{"id":198,"date":"2024-05-03T10:59:42","date_gmt":"2024-05-03T07:59:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=198"},"modified":"2024-05-08T17:27:15","modified_gmt":"2024-05-08T14:27:15","slug":"ylonpaldisista-waatetten-parten-pitamisista-ylellisyysasetukset-1700-luvun-ruotsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/ylonpaldisista-waatetten-parten-pitamisista-ylellisyysasetukset-1700-luvun-ruotsissa\/","title":{"rendered":"Yl\u00f6npaldisista waatetten parten pit\u00e4misist\u00e4 \u2013 ylellisyysasetukset 1700-luvun Ruotsissa"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Elina Saari<\/p>\n\n\n\n

Ruotsin valtakunnassa s\u00e4\u00e4dettiin 1700-luvun aikana useita ylellisyysasetuksia. \u00a0Ylellisyysasetukset olivat osa Ruotsin merkantilistista talouspolitiikkaa. Ulkomaista tuontia haluttiin rajoittaa ja kotimaista tuotantoa lis\u00e4t\u00e4. Talouden lis\u00e4ksi asetuksilla haluttiin vahvistaa pukeutumisen s\u00e4\u00e4tyrajoja. Taustalla t\u00e4ss\u00e4 oli uskonnollis-moraalinen ajatus s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnasta, jossa jokaisen tuli tiet\u00e4\u00e4 paikkansa ja ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n. Ylellisyysasetuksia oli s\u00e4\u00e4detty Ruotsissa jo keskiajalla, mutta vasta 1700-luvulla ne alkoivat koskea koko kansaa, my\u00f6s s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6n ulkopuolisia. Rahvaan kulutuksen kasvaessa asetuksia kohdistettiin my\u00f6s heihin, jotta s\u00e4\u00e4tyrajat pukeutumisessa eiv\u00e4t katoaisi.<\/p>\n\n\n\n

Ylellisyysasetukset vaikuttivat erityisesti pukeutumiseen. Asetukset purettiin osittain vuonna 1770, mutta viel\u00e4 silloinkin voimaan j\u00e4iv\u00e4t juuri kankaita ja asusteita koskevat asetukset. S\u00e4\u00e4tyrajat pukeutumisessa poistuivat virallisesti vuonna 1794, mutta t\u00e4m\u00e4 ei kumonnut kaikkia maahantuontia ja kankaita koskevia asetuksia. Lopullisesti kaikki ylellisyysasetukset Ruotsissa kumottiin vasta vuonna 1815. Ylellisyysasetukset ovat esimerkki talouspolitiikasta, mutta niist\u00e4 voi my\u00f6s lukea siit\u00e4, millaisia vaatteita ihmiset kuluttivat ja miten yleiseurooppalaiset muoti-ilmi\u00f6t rantautuivat my\u00f6s Ruotsiin ja Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

\"Fraktuuralla
Vuoden 1720 ruotsalaisen ylellisyysasetuksen suomennos julkaistiin 1722. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruotsalaisia ja ranskalaisia lainasanoja ylellisyysasetuksissa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ruotsin valtakunta oli 1700-luvun alussa kriisiss\u00e4. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi k\u00e4rsi niin suuret aluemenetykset, ett\u00e4 se menetti suurvalta-asemansa, jota se oli noin vuosisadan ajan rakentanut. Suurvalta-aseman menetys oli valtakunnalle taloudellinen katastrofi. Taloudenhoidosta tuli poliittista valtaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ja taloutta alettiin s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n erilaisin keinoin. Yksi t\u00e4llainen keino olivat ylellisyysasetukset. Vuonna 1722 suomeksi painettu asetus oli annettu ruotsiksi Tukholmassa jo vuonna 1720. Suomennoksen julkaisemisen my\u00f6h\u00e4iseen ajankohtaan on syyn\u00e4 varmaankin isoviha, joka p\u00e4\u00e4ttyi vasta vuonna 1721. Siksi oli tarpeetonta \u2013 ja kenties mahdotonta \u2013 jakaa asetusta valtakunnan it\u00e4osaan, kun se oli asetuksen antohetkell\u00e4 vihollisen miehitt\u00e4m\u00e4. My\u00f6s asetustekstiss\u00e4 viitataan sotaan, sill\u00e4 sen aiheuttama kuormitus esitet\u00e4\u00e4n perusteluksi pukeutumisen kielloille ja rajoituksille.<\/p>\n\n\n\n

Tekstiileihin viittaavassa sanastossa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 enimm\u00e4kseen ruotsin mutta my\u00f6s ranskan kielen vaikutusta. R\u00f6ijy on kirjoitettu ruotsalaisittain tr\u00f6ijy<\/em>, ja suorahko laina on my\u00f6s hienoa nokkos-, pellava tai puuvillakangasta tarkoittava n\u00e4ttelduuki<\/em> (ruots. n\u00e4ttelduk<\/em>). Vastaavasti silkkikankaasta puhutaan sanalla sidentygi <\/em>(ruots. sidentyg<\/em>).<\/em> Kirjailtuun silkkiin taas viitataan sanoin silki broderiet<\/em> (ransk. broderie<\/em>). Ranskalaisvaikutus n\u00e4ytti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, sill\u00e4 vuonna 1770 annetussa asetuksessa n\u00e4kyy viel\u00e4 suurempi ranskan vaikutus muotisanastoon: asetustekstiss\u00e4 esiintyy muun muassa sanat plymi<\/em> \u2019hattusulka\u2019, gardini<\/em> \u2019verho\u2019ja m\u00f6beli<\/em> \u2019huonekalu\u2019 sek\u00e4 entoilage-manchetti<\/em> \u2019poimutettu koristeellinen kalvosin\u2019.<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa eri tekstiilien sanastosta on ruotsalaisia sanoja, joita on mukautettu vain loppuvokaalin osalta suomeen. Ranskalaisper\u00e4iset sanat ovat puolestaan usein saaneet ruotsalaisen muodon ennen kuin ne on lainattu suomeen. Kun muoti-ilmi\u00f6t ovat liikkuneet maasta toiseen, my\u00f6s sanat ovat kulkeneet mukana. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ylellisi\u00e4 tuotteita tarkoittavia sanoja ei kuitenkaan ole kovin paljon yritetty suomalaistaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n