{"id":218,"date":"2024-05-07T11:56:46","date_gmt":"2024-05-07T08:56:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=218"},"modified":"2024-05-08T17:26:27","modified_gmt":"2024-05-08T14:26:27","slug":"mingatahden-janis-juoxoo-yli-tien-pohjalaismurteiden-piirteita-christfrid-gananderin-keraamissa-arvoituksissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/mingatahden-janis-juoxoo-yli-tien-pohjalaismurteiden-piirteita-christfrid-gananderin-keraamissa-arvoituksissa\/","title":{"rendered":"Ming\u00e4t\u00e4hden j\u00e4nis juoxoo yli tien? Pohjalaismurteiden piirteit\u00e4 Christfrid Gananderin ker\u00e4\u00e4miss\u00e4 arvoituksissa"},"content":{"rendered":"\n<p>Kirjoittanut Aino Torni<\/p>\n\n\n\n<p>1700-luku oli suomen kirjakielelle isojen l\u00e4pimurtojen aikaa, kun alkoi ilmesty\u00e4 uusia kirjallisuuden lajeja, kuten almanakkoja, sanomalehti\u00e4 ja virkatekstej\u00e4 ja kun tieteellinen kiinnostus kielt\u00e4 kohtaan alkoi v\u00e4hitellen virit\u00e4. Lis\u00e4ksi silloisilla tiedemiehill\u00e4 her\u00e4si kiinnostus \u201dyhteist\u00e4 kansaa\u201d kohtaan: syntyi fennofiilinen liike, jonka j\u00e4senet muun muassa rikastuttivat kielt\u00e4 kansanperinteest\u00e4 (tarinoista, saduista, sananlaskuista ja mytologisista kertomuksista) ker\u00e4tyll\u00e4 uudella kieliaineistolla. Samalla he avasivat laajoille piireille salaper\u00e4ist\u00e4 kansankulttuurin maailmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi tunnetuimpia fennofiileja oli Christfrid Ganander \u2013 pappi, kansankulttuurin ker\u00e4\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 sanakirjojen tekij\u00e4. Vuonna 1741 Haapaj\u00e4rvell\u00e4 syntynyt Ganander vietti koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Pohjanmaalla, ty\u00f6skenteli siell\u00e4 ja tuli kuuluisaksi ohjeiden ja muiden valistusjulkaisujen kirjoittajana. H\u00e4nen tuotantonsa kytkeytyy vankasti Pohjanmaahan, ja kiinnostus oman kotiseudun kansanperinteeseen ilmeni jo h\u00e4nen varhaisimmissa teoksissaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Gananderin kirjallinen ura alkoi periaatteessa kirjasta <em>Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa<\/em>. Siihen sis\u00e4ltyy yli 300 Gananderin itse Pohjanmaalta kokoamaa arvoitusta vastauksineen, joiden joukosta l\u00f6ytyy my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen otsikon kysymys <em>Ming\u00e4t\u00e4hden j\u00e4nis juoxoo yli tien<\/em>, tietysti paikallismurteella esitettyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"355\" height=\"528\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Torni_kuva1.png\" alt=\"Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa -teoksen ensimm\u00e4inen sivu. Teksti\u00e4 latinaksi ja suomeksi fraktuuralla ja antiikvalla kirjoitettuna.\" class=\"wp-image-219 lazyload\" data-srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Torni_kuva1.png 355w, https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Torni_kuva1-202x300.png 202w\" data-sizes=\"(max-width: 355px) 100vw, 355px\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 355px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 355\/528;\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Gananderin Suomalaiset arwotuxet -teoksen ensimm\u00e4inen sivu. