{"id":226,"date":"2024-05-07T20:39:46","date_gmt":"2024-05-07T17:39:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=226"},"modified":"2024-05-10T13:04:29","modified_gmt":"2024-05-10T10:04:29","slug":"kryydimaalla-kyntamassa-1700-luvun-loppupuolen-maanviljelysanastoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/kryydimaalla-kyntamassa-1700-luvun-loppupuolen-maanviljelysanastoa\/","title":{"rendered":"Kryydimaalla kynt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. 1700-luvun loppupuolen maanviljelysanastoa"},"content":{"rendered":"\n<p>Kirjoittanut Tiina M\u00e4kel\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 kirjoittaessa huhtikuussa 2024 kes\u00e4 l\u00e4hestyy kovaa vauhtia, vaikka takatalvea pukkaa. Vuokrasimme kumppanimme kanssa pienen maapalstan Turusta, jotta voisimme viljell\u00e4 kasviksia. Aiomme kasvattaa ainakin joitain kukkia mehil\u00e4isi\u00e4 varten ja tietysti ruokakasveja. Olen kotoisin maalta, joten maanviljely on aina ollut l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. Istutimme koko perheen kanssa usein lanttuja ja kitkimme rikkaruohoja. N\u00e4iden seikkojen vuoksi minua kiinnostaa vanha suomalainen maanviljelysanasto ja aion t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 sukeltaa 1700-luvun lopun \u201dkryydimaalle\u201d.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"132\" height=\"140\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Makela_kuva1.png\" alt=\"Valokuvassa n\u00e4kyy t\u00e4m\u00e4n tekstin kirjoittaja ja lehmi\u00e4 kes\u00e4isell\u00e4 laitumella.\" class=\"wp-image-185 lazyload\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 132px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 132\/140;\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kirjoittaja ja lehmi\u00e4 laitumella. Kuva: Tiina M\u00e4kel\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Olen tutustunut kahteen 1700-luvulla julkaistuun viljelyoppaaseen. Toinen opas on nimelt\u00e4\u00e4n <em>Neuwo Maan Wiljelemisest\u00e4 Yhteiselle Kansalle<\/em> (1778). Sen on kirjoittanut ruotsalainen laamanni Fredric Mozelius ja suomentanut kirkkoherra Henric Wegelius. Toisenkin ohjekirjasen, <em>Neuwo ja Johdatus Maan Wiljelemisen ja Huonen Hallituxen Parandamiseen<\/em> (1793), suomentaja on pappismies Samuel Bohm. J\u00e4lkimm\u00e4isen oppaan on kirjoittanut suomalaissyntyinen upseeri Johan Fredrik Carpelan.<\/p>\n\n\n\n<p>Tekstien sanasto on todella mielenkiintoista, ja joukossa on paljon nykyisinkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia sanoja mutta nykyisest\u00e4 poikkeavassa kirjoitusasussa. Maata piti <em>kynd\u00e4\u00e4<\/em> siementen <em>kylw\u00e4miseksi<\/em>. Kylv\u00e4\u00e4 voidaan esimerkiksi <em>pellawaa<\/em>, <em>hamppua<\/em> ja <em>potakoita<\/em> eli perunoita. <em>Ricka-ruohot<\/em> kannattaa kitke\u00e4, jotta tulee hyv\u00e4 sato.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"125\" height=\"189\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Makela_kuva2.jpg\" alt=\"Valokuvassa n\u00e4kyy keltaisia ja oransseja keh\u00e4kukkia ja vihre\u00e4lehtisi\u00e4 kasvimaan kasveja.\" class=\"wp-image-186 lazyload\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 125px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 125\/189;\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Keh\u00e4kukkia ja muita kasvimaan kasveja. Kuva: Tiina M\u00e4kel\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Itselleni uusia sanoja ovat esimerkiksi <em>kryydimaa<\/em>, joka tarkoittaa <em>Vanhan kirjasuomen sanakirjan<\/em> mukaan puu- ja yrttitarhaa. Pelkk\u00e4 <em>kryydi<\/em> taas tarkoittaa maustekasvia, ja sana on lainattu ruotsista (<em>krydda<\/em>). <em>Kuoppa<\/em>-sanan rinnalla on ollut ruotsalaisper\u00e4inen <em>krooppi<\/em> (ru. <em>grop<\/em>). Kalkkipitoisen saven sekainen multa on ollut <em>merkelimultaa<\/em>, tai kuten tekstiss\u00e4 mehev\u00e4st\u00e4 savimultamaasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmausta <em>m\u00e4rgeli eli mehu-maa<\/em> (ru. <em>m\u00e4rgel<\/em>). Opaskirjasissa mainitaan my\u00f6s monia kasveja, kuten <em>luserni<\/em> (ru. <em>lusern<\/em>), joka on sanakirjan mukaan sinimailanen, <em>n\u00e4tkin<\/em>, joka tarkoittaa hernekasveja ja <em>luppo<\/em>, joka on hein\u00e4kasvin kukinto. Lis\u00e4ksi kaalin lehdist\u00e4 puhutaan sanalla <em>bladi<\/em> (ru. <em>blad<\/em>). Ruotsin kielen vaikutus n\u00e4kyy monissa sanoissa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"201\" height=\"134\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Makela_kuva3.jpg\" alt=\"Valokuvassa runsaasti valkoisia kes\u00e4kukkia.