{"id":37,"date":"2024-02-23T15:53:02","date_gmt":"2024-02-23T13:53:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/?p=37"},"modified":"2024-03-07T19:12:25","modified_gmt":"2024-03-07T17:12:25","slug":"vanhasta-luvusta-uuteen-lukuun-vuoden-1753-kalenteriuudistus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/vanhasuomijaruotsi\/vanhasta-luvusta-uuteen-lukuun-vuoden-1753-kalenteriuudistus\/","title":{"rendered":"Vanhasta luvusta uuteen lukuun \u2013 vuoden 1753 kalenteriuudistus"},"content":{"rendered":"\n

Ruotsissa ja Suomessa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuoteen 1699 asti juliaaninen kalenteri, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 vanha luku. Juliaaninen kalenteri oli ollut Euroopassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli 1600 vuotta, ja ajan kuluessa se oli alkanut poiketa vuodenajoista, mik\u00e4 jo sin\u00e4ns\u00e4 oli hankalaa, sill\u00e4 esimerkiksi juhannus oli siirtynyt 12 vuorokautta kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisausta my\u00f6hemm\u00e4ksi. Kirkon kannalta asian teki viel\u00e4 hankalammaksi se, ett\u00e4 kalenterin ep\u00e4tarkkuus heijastui p\u00e4\u00e4si\u00e4isen viettoon. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen paikka oli sidottu kalenteriin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, jonka mukaan p\u00e4\u00e4si\u00e4issunnuntai on kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta seuraavan t\u00e4ydenkuun j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina ja kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasaus puolestaan on maaliskuun 21. p\u00e4iv\u00e4. 1500-luvun j\u00e4lkipuoliskolla oltiin tilanteessa, jossa kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntaus osui kuitenkin jo maaliskuun 11. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Katolinen kirkko p\u00e4\u00e4tti korjata asian, ja n\u00e4in syntyi gregoriaaninen kalenteri, joka kulkee paremmin tahdissa todellisen vuodenkierron kanssa. Se johtuu juliaanista kalenteria tarkemmasta karkausp\u00e4iv\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Roomalaiskatoliset maat siirtyiv\u00e4t gregoriaaniseen ajanlaskuun p\u00e4\u00e4osin vuosina 1582 ja 1583, mutta protestanttisissa maissa muutosta vitkasteltiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Riippumatta siit\u00e4, oliko Ruotsissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 juliaaninen vai gregoriaaninen ajanlasku, almanakkoihin oli yleens\u00e4 merkitty informatiivisesti sek\u00e4 vanha luku eli gamla stylen ett\u00e4 uusi luku eli nya stylen. Aukeama vuoden 1714 ruotsinkielisest\u00e4 almanakasta. Kuva: Yliopiston almanakkatoimisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Protestanttisissa maissakin tunnustettiin gregoriaanisen kalenterin edut, mutta kalenteria ei haluttu ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sellaisenaan, vaan gregoriaanisen kalenterin pohjalta laadittiin oma versio, ns. parannettu kalenteri. Siin\u00e4 oli sama karkausp\u00e4iv\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin gregoriaanisessa kalenterissa, mutta p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6 perustui t\u00e4htitieteeseen: p\u00e4\u00e4si\u00e4isen paikka laskettiin todellisen kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasauksen ja todellisen t\u00e4ydenkuun mukaan. Parannettu kalenteri otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuosina 1700\u20131701 Saksan, Sveitsin ja Alankomaiden protestanttisissa osissa sek\u00e4 Tanskassa ja Norjassa. Parannetun kalenterin valinneissa maissa elettiin samassa tahdissa katolisten maiden kanssa, ja ilmeisesti my\u00f6s p\u00e4\u00e4si\u00e4isen vietto osui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samaan aikaan, vaikka p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6 olikin erilainen.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Ruotsissa siirryttiin vuonna 1700 osittain gregoriaaniseen kalenteriin, uuteen lukuun, mutta Ruotsissa ei otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n gregoriaanista \u2013 eik\u00e4 parannettua \u2013 kalenteria sellaisenaan, vaan sek\u00e4 karkausp\u00e4iv\u00e4- ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6 olivat erilaiset kuin gregoriaanisessa ajanlaskussa. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen laskemisessa noudatettiin juliaanisen kalenterin perinteist\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, ja karkauss\u00e4\u00e4nt\u00f6 oli aivan omanlaisensa. Ruotsissa noudatettu ajanlasku ei siis ollut juliaaninen, ei gregoriaaninen eik\u00e4 parannettu \u2013 vaan ruotsalainen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuosi 1700 oli sek\u00e4 vanhan ett\u00e4 uuden luvun mukaan karkausvuosi. Almanakan kannessa kuitenkin huomautetaan, ett\u00e4 karkausp\u00e4iv\u00e4n poiston takia se onkin \u201dtavallinen\u201d vuosi. Lis\u00e4ksi almanakan kerrotaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n lyhyen kuvauksen juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin alkuper\u00e4st\u00e4, ominaisuuksista, ep\u00e4t\u00e4ydellisyydest\u00e4 ja parannuksista. Kuva: Yliopiston almanakkatoimisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruotsalainen ajanlasku<\/h2>\n\n\n\n

