{"id":258,"date":"2024-05-08T20:15:59","date_gmt":"2024-05-08T17:15:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=258"},"modified":"2024-05-08T20:16:01","modified_gmt":"2024-05-08T17:16:01","slug":"tupakistaco-coto-productiksi-ja-waldacunnan-hyotymyxexi-esimerkkeja-1700-luvun-lainasanoista-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/tupakistaco-coto-productiksi-ja-waldacunnan-hyotymyxexi-esimerkkeja-1700-luvun-lainasanoista-suomessa\/","title":{"rendered":"Tupakistaco coto-productiksi ja waldacunnan hy\u00f6tymyxexi? Esimerkkej\u00e4 1700-luvun lainasanoista suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Emilia J\u00e4rvel\u00e4<\/p>\n\n\n\n

2020-luvun suomen puhekieless\u00e4 kuulee yh\u00e4 enemm\u00e4n muista kielist\u00e4 lainattuja sanoja, termej\u00e4 ja ilmauksia, varsinkin englannin kielest\u00e4 suoraan \u201dvarastetut\u201d anglismit tuntuvat olevan nuorten suomenpuhujien suosiossa. Lainaaminen on kuitenkin vanha ilmi\u00f6 suomessa, sill\u00e4 se on ollut ja on edelleen tapa laajentaa suomenkielist\u00e4 sanastoa. 1700-luvulla lainasanoja saatiin varsinkin ruotsin kielest\u00e4 ja ruotsin kautta muista indoeurooppalaisista kielist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On olemassa erilaisia tapoja lainata sanoja kielest\u00e4 toiseen. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 esittelen raakalainoja, k\u00e4\u00e4nn\u00f6slainoja ja sitaattilainoja. Raakalainana<\/strong> sana on lainattu suoraan \u00e4\u00e4nne- tai kirjoitusasuun juuri koskematta, vaikka se sotisikin kielen omaa \u00e4\u00e4nnej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vastaan. Raakalainan vastapari on k\u00e4\u00e4nn\u00f6slaina<\/strong>, jossa sana muodostetaan kieless\u00e4 jo olevista aineksista l\u00e4hdekielen mallin mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Olen poiminut lainasanoja kolmesataa vuotta vanhasta, vuonna 1724 annetusta, tupakin istutusta koskevasta m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 eli placatista<\/em>. Teksti on t\u00e4ynn\u00e4 sek\u00e4 vanhahtavan kuuloisia ett\u00e4 moderneilta tuntuvia lainasanoja. Lainasanojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vanhoissa suomenkielisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 tekstit oli l\u00e4hes poikkeuksetta k\u00e4\u00e4nnetty ruotsista ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen tapahtui niin sanotusti sanasta sanaan.<\/p>\n\n\n\n

Raakalainat<\/h2>\n\n\n\n
\"Vuonna
Vuonna 1724 annetun tupakkiasetuksen nimi\u00f6lehti. Asetuksen suomennos julkaistiin vuonna 1729. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Itse tupakki<\/em>, ja nykykieleen vakiintunut muoto tupakka<\/em>, on lainattu nykyruotsin sanasta tobak<\/em>. Alun perin sana on lainautunut V\u00e4li-Amerikan intiaanikielist\u00e4 espanjan ja portugalin kautta englantiin ja englannista ruotsiin.<\/p>\n\n\n\n

Placati <\/em>taas on tarkoittanut asetusta, julistusta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, ja se on raakalaina ruotsin placat<\/em>-sanasta, jolla on sama merkitys. Se esiintyy edelleen suomen kieless\u00e4 muodossa plakaatti<\/em>, mutta merkityksess\u00e4 \u2019juliste\u2019, tai viel\u00e4 tarkemmin \u2019mainosjuliste\u2019.<\/p>\n\n\n\n