\" class=\"wp-image-187 lazyload\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 201px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 201\/134;\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kedon kukkia. Kuva: Tiina M\u00e4kel\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>On tiettyj\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, joita ei kasvimaalla arvostettu ennen eik\u00e4 arvosteta viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on <em>wihalainen<\/em> eli muurahainen. Itselleni uusi el\u00e4imennimitys oli nykysuomessa itsep\u00e4ist\u00e4 kuvaava <em>j\u00e4\u00e4r\u00e4<\/em>, joka tarkoittaa oinasta tai p\u00e4ssi\u00e4. Mainitaan my\u00f6s erilaisia maanviljelyyn tarkoitettuja v\u00e4lineit\u00e4, kuten <em>karhi<\/em>, joka tarkoittaa \u00e4est\u00e4. Muita viljelyyn tarvittavia v\u00e4lineit\u00e4 olivat muun muassa <em>k\u00e4\u00e4nt\u00f6aura<\/em> ja <em>viiltorauta<\/em>, joista puhutaan edelleen samoilla nimill\u00e4 mutta joiden k\u00e4ytt\u00f6 on harvinaisempaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"149\" height=\"198\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-content\/uploads\/sites\/697\/2024\/05\/Makela_kuva4.jpg\" alt=\"Valokuvassa on hein\u00e4hanko keskell\u00e4 hein\u00e4kasoja navetan ylisill\u00e4.\" class=\"wp-image-188 lazyload\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 149px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 149\/198;\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hein\u00e4hanko valmiina ty\u00f6h\u00f6n. Kuva: Tiina M\u00e4kel\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Uutta sanastoa on tullut ja vanhaa mennyt, mutta tavat eiv\u00e4t ole muuttuneet kovin paljoa. Olisi kiinnostavaa tutkia aihetta lis\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Carpelan, Johan Fredrik 1793. <em><a href=\"https:\/\/kaino.kotus.fi\/korpus\/vks\/meta\/varia\/bohm1793_rdf.xml\">Neuwo ja Johdatus Maan Wiljelemisen ja Huonen Hallituxen Parandamiseen<\/a><\/em>. Suomentanut Samuel Bohm.<\/li>\n\n\n\n<li>Mozelius, Fredric 1778: <em><a href=\"https:\/\/kaino.kotus.fi\/korpus\/vks\/meta\/varia\/hweg1778_rdf.xml\">Neuwo Maan Wiljelemisest\u00e4 Yhteiselle Kansalle<\/a><\/em>. Suomentanut Henric Wegelius.<\/li>\n\n\n\n<li><em><a href=\"https:\/\/svenska.se\/tre\/?sok=lopp&amp;pz=2\">Svensk ordbok<\/a><\/em>.<\/li>\n\n\n\n<li><em><a href=\"https:\/\/kaino.kotus.fi\/vks\/?p=main\">Vanhan kirjasuomen sanakirja<\/a><\/em>.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittanut Tiina M\u00e4kel\u00e4 T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 kirjoittaessa huhtikuussa 2024 kes\u00e4 l\u00e4hestyy kovaa vauhtia, vaikka takatalvea pukkaa. Vuokrasimme kumppanimme kanssa pienen maapalstan Turusta, jotta voisimme viljell\u00e4 kasviksia. Aiomme kasvattaa ainakin joitain kukkia mehil\u00e4isi\u00e4 varten ja tietysti ruokakasveja. Olen kotoisin maalta, joten maanviljely on aina ollut l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. Istutimme koko perheen kanssa usein lanttuja ja kitkimme rikkaruohoja. N\u00e4iden&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/kryydimaalla-kyntamassa-1700-luvun-loppupuolen-maanviljelysanastoa\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":3774,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-226","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3774"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=226"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":268,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226\/revisions\/268"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=226"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=226"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}