Kuukausi: maaliskuu 2020

Seuraako talvea, jolloin ei tarvittu talvirenkaita kesä, jolloin ei tarvita kesärenkaita?

Tapio Salakoski

Kevät keikkuen tulevi. Tätä kirjoittaessani Turussa on satanut yöllä enemmän lunta kuin koskaan kuluneena talvena. Vai oliko se nyt talvi ensinkään? Ilmastonmuutos pakottaa meteorologit pohtimaan määritelmiään uusiksi. Myös kevät näyttää menevän monin tavoin uusiksi. Koulut on suljettu ennen aikojaan. Ylioppilaskirjoitukset pidettiin nopeutetulla aikataululla, onneksi ehdittiin.

Kansainvälisen IB-tutkinnon suorittajille kävi köpelömmin: kokeet peruttiin kokonaan, ja nyt pohditaan, miten IB-lukioiden nuoret pääsisivät jatkamaan opintojaan korkeakouluissa, vai onko edessä pakollinen välivuosi. Niille nuorille, jotka suorittivat lukion jo viime vuonna, mutta joiden kokeet ovat vielä kesken, näin näyttää käyvän. Tasa-arvokysymysten puntarointi jatkunee pitkään koronapandemian akuutin vaiheen jälkeenkin.

Continue reading

Kauppapolitiikan osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Anna Karhu

Globaalin kaupan muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta 2010-luvulla muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa ja moniulotteista. Muun muassa digitalisaatio ja alustatalous ovat muuttaneet arvonluontia, arvoketjuja ja liiketoimintamalleja dramaattisesti. Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailmankaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, minkä myötä perinteiset maailmankaupan johtoasemat horjuvat.

Päinvastoin kuin länsimaissa odotettiin, liberaalin markkinatalouden ihannointi ei ole levinnyt kaikkialle maailmaan. Esimerkiksi Kiinassa valtiojohtoisuus onkin tuonut talouskasvuun vakautta.  WTO taas ei ole onnistunut tavoitteissaan kilpailun vääristymien korjaamiseksi. Yksittäiset kansalaiset puolestaan kokevat globalisaation, robotisaation ja maahanmuuton uhkaavan enenevässä määrin heidän työpaikkojaan ja kulttuuriaan.

Nämä haasteet ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n sisällä sekä Yhdysvalloissa populismi ja protektionismi ovat saaneet tilaa ja valtiot pyrkivät saamaan otetta muuttuvasta maailmasta turvautumalla perinteisiin kauppapolitiikan keinoihin.

Continue reading

Koronakevät nostaa esiin yhteisöllisyyden merkityksen opiskelijoille

Sofia Engblom

Opiskelijoiden arki on koetuksella. Luennot ja niiden väliset kahvihetket ja lounaat kavereiden kanssa ovat muuttuneet etäluennoiksi ja Assarin noutolounaaksi, joka syödään yksin kotisohvalla telkkaria katsellessa. Monet opiskelijat ovat palanneet kotikaupunkeihinsa ja linnoittautuneet vanhempiensa ruokapatojen ääreen. Epävarma ja ahdistava tilanne voi entisestään ruokkia yksinäisyyttä ja opiskelijoiden mielenterveysongelmia.

Kun maan hallitukselta tuli ohjeistus lopettaa kaikki välttämätön ja rajoittaa harrastustoimintaa, opiskelijayhteisö oli hetken aikaa ymmällään. Maaliskuu on kenties opiskelijatapahtumien kiireisintä aikaa: monet järjestöt viettävät vuosijuhliaan, opiskelijateatterit eli speksit aloittavat näytöskautensa ja vappusuunnitelmat käyvät kuumina. Vaikka TYYn järjestökenttä on hyvin moninainen, yksi asia yhdistää lähes kaikkea toimintaa: vapaaehtoiset johtavat, suunnittelevat ja toteuttavat tapahtumia, jotta laajempi yhteisö pääsisi nauttimaan yhteisöllisyydestä ja hauskanpidosta. Tapahtumat ovat usein kuin ammattijärjestäjien järjestämiä.

Continue reading

Väljyyden vallankumous

Milla Wirén

Nyt jylläävä koronavirusepidemia on inhimillinen tragedia. Se on sitä niin sairastuneiden ja kuolleiden kuin elämistä vaikeuttavien heijastusvaikutustensakin myötä. Kiireettömämmin sairastuneiden odotusaika pitenee, moni itsensä työllistäjä ja pienyrittäjä on menettänyt toimeentulonsa ainakin keväältä, ja syvät talousvaikutukset paitsi ahdistavat pörssiyritysten johtoa, myös muuttavat perusteellisesti yritysten toimintakenttää ja -edellytyksiä niin arvoketjujen kuin ihmisten käyttäytymisen muutosten myötä.

