{"id":236,"date":"2024-05-07T21:51:13","date_gmt":"2024-05-07T18:51:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=236"},"modified":"2024-05-08T17:25:36","modified_gmt":"2024-05-08T14:25:36","slug":"suvivirsi-ja-sommarwisa-ennen-ja-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/suvivirsi-ja-sommarwisa-ennen-ja-nyt\/","title":{"rendered":"Suvivirsi ja Sommarwisa ennen ja nyt"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Otava Niemel\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"Valokuva
Kes\u00e4n l\u00e4hestyess\u00e4 luonto her\u00e4\u00e4 uudelleen henkiin. Omenankukat ovat selv\u00e4 kev\u00e4\u00e4n merkki. Kuva: pxhere.com.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taustaa<\/h2>\n\n\n\n

Suvivirsi on suomalaisille tuttu virsi, jota lauletaan usein koulujen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4isiss\u00e4 ja kev\u00e4tjuhlissa. Suvivirsi on k\u00e4\u00e4nnetty alun perin ruotsinkielisest\u00e4 laulusta En Sommarwisa<\/em>. Se lis\u00e4ttiin vuonna 1694 painettuun ruotsinkieliseen virsikirjaan. T\u00e4m\u00e4 vuonna 1695 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu virsikirja oli Ruotsin kirkon ensimm\u00e4inen virallinen virsikirja, ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin Ruotsissa 1700-luvun ajan ja Suomessa viel\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. Nyky\u00e4\u00e4n Sommarwisa<\/em> tunnetaan virten\u00e4 nimelt\u00e4 Den blomstertid nu kommer<\/em>. Suvivirsi k\u00e4\u00e4nnettiin suomeksi 1700 ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6s lis\u00e4ttiin pienin muutoksin suomenkieliseen virsikirjaan vuonna 1701.<\/p>\n\n\n\n

Suvivirren alkuper\u00e4 on kuitenkin h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4st\u00e4 ei ole tietoa, ja alkuper\u00e4isen ruotsinkielisen sanoituksen tekij\u00e4ksi pitk\u00e4\u00e4n v\u00e4itetyn Israel Kolmodinin osallisuus on hyvin huteralla pohjalla. Suomenkielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tekij\u00e4ksi on v\u00e4itetty Erik Cajanusta, mutta t\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole vahvoja todisteita. Sanoitusten alkuper\u00e4st\u00e4 ei siis ole varmuutta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa esittelen Sommarwisan ja Suvivirren alkuper\u00e4isi\u00e4 ja nykyisi\u00e4 sanoituksia. Kaikkiaan kuudesta s\u00e4keist\u00f6st\u00e4 tarkastelen virsien ensimm\u00e4ist\u00e4, toista ja viimeist\u00e4 s\u00e4keist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsinkielisten sanoitusten vertailua<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen s\u00e4keist\u00f6n sanoista \u00f6rter on vaihdettu sanaan gr\u00f6da, joka on merkitykselt\u00e4\u00e4n laajempi ja luontuu my\u00f6s mukavasti alkusoinnultaan sanojen gr\u00e4s ja gror yhteyteen. Kaksi viimeist\u00e4 s\u00e4ett\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t auringon voimaa kev\u00e4\u00e4n saapuessa. 1700-luvun ruotsissa aurinkoon viitattiin sen kieliopillisen suvun mukaan persoonapronominilla hon (T\u00e5 hon oss skrider n\u00e4rmar<\/em>), mutta nykyruotsissa tilalla on demonstratiivipronomini den. Alkuper\u00e4istekstiss\u00e4 veisataan auringon tulevan l\u00e4hemm\u00e4s (skrider n\u00e4rmar<\/em>), mutta nykyvirress\u00e4 aurinko saa maan vihert\u00e4m\u00e4\u00e4n (med gr\u00f6nska t\u00e4cker<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

\"Valokuva
En Sommarwisa vuoden 1694 ruotsinkielisess\u00e4 virsikirjassa. Kuva: Litteraturbanken.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Vuoden 1694 virsikirja<\/td>Vuoden 1986 virsikirja<\/td><\/tr>
THen blomstertid nu kommer \/ \u00a0
Med lust och f\u00e4gring stor \/\u00a0
Nu nalkas liufwe sommar \/\u00a0
T\u00e5 gr\u00e5s och \u00f6rter gror.\u00a0<\/em>

Then blida sol upw\u00e4rmer \u00a0
Alt hwad warit d\u00f6dt;\u00a0
T\u00e5 hon oss skrider n\u00e4rmar \/\u00a0
Blir thet p\u00e5 nyjo f\u00f6dt.<\/em><\/td>		Den blomstertid nu kommer
med lust och f\u00e4gring stor.
Nu nalkas ljuvlig sommar
d\u00e5 gr\u00e4s och gr\u00f6da gror.<\/em>