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Lehm\u00e4 k\u00e4wel\u00f6\u00f6 m\u00e4ki\u00e4 my\u00f6den<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Arvoituskokoelman esipuheen mukaan se oli kirjoitettu Frantsilassa (nykynimelt\u00e4\u00e4n Rantsila; Gananderin kuolinpaikka), mutta itse arvoituksia oli ilmeisesti koottu eri puolilta Pohjanmaata. Niiss\u00e4 tulee esille aito kansan kieli, jota varmasti ei n\u00e4kisi miss\u00e4\u00e4n virallisemmissa ohjeissa tai almanakoissa. Luultavasti Ganander yritti tarkasti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman paljon siit\u00e4 murretaustasta, jota h\u00e4n oli kuullut ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n noita viisauksia. N\u00e4in ollen arvoitukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t laajan murrepiirteiden valikoiman.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska Ganander itse asui Pohjois-Pohjanmaalla, arvoituksissa on eniten alueella puhuttujen keski- ja pohjoispohjalaisten murteiden piirteit\u00e4, esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>-sa<\/em> inessiivin p\u00e4\u00e4tteen\u00e4: <em>Wanha<strong>sa<\/strong> Testamenti<strong>sa<\/strong><\/em>,<em> pidoi<strong>sa<\/strong> ja mui<strong>sa<\/strong> tiloi<strong>sa<\/strong><\/em>,<em> hauda<strong>sa<\/strong><\/em> (kuitenkin esiintyy my\u00f6s <em>-ssa<\/em>-p\u00e4\u00e4te)<\/li>\n\n\n\n<li><em>tt<\/em> <em>ts<\/em>:n vastineena (Pohjois-Pohjanmaan rantamurteiden piirre): <em>meepp\u00e4 tytt\u00f6 ka<strong>tt<\/strong>omaan<\/em>,<em> Ruo<strong>tt<\/strong>alaisista<\/em>,<em> tuloo me<strong>tt<\/strong>\u00e4n wijsaus<\/em>,<em> i<strong>tt<\/strong>e<\/em>,<em> Ett\u00e4 se ka<strong>tt<\/strong>eloo aina yl\u00f6sp\u00e4in<\/em><\/li>\n\n\n\n<li>tietyiss\u00e4 osissa Keski-Pohjanmaata on havaittavissa <em>ht ts<\/em>:n vastineena: <em>me<strong>ht<\/strong>\u00e4s\u00e4<\/em>,<em> nijn h\u00e4n tarwi<strong>ht<\/strong>ee ruokaa ja juomaa<\/em>,<em> kari<strong>ht<\/strong>a im\u00f6\u00f6<\/em><\/li>\n\n\n\n<li>vokaaliyhtymien <em>-ea<\/em> ja &#8211;<em>e\u00e4<\/em> edustus: <em>us<strong>ia<\/strong>mpi<\/em>,<em> h\u00e4p<strong>i\u00e4<\/strong>xi<\/em>,<em> Kuin walk<strong>ia<\/strong>ta isket\u00e4\u00e4n<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Toisaalta arvoituksissa voi my\u00f6s huomata etel\u00e4pohjalaisia piirteit\u00e4, kuten:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>j\u00e4lkitavun vokaalien v\u00e4linen <em>h<\/em>: <em>kattila<strong>h<\/strong>an<\/em> (saattaa olla my\u00f6s vanha illatiivin p\u00e4\u00e4te), <em>olle<strong>h<\/strong>et<\/em> (&gt; <em>olleet<\/em>)<\/li>\n\n\n\n<li>sananloppuiset konsonantit: <em>kantele<strong>s <\/strong><\/em>\u2019kantele\u2019,<em> wene<strong>s<\/strong><\/em> \u2019vene\u2019<\/li>\n\n\n\n<li>pitk\u00e4 vokaali j\u00e4lkitavujen <em>i-<\/em>loppuisen diftongin sijalla: <em>pun<strong>aa<\/strong>nen kuin kruusi<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>e<\/em>-vartaloisten verbien yksik\u00f6n 3. persoonan p\u00e4\u00e4tteen labiaalistuminen (yleisin piirre kaikissa arvoituksissa; kuitenkin esiintyy my\u00f6s ei-labiaalistuneita muotoja): <em>Wijsi weljest\u00e4 edell\u00e4 men<strong>\u00f6\u00f6<\/strong><\/em>,<em> Kuin tuul<strong>oo<\/strong> ja on paha ilma<\/em>,<em> Sent\u00e4hden ett\u00e4 h\u00e4n luul<strong>oo<\/strong><\/em>,<em> kaxi kuul<strong>oo<\/strong><\/em>,<em> kaxi n\u00e4k<strong>\u00f6\u00f6<\/strong><\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Arvoituksissa esiintyy lis\u00e4ksi murresanoja, esimerkiksi <em>aakkuna<\/em> \u2019ikkuna\u2019. Perinteinen saunomisv\u00e4line on arvoituksissa usein it\u00e4murteiseen tapaan <em>vasta<\/em>, mutta my\u00f6s l\u00e4nsimurteinen vastine <em>vihta<\/em> mainitaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"161\" height=\"170\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Torni_kuva2.jpg\" alt=\"Vanhassa englantilaisessa k\u00e4sikirjoituksessa oleva piirroskuva, jossa j\u00e4nis soittaa trumpettia.