The text was written by Fábio Balotari Chiebáo. He is doing his Ph.D. at the University of Turku on the potential impacts of wind energy on the white-tailed eagle, with an interest in population ecology applied to nature conservation.
Fábio Balotari Chiebáo tekee väitöskirjaansa Turun Yliopistossa. Hän tutkii tuulivoiman mahdollisia vaikutuksia merikotkapopulaatioon ekologian ja luonnonsuojelun kannalta. Suomenkielinen teksti löytyy englanninkielisen alta.
The air we breathe
On 27 September 2016, the World Health Organization (WHO) released estimates of global air pollution exposure, confirming a shocking reality: 92% of the entire human population lives in areas where air quality levels fail to conform with what is recommended by WHO’s Ambient Air Quality Guidelines, published in 2005.
The quality of the air we breathe is known to exert a major influence on human health. According to recent estimates by WHO, ambient (outdoor) air pollution is associated with the deaths of around 3 million people per year. Sources of this type of pollution are numerous, including transportation, municipal and agricultural waste management, and industrial activities. Household (indoor) air pollution, on its turn, has an even more appalling record: 4.3 million deaths per year. Here, it should be noted that around 3 billion people rely on the use of solid fuels, such as wood, charcoal and crop wastes, for cooking and heating their homes. These household activities may produce a high concentration of very harmful pollutants, especially when the surrounding space is poorly ventilated.
Of all pollutants, particulate matter (a mixture of suspended particles that includes sulphates, nitrates, and black carbon) is of particular concern. Cardiovascular and respiratory diseases, for example, may develop as a result of the persistent presence of particulate matter, leading to undesirable consequences of enormous proportions.
Putting these grim figures together, we may conclude that annually more than 7 million people die prematurely owing to the very air they breathe. However, the distribution of air-pollution-related deaths is far from being even. The heaviest burden (more than 90% of the victims) falls on countries with a low or middle income, particularly in WHO’s South-East Asia and Western Pacific Regions.
Unfortunately, like other extremely serious problems faced by the post-industrial world, long-lasting solutions for the scenario briefly described above are generally far beyond the choices of single individuals. Substantial improvement or radical change appears to be urgently needed on a scale that is compatible with its wide-ranging effects. If the enforcement of sensible policies at national and international levels fails, humanity will be prevented from breathing air which is not poisonous to its lungs.
References
WHO releases country estimates on air pollution exposure and health impact: http://www.who.int/mediacentre/news/releases/2016/air-pollution-estimates/en/
Household (Indoor) air pollution: http://www.who.int/indoorair/en/
Ambient (outdoor) air quality and health: http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs313/en/
Ilma jota hengitämme
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi 27 syyskuuta 2016 selvityksen maapallon pienhiukkaspäästöistä vahvistaen näin ilmanlaadun järkyttävän tilan: 92% maapallon väestöstä elää alueilla, joissa pienhiukkaspäästöt ovat WHO:n (2005) pienhiukkaspitoisuuksille asettamien ohjearvojen yläpuolella.
Hengittämämme ulkoilmanlaatu vaikuttaa merkittävästi ihmisten terveyteen. WHO:n viimeaikaisten arvioiden mukaan, ulkoilman pienhiukkaspäästöt voidaan yhdistää jopa 3 miljoonan ihmisen kuolemaan vuotuisesti. Näiden ilmansaasteiden lähteitä on useita, niitä aiheuttavat muun muassa liikenne, yhdyskunta- ja maatalousjätteiden käsittely ja teollisuus.
Sisäilmanlaatu vaikuttaa ihmisten terveyteen sitä vastoin vielä enemmän: 4.3 miljoonaa vuotuista kuolemaa. Lukuja arvioitaessa tulisi kuitenkin huomioida, että noin 3 miljardin ihmisen ruoanlaitto ja kodin lämmitys on riippuvainen fossiilisia polttoaineita, kuten puusta, hiilestä ja kasvintuotannon sivutuotteista. Nämä kotitaloustoiminnot voivat aiheuttaa suuriakin sisäilman pienhiukkaspäästöjä erityisesti niissä tilanteissa kun sisätilojen ilmanvaihto on puutteellista.
Kaikista ilmansaasteista, hengitettävät hiukkaset (hengitysilmaan sitoutuneet sulfaattia, nitraattia ja hiiltä sisältävät hiukkaset) ovat erityinen huolenaihe. Näiden hiukkasten jatkuva läsnäolo hengitysilmassa voi myötävaikuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuoni- ja hengityselinsairauksien kehittymiseen.
WHO:n synkkien arvioiden perusteella voidaankin päätellä, että pienhiukkaset aiheuttavat maapallolla vuotuisesti yli 7 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Ilmansaasteiden vaikutusten leviäminen ei ole tasavertaista, sillä suurimmat vaikutukset (yli 90% uhreista) näkyvät matalan ja keskitulotasojen maissa, erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Läntisen Tyynenmeren valtioissa.
Valitettavasti pitkäaikaiset ratkaisut yllä lyhyesti kuvattuihin ongelmiin eivät ole yleisesti yksittäisten ihmisten hyödynnettävissä ja ilmanlaadun merkittävä parantuminen ja radikaalit laaja-alaiset ratkaisut näyttäisivätkin olevan kipeästi tarvittuja. Mikäli poliittisia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi ei kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pystytä tekemään, viedään ihmiskunnalta mahdollisuus hengittää puhdasta ilmaa.
A short article in Bird Life International about how birds are affected by air pollution:
http://www.birdlife.org/worldwide/news/what%E2%80%99s-solution-air-pollution?utm_source=BirdLife+International+News+Notifications&utm_campaign=50a741136c-TOP_notifications_news&utm_medium=email&utm_term=0_4122f13b8a-50a741136c-133854781&goal=0_4122f13b8a-50a741136c-133854781&mc_cid=50a741136c&mc_eid=8e23adb7d7