Den blida solen v\u00e4cker
allt det som varit d\u00f6tt.
Den allt med gr\u00f6nska t\u00e4cker,
och allt blir \u00e5terf\u00f6tt.<\/em><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Toisessa s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 on ensimm\u00e4ist\u00e4 s\u00e4keist\u00f6\u00e4kin v\u00e4hemm\u00e4n sanastoon liittyvi\u00e4 muutoksia, ainoastaan attribuutin gr\u00f6nskand\u2019<\/em> tilalle on vaihdettu rika<\/em>. Lis\u00e4ksi voi panna merkille, ett\u00e4 vanhassa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 kaksi viimeist\u00e4 s\u00e4ett\u00e4 ovat jatkumoa edellisist\u00e4 ja kaksoispisteen k\u00e4ytt\u00f6 korostaa niiden yhteytt\u00e4. Uudemmassa versiossa kaksi viimeist\u00e4 s\u00e4ett\u00e4 muodostavat ik\u00e4\u00e4n kuin erillisen kehotuksen (L\u00e5t oss<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1694 virsikirja<\/td>Vuoden 1986 virsikirja<\/td><\/tr>
The fagra blomster\u00e4ngiar \/\u00a0
Och \u00e5krens \u00e4dla s\u00e4d \/ \u00a0
The gr\u00f6nskand\u2019 \u00f6rtes\u00e4ngiar \/\u00a0
Och alla gr\u00f6na tr\u00e4d \/\u00a0<\/em>

The skola oss p\u00e5minna \u00a0
Gudz godhets rikedom:\u00a0
At wi Gudz n\u00e5d besinna \/\u00a0
Som r\u00e4cker \u00e5hret om.<\/em><\/td>		De fagra blomster\u00e4ngar
och \u00e5kerns \u00e4dla s\u00e4d,
de rika \u00f6rtes\u00e4ngar
och alla gr\u00f6na tr\u00e4d<\/em>

skall oss var dag p\u00e5minna
Guds godhets rikedom.
L\u00e5t oss den n\u00e5d besinna
som r\u00e4cker \u00e5ret om.<\/em><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Viimeisess\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 koko j\u00e4lkimm\u00e4inen puolikas s\u00e4keist\u00f6st\u00e4 on muuttunut. Viimeisen s\u00e4keist\u00f6 loppuosassa sanastoa on muokattu perusteellisesti, mutta ajatus on edelleen sama. Alun perin v\u00e4kev\u00e4 sanavalinta on saanut abstraktimman ja runollisemman s\u00e4vyn, kun jalanj\u00e4ljist\u00e4 tihkuva runsaus (Tin fotspor drype af fetma<\/em>) on nykyvirress\u00e4 korvattu maan hedelm\u00e4llisyydell\u00e4 (fruktbarhet av h\u00f6jden<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1694 virsikirja<\/td>Vuoden 1986 virsikirja<\/td><\/tr>
W\u00e4lsigna \u00e5hrets gr\u00f6da \/\u00a0
Och watna tu w\u00e5rt land:\u00a0
Gif oss n\u00f6dtorstig f\u00f6da;\u00a0
W\u00e4lsigna si\u00f6 och strand.\u00a0<\/em>

Tin fotspor drype af fetma.\u00a0
Bespisa med titt ord \/\u00a0
Och med thess liufwe s\u00f6tma \/\u00a0
Oss upp\u00e5 thenna jord.<\/em><\/td>		V\u00e4lsigna \u00e5rets gr\u00f6da
och vattna du v\u00e5rt land.
Giv alla m\u00e4nskor f\u00f6da,
v\u00e4lsigna sj\u00f6 och strand.<\/em>

Gjut fruktbarhet av h\u00f6jden
ned till den vida jord.
Uppfyll v\u00e5r sj\u00e4l med fr\u00f6jden
och s\u00f6tman av ditt ord.<\/em><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Mielenkiintoista mielest\u00e4ni on, ett\u00e4 muutoksista huolimatta riimipari jord<\/em>–ord<\/em> on s\u00e4ilytetty. Kumpikin kuuluu edelleen keskeisesti luterilaiseen perussanastoon.<\/p>\n\n\n\n

Suomenkielisten sanoitusten vertailua<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuoden 1701 sanoituksen ensimm\u00e4isen s\u00e4keist\u00f6n j\u00e4lkipuolisko on melko erilainen nykyiseen verrattuna. Siin\u00e4 esimerkiksi mainitaan, ett\u00e4 aurinko tekee kuolleesta<\/strong> taas el\u00e4v\u00e4\u00e4, kun taas uudemmassa versiossa sana kuolleet<\/em> on kierretty ja sen sijaan korostetaan uuden luomista ja el\u00e4m\u00e4\u00e4: se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon<\/em>. Ensimm\u00e4isess\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 on alku kuitenkin pysynyt l\u00e4hes t\u00e4ysin samana.<\/p>\n\n\n\n

