{"id":230,"date":"2024-05-07T21:06:48","date_gmt":"2024-05-07T18:06:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=230"},"modified":"2024-05-08T17:25:51","modified_gmt":"2024-05-08T14:25:51","slug":"cuinca-pitaisi-kirjoittaa-miten-uusi-kirjoitustapa-levisi-suomenkielisiin-katekismuksiin-1700-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/cuinca-pitaisi-kirjoittaa-miten-uusi-kirjoitustapa-levisi-suomenkielisiin-katekismuksiin-1700-luvulla\/","title":{"rendered":"Cuinca pit\u00e4isi kirjoittaa? Miten uusi kirjoitustapa levisi suomenkielisiin katekismuksiin 1700-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Juhani Krekel\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Yksi silm\u00e4\u00e4npist\u00e4vimmist\u00e4 eroista nykysuomen ja vanhan kirjasuomen oikeinkirjoituksessa on c-kirjaimen k\u00e4ytt\u00f6. Siin\u00e4 miss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n k-kirjainta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aina k<\/em>-\u00e4\u00e4nteen merkitsemiseen, Agricolan ajoista 1700-luvun loppupuolelle sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vain ennen etuvokaaleja (\u00e4<\/em>, \u00f6<\/em>, y<\/em>, e<\/em>, i<\/em>) sek\u00e4 kaksoiskonsonanttia merkitsev\u00e4ss\u00e4 ck-kirjainyhtym\u00e4ss\u00e4. Ennen takavokaaleja (a<\/em>, o<\/em>, u<\/em>) k<\/em>-\u00e4\u00e4nnett\u00e4 merkittiin c-kirjaimella.<\/p>\n\n\n\n

\"Fraktuuralla
Ote vuoden 1774 painoksesta kirjasta Lasten paras tawara. Sanassa Caicki sanan alussa on c-kirjain ja keskell\u00e4 ck-yhtym\u00e4. Sanoissa tekem\u00e4n, tehk\u00e4t ja pelk\u00e4 k-\u00e4\u00e4nne on merkitty k-kirjaimella, sill\u00e4 se edelt\u00e4\u00e4 etuvokaalia. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuoden 1642 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s toimi pitk\u00e4\u00e4n suomen oikeinkirjoituksen pohjana. Kuitenkin 1700-luvulla jotkut kirjoittajat alkoivat jo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyiseen tapaan k-kirjainta c:n sijasta. Muutos alkoi maallisista teksteist\u00e4, kuten asetuksista, ja levisi hitaammin uskonnollisiin teksteihin, joihin Raamatun kirjoitusasulla oli suurempi merkitys.<\/p>\n\n\n\n

Anders Lizelius oli kirjoitetun suomen kielen pioneeri, joka uudisti etenkin oikeinkirjoitusta. H\u00e4n piti ensimm\u00e4isen\u00e4 suomeksi virallisia p\u00f6yt\u00e4kirjoja pit\u00e4j\u00e4nkokouksissa P\u00f6yty\u00e4ll\u00e4 ja Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4 ja julkaisi ensimm\u00e4ist\u00e4 suomenkielist\u00e4 sanomalehte\u00e4 vuosina 1775 ja 1776. H\u00e4n my\u00f6s vastasi vuosien 1758 ja 1776 raamatunlaitosten oikeinkirjoituksesta. Raamattuun h\u00e4n ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 uskaltaneen vied\u00e4 kaikkia uudistuksiaan (esim. mp- ja lt-kirjainyhdistelmi\u00e4 vanhastaan k\u00e4ytettyjen mb:n ja ld:n sijasta), mutta vuoden 1776 laitoksessa h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k-kirjainta nykyiseen tapaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitusasu katekismuksissa<\/h2>\n\n\n\n

Katekismukset tiivist\u00e4v\u00e4t kristinuskon opin ytimen. 1700-luvulla ne olivat suosituimpien painatteiden joukossa, ja niist\u00e4 otettiinkin uusia painoksia jatkuvasti. Toisaalta niiden sis\u00e4lt\u00f6 pysyi kutakuinkin samana. Niist\u00e4 on siten helppo n\u00e4hd\u00e4, miten kirjoitusasu on muuttunut.<\/p>\n\n\n\n

1700-luvulla painettiin sek\u00e4 Turussa ett\u00e4 Tukholmassa useita eri katekismustekstej\u00e4, joista olen keskittynyt kahteen: katekismusosio kirjassa Lasten paras tawara<\/em> sek\u00e4 Yxikertainen selitys, Lutheruxen W\u00e4h\u00e4n catechismuxen ylitze, kysymysten ja wastausten kautta, pandu edes Olaus Swebeliuxelda, archi pispalda Upsalasa<\/em> (t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in Yxikertainen selitys<\/em>). Esittelen t\u00e4ss\u00e4 kummastakin vuosien 1774 ja 1776 painokset Turussa ja Lasten parhaan tawaran <\/em>vuosien 1776, 1778 ja 1784 sek\u00e4 Yxikertaisen selityxen<\/em> vuosien 1778, 1779 ja 1783 painokset Tukholmassa. N\u00e4iden perusteella on mahdollista vertailla kirjoitusasua sek\u00e4 ajallisesti ett\u00e4 painopaikan perusteella.<\/p>\n\n\n\n

