{"id":195,"date":"2024-05-02T18:18:10","date_gmt":"2024-05-02T15:18:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=195"},"modified":"2024-05-08T17:27:32","modified_gmt":"2024-05-08T14:27:32","slug":"mista-humalistonkatu-on-saanut-nimensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/mista-humalistonkatu-on-saanut-nimensa\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 Humalistonkatu on saanut nimens\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Antti W\u00e4h\u00e4l\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Humalistonkatu<\/em> on yksi Turun vanhimmista kadunnimist\u00e4. Samanniminen katu on ollut olemassa kaupungin l\u00e4ntisell\u00e4 puolella jo 1700-luvulla. Humalistonkadun<\/em> lis\u00e4ksi 1600\u20131700-luvulta asti on k\u00e4ytetty nyky\u00e4\u00e4nkin tuntemiamme kadunnimi\u00e4 Uudenmaankatu<\/em>, Brahenkatu<\/em> ja Linnankatu<\/em>. Mutta mist\u00e4 on per\u00e4isin nimi Humalistonkatu<\/em>?<\/p>\n\n\n\n

\"Kyltti,
Humalistonkatu on ruotsiksi Humleg\u00e5rdsgatan. Humala-nimiseen k\u00f6ynn\u00f6skasviin viittaava sana humle, muinaisruotsiksi humble, on tullut ruotsiin jo 1300-luvulla puolan kielen sanasta chmiel. Kuva: Antti W\u00e4h\u00e4l\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Humala (lat. Humulus Lupulus<\/em>) on hamppukasveihin kuuluva, ruohovartinen ja monivuotinen k\u00f6ynn\u00f6s. Humalaa on k\u00e4ytetty etenkin oluen maustamiseen, mutta sill\u00e4 on ollut monia muitakin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Humalaa on muun muassa hy\u00f6dynnetty ruuanlaitossa ja leivonnassa sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 moneen vaivaan, ja onpa kuivatuilla humalilla t\u00e4ytetty my\u00f6s patjoja ja tyynyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Humalaa on viljelty Suomessa jo keskiajalla. Vuonna 1442 s\u00e4\u00e4detyss\u00e4 Kuningas Kristofferin maanlaissa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin, ett\u00e4 jokaisen talonpojan oli omistettava 40 seip\u00e4\u00e4n humalatarha tai oli maksettava sakkoa. T\u00e4llaista humalatarhaa sanottiin humalistoksi. <\/em>Ruotsin valtakunnan laissa vuonna 1734 annetaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 siit\u00e4, cuinga humalisto pit\u00e4 istutettaman ja woimasa pidett\u00e4m\u00e4n<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"Fraktuurakirjaimin
1.\u00a7. JOca talolla pit\u00e4 humalisto oleman, ja istuttacon talonpoica hywi\u00e4 juuria nelj\u00e4llekymmenelle salwolle joca wuosi, sijhen asti ett\u00e4 nijt\u00e4 tule caxi sataa coco talolle. Jos ei se tapahdu; wet\u00e4k\u00f6n sackoa joca wuodelda yhden talarin, ja istuttacon cuitengin cuin sanottu on, ellei se l\u00f6ydy, ettei humalistoa sijn\u00e4 taida istutettaa, eli yl\u00f6spidett\u00e4\u00e4. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Turun kaupungin l\u00e4ntisell\u00e4 puolella oli lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 humalatarhoja eli humalistoja 1600-luvulta alkaen. 1700-luvulla oli jo olemassa Humalistonkatu <\/em>(ru. Hummelg\u00e5rds Gatan<\/em>, nyk. Humleg\u00e5rdsgatan<\/em>), mutta sen tarkka sijainti ei ole tiedossa. Puolalanm\u00e4en it\u00e4rinteell\u00e4 sijaitsi Turun kaupungin humalisto, mutta siit\u00e4 huolimatta nykyinen Humalistonkatu rakentui Puolalanm\u00e4en toiselle puolelle Turun palon j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\"Vuoden
Hummelg\u00e5rds Gatan nykyisell\u00e4 paikallaan Puolalanm\u00e4en l\u00e4nsipuolella vuoden 1828 kartassa. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n