Tiedon tarvitsijalla on valtava työ luovia koko ajan muuttuvassa informaatioympäristössä ja juuri siksi aineistojen löydettävyyden merkitys on entisestään kasvanut. Panostamalla uuteen moderniin hakujärjestelmään kirjasto pyrkii parantamaan sekä aineistojen löytyvyyttä että niiden käyttöä. Toiveena on, että erityisesti e-aineistot ovat uudistuksen jälkeen entistä helpommin hyödynnettävissä.

Continue reading

Kohti valkoista läiskää kartalla

Markku Wilenius

Olen tehnyt töitä tulevaisuuden tutkimuksen parissa viimeistään silloin kun minut rekrytoitiin professori Pentti Malaskan toimesta vuoden 1996 lopulla Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Siitä lähtien – tosin välillä muualla vieraillen – olen toiminut keskuksessamme tehden tutkimusta, opetusta ja kehittämistyötä. Lähestulkoon hujauksessa on vierähtänyt lähes 25 antoisaa ja työntäyttämää vuotta.

Näiden vuosien aikana TUTU-keskuksemme (niin kuin sitä kutsumme) on kasvanut nyrkkipajasta kohtuullisen isoksi ja hyvin kansainväliseksi toimijaksi. Meille on kasvanut tulevaisuusoppimisen koulutusohjelmia koululaisille, työelämätoimijoille, kandeille ja tohtoriopiskelijoille. Me tutkimme paljon ja tuotamme myös runsaasti pisteitä yliopistolle. Me kehitämme Suomessa ja ympäri maailmaa hyödyntäen metodejamme ja osaamistamme.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen rooli maailman mittakaavassa on hyvin poikkeuksellinen. Meidän kaltaisia akateemisesti virittyneitä tulevaisuuskeskuksia on vain kourallinen. Meidän pitkäjänteisesti tehty työ on kantanut hedelmää. Toisessa professuurissani, jossa toimin UNESCOn tulevaisuusoppimisen oppituolissa, olen havainnut kuinka valtavasti meidän työtä arvostetaan.

Continue reading

Milloin asumissegregaatiosta tulee ongelma?

Hannu Ruonavaara

“Itä-Helsingin slummiutuminen pitää estää”, otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 5.7.2019. Kirjoitus oli yksi viimeaikaisista puheenvuoroista, joissa on oltu huolissaan asumissegregaation lisääntymisestä Suomessa.

Segregaatio on sana, jolla ihmisyhteisöistä puhuttaessa on alun perin tarkoitettu ihmisryhmien erottamista toisistaan laein ja muin muodollisin säännöin. Segregaatiota oli muun muassa mustien ja valkoisten erottaminen eri kouluihin, julkisiin tiloihin ja liikennevälineisiin rotuerottelun ajan Etelä-Afrikassa ja USA:n Etelävaltioissa.

Asumissegregaatio on paljolti erilaista kuin rotusyrjintä. Se ei perustu lakeihin tai asetuksiin, jotka määräisivät eri sosioekonomisia tai etnisiä ryhmiä edustavat ihmiset asumaan eri asuntoalueille. Se voi toki syntyä myös syrjinnästä, mutta syrjintä on silloin epävirallista ja useimmiten lainvastaista. Yhdysvalloissa, jossa rotuun pohjautuva segregaatio on nykyäänkin yleistä, sen taustalla on usein katsottu olevan pankkien, kiinteistövälittäjien ja vuokranantajien syrjiviä käytäntöjä.

Suomen kaltaisissa maissa segregaatio syntyy paljolti asuntomarkkinoiden kautta. Ne, joilla on varaa, voivat valita asuntonsa ja asuinalueensa, muiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjolla on. Vähävaraisten ”valittavaksi” jäävät usein vain kunnan vuokra-asunnot.

Continue reading

Korkeakoulukumppani yhdistää yritykset ja korkeakoulut: ”Tämä on mennyt yli odotusten”

Antti Tuomisto

Antti Tuomisto

Korkeakoulukumppani.fi on palvelu, joka täydentää Turun kuuden korkeakoulun yritysyhteistyötä tarjoamalla ketteriä ja rohkeitakin mahdollisuuksia yrityksille yhdessä opiskelijoiden kanssa. Korkeakoulukumppani on osa Opiskelijakaupunki Turku -toimintaa, jonka tavoitteena on tuoda opiskelun ja oppimisen ilo ja tärkeys kaikkien kuntalaisten ja yritysten arkeen.

Tässä kirjoituksessa jaan Korkeakoulukumppanin onnistumisia tehtävässämme yhdistää varsinaissuomalaiset yritykset ja Turun korkeakoulut. Meitä yrittäjyyshenkisiä opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita on niin paljon, että iloisia törmäyksiä sattuu vähän väliä. Jokainen meistä korkeakoulutoimijoista, roolista riippumatta, on potentiaalinen keskustelukumppani yrityksille. Lisäksi empaattinen ja kokeileva mielentila auttaa entisestään keskusteluissa monipuolisesta ja -muotoisesta yhteistyöstä.

Viime syksynä Korkeakoulukumppani oli kovan ja pehmeän paikan edessä: materiaaliteknologiaa ja sotehy-yrityksiä eli sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiyrityksiä. Miten kävi?

Continue reading