Mutta kuten kriisit yleensä, myös koronavirus läpivalaisee sellaisia vakiintuneita asenteita ja toimintamalleja, joihin itse kukin on arjessaan sopeutuen sokeutunut. Yksi koronan röntgenkatseen kohteista ovat työkäytäntömme, etätyö ja suhteemme siihen.

Continue reading

Kevät, jona kaikki olikin yhtäkkiä toisin

Piia Björn

Tähän asti on ollut trendikästä kirjoittaa yliopistojen blogeissa esimerkiksi työ- ja opiskeluelämän muutoksesta, perheen ja muun elämän yhteensovittamisesta ja kaiken sen sietämisestä. Oman kannettavan tietokoneeni kevennetyt näppäimet olisivat saattaneet myös nakuttaa vauhdilla menemään ja olisin tehokkaana saattanut jakaa tässä ohjeita, twiitata ohessa näppäryyksiä ja puhua auliisti hyvistä käytänteistä. Nyt odottamatta onkin toisenlaisen keskittymisen paikka: on syytä jakaa puhdasta faktatietoa, jota kertyy eri puolilta maailmaa parhaillaan, koska olemme tilanteessa, jollaista emme ole aiemmin elämämme aikana kokeneet.

Samalla yleisesti käytetty käsitteistö uudistuu ja tiivistyy ehdotuksista suosituksiksi, suosituksista määräyksiksi ja tilanteen niin vaatiessa määräyksistä ehdottomiksi rajoitteiksi. Tämä on kirjoitus poikkeustilanteesta poikkeustilanteessa ja sen tuomasta toisenlaisesta viestimisen ja olemisen skaalasta, joka näkyy koko yliopistoyhteisössä.

Ehdimme juuri iloita ja nauttia upeista Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumista vuosijuhlineen Logomolla, kun samalla koronavirus alkoi levitä voimallisemmin Euroopassa ja muualla. Tällä hetkellä viruksen leviäminen edelleen väistämättä kehystää ajatuksiamme ja toimintaamme. Yliopistomme kuitenkin on ja toimii vahvana tässäkin tilanteessa, teemme sen yhdessä.

Continue reading

Vaikuttavat tutkijat ja DI-koulutuksen mahdollisuudet

Jaakko Suominen

Paul Hermann Müller (1899–1965) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1948. Müller oli keksinyt, että jo aiemmin kehiteltyä kemiallista yhdistettä voitiin käyttää taistelussa erittäin yleistä tautia vastaan. Yhdistettä käyttämällä voitiin säästää valtavasti ihmishenkiä koko maailmassa.

Yhdiste tappoi hyttysiä, jotka levittivät malariaa. Se todella tehosi. Sitä käytettiin Suomessakin ihmeaineena erilaisten syöpäläisten torjuntaan, ja yhdiste oli äidilleni tuttu hänen nuoruudestaan silloisesta tujummasta täishampoosta. Tämän yhdisteen myöhemmin yleisesti tunnettu lyhenne on DDT. Nobelin palkinnon myöntämisen jälkeisinä vuosikymmeninä huomattiin, että DDT:llä oli muitakin seurauksia kuin tuhohyönteisten kupsahtaminen…

Continue reading

Kasvinsuojelu on elämän suojelua – Turun yliopistossa on monipuolista kasvinterveyden osaamista

Eva-Mari Aro

Marjaana Suorsa

Ilari E. Sääksjärvi

Kasvinterveys on ratkaisevassa roolissa globaalin ruokaturvan varmistamisessa ja tärkeää myös metsä- ja puutarhatalouden sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen aiheuttavat kasvinterveydelle uusia vakavia uhkia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO onkin nimennyt tämän vuoden kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille Turun yliopiston monipuolista kasvinterveysosaamista ja uusien kasvinjalostustekniikoiden merkitystä kasvinterveyden varmistamisessa.

Kasvinterveyden kansainvälisen teemavuoden (International Year of Plant Health, IYPH) tavoitteena on lisätä paitsi alan toimijoiden ja päättäjien, myös kansalaisten tietämystä kasvinterveyden merkityksestä ja siihen kohdistuvista uhista. Kasvinterveyttä uhkaavien erilaisten kasvintuhoajien, joita ovat esimerkiksi kasvinsyöjähyönteiset sekä sieni-, bakteeri- ja virustaudit, arvellaan aiheuttavan vuosittain globaalisti noin 200 miljardin euron tappiot. FAO:n arvion mukaan kasvintuhoajien vuoksi menetetään vuosittain jopa 40 % globaalista sadosta.

Continue reading