\" class=\"wp-image-249 lazyload\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 161px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 161\/170;\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">T\u00e4m\u00e4 vanhaa k\u00e4sikirjoitusta koristava j\u00e4nis ei hypi tien yli vaan soittaa trumpettia. Kuva: British Library.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kansanperinne ja paikallismurteet ovat tiiviiss\u00e4 yhteydess\u00e4 toisiinsa, ja Ganander varmasti pyrki s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4misasua juuri sill\u00e4 tarkoituksella, ett\u00e4 paikallisidentiteettikin tulisi huomatuksi. H\u00e4nelle on voinut olla henkil\u00f6kohtaisesti t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 teoksissaan omaa kotiseutua ja sen erikoisuuksia. Arvoituskokoelmallaan Ganander on rakentanut lukijoille tien pohjalaisiin kansanviisauksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>No, miksih\u00e4n sitten j\u00e4nis juoksee yli tien? <em>Sent\u00e4hden ettei p\u00e4\u00e4se ala<strong>tt<\/strong>i tieen.<\/em><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ganander, Christfrid 1783. <a href=\"https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/145087\"><em>Aenigmata Fennica<\/em>. <em>Suomalaiset arwotuxet \/ wastausten kansa<\/em><\/a>.<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/www.kirjasampo.fi\/fi\/kulsa\/kauno%253Aperson_123176040472476\">Kirjasampo<\/a>.<\/li>\n\n\n\n<li>Wikipedia: <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Etel\u00e4-Pohjanmaan_murre\">Etel\u00e4-Pohjanmaan murre<\/a>.<\/li>\n\n\n\n<li>Wikipedia: <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Keski-_ja_pohjoispohjalaiset_murteet\">Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet<\/a>.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittanut Aino Torni 1700-luku oli suomen kirjakielelle isojen l\u00e4pimurtojen aikaa, kun alkoi ilmesty\u00e4 uusia kirjallisuuden lajeja, kuten almanakkoja, sanomalehti\u00e4 ja virkatekstej\u00e4 ja kun tieteellinen kiinnostus kielt\u00e4 kohtaan alkoi v\u00e4hitellen virit\u00e4. Lis\u00e4ksi silloisilla tiedemiehill\u00e4 her\u00e4si kiinnostus \u201dyhteist\u00e4 kansaa\u201d kohtaan: syntyi fennofiilinen liike, jonka j\u00e4senet muun muassa rikastuttivat kielt\u00e4 kansanperinteest\u00e4 (tarinoista, saduista, sananlaskuista ja mytologisista kertomuksista) ker\u00e4tyll\u00e4&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/mingatahden-janis-juoxoo-yli-tien-pohjalaismurteiden-piirteita-christfrid-gananderin-keraamissa-arvoituksissa\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":3774,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-218","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3774"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=218"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":252,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions\/252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}