Asetus on p\u00e4\u00e4osin painettu fraktuurakirjasimella, mutta monet raakalainoista ovat tekstiss\u00e4 antiikvalla osoituksena siit\u00e4, ett\u00e4 sana on kieless\u00e4 uusi tai vieras. Sama piirre esiintyy my\u00f6s alkuper\u00e4isess\u00e4 ruotsinkielisess\u00e4 asetuksessa, joten sanat ovat olleet uusia my\u00f6s ruotsintaitajille. Muita raakalainoja olivat esimerkiksi seuraavat:<\/p>\n\n\n\n

Pr\u00e4nd\u00e4tty <\/em>tarkoittaa kirjan tai muun paperin painamistatai painattamista. Se on lainattu varhaisemman uusruotsin pr\u00e4nt<\/em>-sanasta. My\u00f6hemmin samaan sanueeseen kuuluva englannin print<\/em>-sana on lainautunut uudestaan suomeen sanoina printti<\/em>, printattu <\/em>ja printtaaminen <\/em>merkityksess\u00e4 tuloste ja tulostaminen.<\/p>\n\n\n\n

Febr.<\/em> on lyhenne helmikuuta tarkoittavasta kuukauden nimest\u00e4 Februarius <\/em>ja Februariuskuu<\/em>. N\u00e4iden latinalaisper\u00e4isten kuukausien nimien rinnalla k\u00e4ytettiin my\u00f6s nime\u00e4 Helme Cuu <\/em>ja helmenkuu<\/em>. T\u00e4m\u00e4 viimeinen talvikuukausi on suomen kieless\u00e4 saanut nimens\u00e4 j\u00e4\u00e4helmist\u00e4 puiden oksilla, joita saattoi muodostua kev\u00e4ttalvisissa s\u00e4\u00e4olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

Cauppa-Oeconomia<\/em> eli kauppapolitiikka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 varsin tutun, kansainv\u00e4lisen sanan ekonomia<\/em>, jonka etymologia ulottuu kreikan sanaan oikonom\u00eda<\/em> asti. Oikonom\u00eda <\/em>on tarkoittanut j\u00e4rjestyst\u00e4 ja hallintoa. Kauppa<\/em>-sana taas on germaaninen laina, jonka vastineita ovat esimerkiksi gootin kaup\u014dn <\/em>ja muinaisnorjan kaupa<\/em>, joka on suomenpuhujalle jo varsin tutunn\u00e4k\u00f6inen. Yhdyssanan m\u00e4\u00e4riteosaa ei ole tekstiss\u00e4 painettu erilaisella kirjaimisella, joten se on ollut vakiintunut suomenkielinen sana jo tuolloin.<\/p>\n\n\n\n

\"Tupakkiasetuksen
Tupakkiasetuksen suomennoksen ensimm\u00e4inen sivu. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Coto Productit ja Manuafacturit <\/em>eli kotimaiset tuotteet ja pienet tehtaat. Sanat Producti <\/em>ja Manuafacturi<\/em> eiv\u00e4t ole j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n suomen kieleen. Coto <\/em>tai variantti koto<\/em> on kantauraliin palautuva sana.<\/p>\n\n\n\n

Plantage <\/em>eli viljelm\u00e4\u00e4 tarkoittava sana on lainautunut ruotsin kautta ranskan kielest\u00e4. Sanan on suomessa muuttunut muotoon plantaasi<\/em>, joka tarkoittaa tropiikissa olevaa suurta viljelm\u00e4\u00e4, esimerkiksi juuri tupakkaviljelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Balanci<\/em>-sana on jo itse asetuksessa selitetty lukijalle tasan pit\u00e4misen\u00e4<\/em>. Sana esiintyy edelleen nykysuomessa muodossa balanssi<\/em>, joka kuvaa abstraktien suhteiden tasapainoa. Balanssi palautuu latinaan saakka, johon sana on rekonstruoitu muotoon *bilancia <\/em>\u2019kaksikuppinen (vaaka)\u2019.<\/p>\n\n\n\n

