{"id":275,"date":"2024-05-28T10:04:15","date_gmt":"2024-05-28T07:04:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=275"},"modified":"2024-05-28T10:04:16","modified_gmt":"2024-05-28T07:04:16","slug":"mynamaen-kirkkoherra-ja-vallankumous-atlantin-takana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/mynamaen-kirkkoherra-ja-vallankumous-atlantin-takana\/","title":{"rendered":"Myn\u00e4m\u00e4en kirkkoherra ja vallankumous Atlantin takana"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittanut Immo Uppman<\/p>\n\n\n\n

Jos saat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4teesi tuoreen suomenkielisen sanomalehden, saatat huomata, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n Suomesta kovin kaukaisen maan tapahtumat kiinnostavat suomalaista lukijaa ylivoimaisen paljon moniin muihin maankolkkiin verrattuna. T\u00e4m\u00e4 maa on tietenkin Yhdysvallat, eik\u00e4 kiinnostus kyseist\u00e4 valtiota kohtaa ole aivan tuorein mahdollinen asia. Kiinnostuksen juuret juontavat nimitt\u00e4in vuosiin 1775\u20131776, jolloin elettiin niin suomenkielisen lehdist\u00f6n kuin Amerikan Yhdysvaltojen ensimm\u00e4isi\u00e4 hetki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Myn\u00e4m\u00e4en kirkkoherran Anders (Antti) Lizeliuksen toimittama ja Turussa ilmestynyt lehti Suomenkieliset Tieto-Sanomat (n\u00e4ytenumeron nimi Suomalaiset Tieto-Sanomat<\/em>) oli ensimm\u00e4inen suomenkielinen sanomalehti, ja sen julkaiseminen alkoi vuonna 1775. T\u00e4ss\u00e4 lehdess\u00e4 julkaistiin Uusia Sanomita <\/em>-nimist\u00e4 palstaa, joka sis\u00e4lsi l\u00e4hinn\u00e4 ulkomaan uutisia. Niit\u00e4 hallitsikin juuri pohjoisella Amerikan mantereella 13 siirtokunnan ja niiden em\u00e4maan Britannian v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ynnistynyt konflikti, joka my\u00f6hemmin opittiin tuntemaan Amerikan vallankumouksena tai vapaussotana.<\/p>\n\n\n\n

Anders Lizelius pyrki lehdell\u00e4\u00e4n levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeaa tietoa lukijoidensa pariin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma sopi hyvin tuon ajan valistukselliseen henkeen, sill\u00e4 onhan 1700-lukua kutsuttu my\u00f6s hy\u00f6dyn ajaksi. Yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 ja valistuksellisia olivat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s Tieto-Sanomien <\/em>ulkomaanuutiset, joissa puhtaan propagandan sijaan esimerkiksi Amerikan tapahtumista kerrottiin melko v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4sti ja neutraalisti, puolia ottamatta ja itse asiassa todella objektiivisesti, jos otetaan huomioon lehden konteksti. Suomi oli tuolloin osa Ruotsin kuningaskuntaa ja Tieto-Sanomat <\/em>valtakunnan suomenkieliselle v\u00e4est\u00f6nosalle suunnattu julkaisu. Esivaltaa ja kuningasta vastaan nousseiden amerikkalaisten motiivit ja vaatimukset esitettiinkin lehdess\u00e4 melko suoraan ja kiertelem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Fraktuuralla
Amerikalaiset tahtowat, niin kuin olewat Englantin Alammaiset, nautita tawallisia wapauxiansa, joita he syytt\u00e4w\u00e4t Hallituxen ruwennen w\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja heilt\u00e4 josakin mitasa kielt\u00e4m\u00e4h\u00e4n. Ja ett\u00e4 Amerikalaiset owat asettanet itzens\u00e4 senkaltaisia Esiwaltansa Asetuxia wastaan; Niin tahtoo Hallitus heit\u00e4, niinkuin uppiniskaisia, Sota-w\u00e4ell\u00e4 hillit\u00e4. Ote Uusia Sanomita -palstalta. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Amerikkalaisten siirtokuntien osapuolta kuvattiin lehdess\u00e4 mielenkiintoisesti adjektiivilla kansaiset<\/em>, jolla tarkoitettiin n\u00e4iden joukkojen suurta lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tohdin itse my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 sanalla saatettiin kuvata lis\u00e4ksi amerikkalaisten joukkojen todellista kansanomaisuutta. Varsinkin sodan alkuvaiheessa amerikkalaiset joukot koostuivat nimitt\u00e4in muun muassa \u201dminuutin varoitusajalla\u201d aseisiin kutsutuista tavallisista siirtokuntalaisista. T\u00e4t\u00e4 korostaa my\u00f6s se, kuinka brittijoukkoja kutsutaan lehdess\u00e4 nimell\u00e4 huovi<\/em>. T\u00e4m\u00e4 jo keskiajalta per\u00e4isin oleva sana tarkoittaa ammattisotilasta tai ritarin palvelijaa, alleviivaten my\u00f6s suomalaiselle lukijalle tutuilla termeill\u00e4 sodan osapuolten eroja. Alkuper\u00e4isamerikkalaisiin eli intiaaneihin lehdess\u00e4 suhtauduttiin ajalle tyypillisesti eli alentuvasti ja n\u00e4iden villiytt\u00e4 tai raivokkuutta korostaen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Suomenkielisten Tieto-Sanomien<\/em> julkaiseminen loppuikin jo vuonna 1776 vain 23 ilmestyneen numeron j\u00e4lkeen, jatkui sota Amerikan mantereella aina vuoteen 1783. Sek\u00e4 sota ett\u00e4 Tieto-Sanomat<\/em> j\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lkeens\u00e4 pysyv\u00e4n perinn\u00f6n. Vapaussodan perint\u00f6n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin suurvallaksi kasvanutta Yhdysvaltojen valtiota, kun taas Suomenkieliset<\/em> Tieto-Sanomat <\/em>aloitti muun muassa suomalaisen lehdist\u00f6n ja sotauutisoinnin historian. Myn\u00e4m\u00e4en kirkkoherran toimittamaa valistuksellisesta ja objektiivista uutisointia voimme pohtia my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sotaisten uutisten parissa.<\/p>\n\n\n\n

\"Maalaus,
Amerikkalaisten siirtokuntalaisten johtaja George Washington ylitt\u00e4\u00e4 Delawarejoen vuonna 1776. Emmanuel Leuze 1851. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n