\"Vuoden
Suvivirrest\u00e4 ilmestyi suomenkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s vuonna 1700. Virsi on joissakin yksityiskohdissa erilainen kuin vuoden 1701 virsikirjassa julkaistu teksti. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Vuoden 1701 virsikirja<\/td>Vuoden 1986 virsikirja<\/td><\/tr>
JO joutu armas aica \/
Ja Suwi suloinen \/
Joll caunist caiken paican \/
Caunista cuckainen.<\/em>

Nyt armas Auring meit\u00e4 \/
Taas l\u00e4hte l\u00e4hemm\u00e4x \/
H\u00e4n cuolleet hauto \/
heit\u00e4 J\u00e4ll teke el\u00e4w\u00e4x.<\/em><\/td>		Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.<\/em>

Nyt siunaustaan suopi
taas l\u00e4mp\u00f6 auringon<\/em>,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Toisessa s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyykin jo paljon enemm\u00e4n muutoksia versioiden v\u00e4lill\u00e4. Virsikirjassa olevan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sanavalinnat Yrtti tarhat<\/em> ja ymb\u00e4r Wuoden ain<\/em> mukailevat pitk\u00e4lti alkuper\u00e4ist\u00e4 ruotsinkielist\u00e4 sanoitusta (\u00f6rtes\u00e4ngiar<\/em> ja \u00e5hret om<\/em>). Nykyversio on sen sijaan irtautunut ruotsinkielisest\u00e4 tekstist\u00e4, ja siin\u00e4 yrttitarhojen sijasta puut mets\u00e4n huminoivat<\/em> ja asiat tapahtuvat vuosi vuodelta<\/em>. Mielenkiintoinen muutos on my\u00f6s se, ett\u00e4 s\u00e4e Ne meillem muistuttawat suurt hywytt\u2019<\/em> Jumalan on muutettu muotoon Se meille muistuttaapi hyvyytt\u00e4s, Jumala<\/em>. Kun vanhassa suomennoksessa puhutaan Jumalasta, niin uudemmassa puhutaan suoraan Jumalalle.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1701 virsikirja<\/td>Vuoden 1986 virsikirja<\/td><\/tr>
Ne nijtyn cuckat corjat \/
Ja Laiho laxosa \/
Nijn ylpi\u00e4t Yrtti tarhat \/
Puut wehri\u00e4t werasa \/<\/em>

Ne meillen muistuttawat \/
Suurt hywytt’ Jumalan \/
Jong caick ain n\u00e4hd\u00e4 saawat \/
\u00a0Juur ymb\u00e4r Wuoden ain.<\/em><\/td>		Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut mets\u00e4n huminoivat
taas lehtiverhossa.<\/em>

Se meille muistuttaapi
hyvyytt\u00e4s, Jumala,
ihmeit\u00e4s julistaapi
se vuosi vuodelta.<\/em><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Vanhan ja uuden version viimeinen s\u00e4keist\u00f6 eroavat huomattavasti toisistaan. Merkitys on suurin piirtein sama, mutta sanoja on siirrelty ja korvattu melko reilulla k\u00e4dell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1701 virsikirja<\/td>Vuoden 1986 virsikirja<\/td><\/tr>
Ann maa t\u00e4\u00e4ll caswons canda \/
Wacons my\u00f6s liota;
Meill tarpet tahdoisit anda \/
Maan \/ meren siunata \/<\/em>

Ann Askeles tiucku raswast \/
Meit ruoki sanallas \/
Suo maistam sit’ ain makiast \/
Nijn Sielu on autuas.<\/em><\/td>		Maan, meren anna kantaa
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa
sun siunauksestas.<\/em>

Suo suloisuutta maistaa
my\u00f6s sielun sanassas,<\/em>
ain armos sille paistaa,<\/em>
niin on se autuas.<\/em><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen suomenkielinen sanoitus mukailee alkuper\u00e4ist\u00e4 ruotsinkielist\u00e4 sanoitusta enemm\u00e4n kuin uudempi versio. Joissain kohdissa sanat tuntuvat t\u00f6nk\u00f6ilt\u00e4, mik\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, kun kyseess\u00e4 on n\u00e4inkin suora k\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsinkielisiss\u00e4 versioissa ei ole loppujen lopuksi paljoa eroa. Suomenkielisiss\u00e4 sanoituksissa sen sijaan esiintyy paljonkin hyvin selvi\u00e4 muutoksia. Selkeimm\u00e4t muutokset olivat viimeisess\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4. Molemmissa on vanhalle kirjakielelle ominaisia ortografisia piirteit\u00e4, jotka ovat sittemmin poistuneet k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n