Radi-Camari <\/em>on yhdyssana, joka koostuu sanoista raati <\/em>ja kamari<\/em>. Yksin\u00e4\u00e4n raati<\/em> tarkoittaa neuvostoa ja arvostelulautakuntaa. Sanan alkuper\u00e4ksi on esitetty my\u00f6h\u00e4isen muinaisruotsin neuvostoa, neuvoa ja apua tarkoittavia sanoja ra\u00fe<\/em>, radh<\/em> sek\u00e4 keskisaksan sanaa r\u0101t <\/em>\u2019neuvo\u2019, \u2019neuvosto\u2019. Kamari <\/em>tarkoittaa huonetta, usein tarkemmin makuuhuonetta. Kamari<\/em>-sanan esitet\u00e4\u00e4n tulevan muinaisruotsin sanasta kamar<\/em>(e<\/em>), kammar<\/em>(e<\/em>), joka palautuu aina kreikan sanaan kam\u00e1ra<\/em> \u2019holvi, holvikatto, huone\u2019 asti. My\u00f6hemmin yhdyssana on muuttunut muotoon raatihuone<\/em> eli kaupungintalo ja kaupungin hallinto- ja edustusrakennus.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6slainat<\/h2>\n\n\n\n
\"Asetuksen
Asetuksen nelj\u00e4s sivu, jossa alkavat varsinaiset ohjeistukset tupakan istuttamiseen. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Raakalainoista poiketen vanhat k\u00e4\u00e4nn\u00f6slainat eiv\u00e4t ortografisesti muistuta lainan antajan sanoja. Sanoissa on kuitenkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, miten ne on muodostettu l\u00e4hdekielen mukaisesti. T\u00e4llaisia lainoja ovat esimerkiksi seuraavat:<\/p>\n\n\n\n

Ulosk\u00e4yd\u00e4<\/em> on muodostettu ruotsin yhdysverbin komma ut<\/em> \u2019k\u00e4yd\u00e4 ilmi\u2019 mallin mukaan. Nykykielisess\u00e4 ilmaisussa, k\u00e4yd\u00e4 ilmi<\/em>, n\u00e4kyy edelleen ruotsin vaikutus k\u00e4yd\u00e4<\/em>-verbin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. K\u00e4yd\u00e4 <\/em>on vanha germaanilaina ja ilmi <\/em>taas vanha kotoper\u00e4inen sana.<\/p>\n\n\n\n

Samaan tapaan on muodostettu sanat sis\u00e4lletulewainen<\/em> ja ulosmenew\u00e4inen <\/em>ruotsin sanoista erh\u00e5llande <\/em>\u2019saanti\u2019 ja utg\u00e5ende <\/em>\u2019l\u00e4htev\u00e4\u2019.<\/p>\n\n\n\n

Muut lainat<\/h2>\n\n\n\n

Asetuksessa puhutaan waldacunnan hy\u00f6tymyxest\u00e4<\/em>, joka on ruotsinkielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 ilmaistu rikets w\u00e4lf\u00e4rd <\/em>\u2019valtakunnan hyvinvointi\u2019. Vanhan kirjasuomen sanakirjassa hy\u00f6tymys<\/em>-sanan merkitykseksi on annettu vaurastuminen, kasvu ja satoisuus. Hy\u00f6tymys<\/em>-substantiivi on johdettu verbist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4<\/em>. Voisiko hy\u00f6tymys<\/em> olla jonkinlainen edelt\u00e4j\u00e4 hyvinvointi<\/em>-sanalle, jolla voidaan ihmisen terveydentilan lis\u00e4ksi kuvata taloudellista hyvinvointia eli varakkuutta ja vaurautta, jota tupakan istutuksella haettiin.<\/p>\n\n\n\n

Waarin ottaminen <\/em>-fraasin taustalla on ruotsin ilmaisu ta vara<\/em>. Vaari <\/em>tarkoittaa huomioon, varteen tai opiksi ottamista. Sana vaari <\/em>on laina ruotsin sanasta var<\/em>, vara<\/em> \u2019huomio, huolenpito\u2019. Samaan sanueeseen kuuluu muinaisyl\u00e4saksan wara<\/em> \u2019huomio, tarkkaavaisuus\u2019. Sanan esiintymisest\u00e4 nykysuomessa k\u00e4y luultavasti kiitt\u00e4minen sanontaa ottaa neuvosta vaari<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n