C:st\u00e4 alkaen<\/h2>\n\n\n\n
\"Fraktuuralla
Colmas K\u00e4sky vuonna 1774 Turussa painetussa Lasten parhaassa tawarassa. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ote Lasten parhaan tawaran<\/em> tekstist\u00e4 ennen vuoden 1776 raamatunpainosta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 c:t\u00e4 perinteiseen tapaan. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on jo heti otteen alussa, jossa sana kolmas on kirjoitettu c:ll\u00e4 colmas<\/em>, mutta k\u00e4sky on kirjoitettu k:lla, sill\u00e4 se edelt\u00e4\u00e4 etuvokaalia.<\/p>\n\n\n\n

\"Fraktuuralla
Kolmas K\u00e4sky vuonna 1744 Turussa painetussa Yxikertaisesta selityxest\u00e4 -katekismuksessa. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sama osio Yxikertaisessa selityxess\u00e4<\/em> on muutamia sanavalintoja lukuun ottamatta hyvin samanlainen kuin Lasten parhaassa tawarassa<\/em>. Kuitenkin jo heti alussa voi huomata, ett\u00e4 kolmas on t\u00e4ss\u00e4 kirjoitettu k:lla eik\u00e4 perinteisesti c:ll\u00e4. Yxikertaisessa selityxess\u00e4<\/em> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin k-kirjainta s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti jo vuonna 1774 eli kaksi vuotta ennen uutta raamatunlaitosta. T\u00e4m\u00e4 kirjoitusasu oli levinnyt jo siis sit\u00e4 ennenkin joihinkin hengellisiin teksteihin.<\/p>\n\n\n\n

Turku edell\u00e4, Tukholma per\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\"Fraktuuralla
Kolmas K\u00e4sky vuonna 1776 Turussa painetussa katekismuksessa Lasten paras tawara. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuoden 1776 Turussa painetussa versiossa Lasten paras tawara<\/em> alkaa my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k:ta s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in kaikissa l\u00e4pik\u00e4ymiss\u00e4ni Turussa painetuissa katekismuksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k:ta. On huomionarvoista, ett\u00e4 k-kirjaimen lis\u00e4ksi ainoa muutos otteessa on se, ett\u00e4 \u201dniin\u201d on kirjoitettu kahdella i:ll\u00e4 eik\u00e4 ij-yhdistelm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kaksi
Colmas K\u00e4sky vuosina 1776 ja 1778 Tukholmassa painetuissa Lasten paras tawara -katekismuksissa. Teksti ja sen kirjoitusasu ovat samat kuin vuoden 1774 Turun painoksessa. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tukholmassa sen sijaan ei alettu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta kirjoitustapaa aivan heti. Vuonna 1776 julkaistiin painos Lasten parhaasta tawarasta<\/em> sek\u00e4 Turussa ett\u00e4 Tukholmassa, ja Tukholman painos k\u00e4ytti yh\u00e4 c:t\u00e4. Itse asiassa niin k\u00e4yttiv\u00e4t kaikki tukholmalaiset painokset \u2013 my\u00f6s Yxikertaisesta selityxest\u00e4 <\/em>\u2013vuoteen 1779 asti.<\/p>\n\n\n\n

\"Kaksi
Colmas K\u00e4sky vuosina 1778 ja 1779 Tukholmassa painetuissa Yxikertaisesta selityxest\u00e4 -katekismuksissa. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lopullinen yhteisymm\u00e4rrys<\/h2>\n\n\n\n

Tukholmassakin siirryttiin kuitenkin muutaman vuoden kuluessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k:ta s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti. Vuoden 1783 painos Yxikertaisesta selityxest\u00e4<\/em> ja vuoden 1784 painos Lasten parhaasta tawarasta<\/em> k\u00e4yttiv\u00e4t jo sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Fraktuuralla
Kolmas K\u00e4sky vuonna 1783 Tukholmassa painetussa katekismuksessa Yxikertaisesta selityxest\u00e4. Ainoa ero vuosien 1778 ja 1779 painoksiin on k:n k\u00e4ytt\u00f6 oikeinkirjoituksessa. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Fraktuuralla
Kolmas K\u00e4sky vuonna 1784 Tukholmassa painetussa kirjassa Lasten paras tawara. Teksti ja sen kirjoitusasu ovat sama kuin vuoden 1776 Turun painoksessa. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n