KiVa Koulu on tuttu termi monelle suomalaiselle. Pikku hiljaa alkaa Suomessa olla my\u00f6s suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 nuoria, jotka ovat itse k\u00e4yneet KiVa-koulunsa. KiVan tunnettuus ei kuitenkaan rajoitu vain Suomen rajojen sis\u00e4puolelle vaan kysynt\u00e4 maailman parhaaksi todetulle koulukiusaamisen vastaiselle toimenpideohjelmalle on suuri my\u00f6s globaalisti \u2013 ja siksi KiVa on paketoitu vientituotteeksi.<\/p>\n
Koulukiusaaminen itsess\u00e4\u00e4n on valitettavan tuttu ilmi\u00f6 jokaisessa koulussa ymp\u00e4ri maailmaa kulttuurista riippumatta. Eroja toki l\u00f6ytyy muun muassa siin\u00e4, kuinka suuri ongelma koulukiusaaminen on. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa koulukiusaaminen on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti paljon pienempi ongelma kuin Latinalaisen Amerikan maissa. Eroja on my\u00f6s siin\u00e4, tunnustetaanko kiusaaminen ongelmana kouluissa tai julkisessa keskustelussa. Rehtori saattaa esimerkiksi ajatella, ett\u00e4 ottamalla koulukiusaamisen vastaisen ohjelman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n koulussaan tulee samalla paljastaneeksi vanhemmille, ett\u00e4 meid\u00e4n koulussa kiusataan. Kuka haluaisi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lapsensa sellaiseen kouluun? T\u00e4llainen ajattelu on kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 koulussa tiedostetaan tarve kiusaamisen vastaiselle ty\u00f6lle \u2013 my\u00f6s ennaltaehk\u00e4isylle \u2013 joka p\u00e4iv\u00e4. Ty\u00f6sarkaa siis riitt\u00e4\u00e4!<\/p>\n
KiVa Koulu -ohjelmalla on hyv\u00e4 maine maailmalla. Jokaisella ty\u00f6matkalla kohtaan ihailevia kysymyksi\u00e4 Suomen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja KiVa Koulun erinomaisista tuloksista. Er\u00e4skin saksalainen psykologi luuli suomalaisen PISA-menestyksen olevan osittain my\u00f6s KiVa Koulun ansiota. Monesti maailmalla ihmetell\u00e4\u00e4n, miksi KiVa Koulu toimii tutkimusten mukaan niin hyvin? Miten Suomessa on onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n koulukiusattujen ja kiusaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 niin paljon? T\u00e4t\u00e4kin on tutkimusryhm\u00e4mme tutkinut. V\u00e4lill\u00e4 huomaamme, ett\u00e4 KiVan \u201dtaikaa\u201d etsit\u00e4\u00e4n hyvinkin ihmeellisist\u00e4 asioista. Er\u00e4s meksikolainen opettajaryhm\u00e4 pohti: \u201dPit\u00e4\u00e4k\u00f6 koululaisten tehd\u00e4 KiVa-harjoitukset sukkasillaan, jotta harjoitukset toimivat?\u201d. Keng\u00e4tt\u00f6myys suomalaisissa luokkahuoneissa ei kuitenkaan taida olla KiVan toimivuuden kannalta se merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Olemme kuitenkin oppineet, ett\u00e4 lokalisaatioty\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon monenmoisia asioita \u2013 sukista l\u00e4htien!<\/p>\n
<\/p>\n
Teksti:<\/p>\n
Johanna Alanen, KiVa Koulu<\/p>\n
Kirjoittaja ty\u00f6skentelee kansainv\u00e4lisen toiminnan projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, ja on useaan otteeseen saanut huomata, kuinka suomalaisten lasten keng\u00e4tt\u00f6myys sis\u00e4tiloissa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kummastusta.<\/em><\/p>\n Kuva: KiVa Koulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" KiVa Koulu on tuttu termi monelle suomalaiselle. Pikku hiljaa alkaa Suomessa olla my\u00f6s suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 nuoria, jotka ovat itse k\u00e4yneet KiVa-koulunsa. KiVan tunnettuus ei kuitenkaan rajoitu vain Suomen rajojen sis\u00e4puolelle vaan kysynt\u00e4 maailman parhaaksi todetulle koulukiusaamisen vastaiselle toimenpideohjelmalle on suuri my\u00f6s globaalisti \u2013 ja siksi KiVa on paketoitu vientituotteeksi. Koulukiusaaminen itsess\u00e4\u00e4n on valitettavan tuttu ilmi\u00f6 …<\/p>\n","protected":false},"author":224,"featured_media":328,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[85,23],"class_list":["post-320","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-kiva","tag-kulttuurit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/users\/224"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=320"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":502,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320\/revisions\/502"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/media\/328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=320"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=320"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/utuexports\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=320"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}