Ennen pitk\u00e4\u00e4, itse asiassa melko pian, oma ajanlasku ja omintakeisen karkausp\u00e4iv\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n noudattaminen alkoivat aiheuttaa ongelmia. Tarkoituksena oli ollut mukauttaa ruotsalainen kalenteri v\u00e4hitellen gregoriaaniseen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4liin yksitoista karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuosina 1700\u20131740. T\u00e4st\u00e4 olisi seurannut, ett\u00e4 Ruotsissa k\u00e4ytetty kalenteri olisi poikennut muista Euroopan kalentereista nelj\u00e4nkymmenen vuoden ajan, eik\u00e4 poikkeama olisi ollut vakiosuuruinen, vaan se olisi muuttunut yhdell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 joka nelj\u00e4s vuosi. Kalenteriuudistuksista keskusteltiin 1700-luvun ensimm\u00e4iset vuosikymmenet ja muutoksia tehtiin kuninkaallisten asetusten turvin.<\/p>\n\n\n\n

Oli muodostunut traditioksi, ett\u00e4 vanhan ja uuden luvun v\u00e4li oli kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kalenteriuudistuksen vuonna 1700 oli k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 niin, ett\u00e4 ero gregoriaanisen kalenterin uuteen lukuun oli venym\u00e4ss\u00e4 yhteentoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Ruotsissa haluttiin ilmeisesti pit\u00e4\u00e4 kiinni traditiosta ja tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 vaikka vuosi 1700 oli karkausvuosi sek\u00e4 juliaanisessa ett\u00e4 gregoriaanisessa kalenterissa, Ruotsissa karkausp\u00e4iv\u00e4 j\u00e4tetiin pois. N\u00e4in onnistuttiin s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n perinteinen kymmenen p\u00e4iv\u00e4n ero gregoriaaniseen kalenteriin, mutta siirryttiin harmillisesti eri aikaan juliaanisen kalenterin kanssa, sill\u00e4 nyt ruotsalainen kalenteri oli yhden p\u00e4iv\u00e4n edell\u00e4 juliaanista kalenteria. Kaiken kukkuraksi, vaikka karkausp\u00e4iv\u00e4t oli tarkoitus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin nelj\u00e4nkymmenen vuoden ajan, vuosina 1704 ja 1708 ruotsalaiseen kalenteriin kuitenkin lis\u00e4ttiin karkausp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tilanteen selkiytt\u00e4miseksi Ruotsissa palattiin vuonna 1712 juliaaniseen kalenteriin. Asia ei kuitenkaan onnistunut aivan tuosta vain, koska ruotsalainen kalenteri oli nyt p\u00e4iv\u00e4n edell\u00e4 juliaanista. Jotta ruotsalainen ja juliaaninen kalenteri saatiin synkronoitua kesken\u00e4\u00e4n, vuonna 1712 ruotsalaisessa kalenterissa oli kaksi karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Vuoden 1712 helmikuussa olisi siis 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Almanakassa 30. p\u00e4iv\u00e4n kohdalle oli merkitty sana til\u00f6kelsedag eli lis\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuonna 1712 ruotsalaisessa kalenterissa oli helmikuussa kaksi karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kuva: Yliopiston almanakkatoimisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kaikki ei ollut kohdillaan. Naapurimaissa Tanskassa ja Norjassa vietettiin p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 parannetun kalenterin mukaan, ja Ruotsissa p\u00e4\u00e4si\u00e4inen oli aika ajoin eri aikaan kuin naapurimaissa. Niinp\u00e4 Anders Celsius ehdotti, ett\u00e4 Ruotsikin siirtyisi t\u00e4htitieteelliseen p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n. N\u00e4in tapahtui vuonna 1737. Nyt kalenteri noudatti kyll\u00e4 juliaanista p\u00e4iv\u00e4yst\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4si\u00e4inen saattoi osua eri paikkaan kuin juliaanisessa kalenterissa. Ruotsissa ja Suomessa vietettiinkin vuonna 1742 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 jo 14. maaliskuuta ja vuosina 1744 ja 1750 18. maaliskuuta. Kuulemma tapaukset olivat her\u00e4tt\u00e4neet ihmettely\u00e4 ulkomaita my\u00f6ten. Kalenteria piti siis viel\u00e4 korjata.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1753 kalenteriuudistus<\/h2>\n\n\n\n

Ruotsissa siirryttiin uudestaan gregoriaaniseen kalenteriin vuonna 1753, mutta viel\u00e4k\u00e4\u00e4n gregoriaanista kalenteria ei otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4sm\u00e4lleen alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossa, vaan Ruotsissa p\u00e4\u00e4tettiin jatkaa t\u00e4htitieteellisen p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Ruotsissa otettiinkin siis k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n gregoriaanisen kalenterin muunnelma, parannettu kalenteri, joka oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 muun muassa Tanskassa ja Saksassa. Niiss\u00e4 t\u00e4htitieteellisest\u00e4 p\u00e4\u00e4sis\u00e4iss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 luovuttiin 1775 ja 1776.<\/p>\n\n\n\n

Gregoriaaniseen ajanlaskuun siirtyminen toteutettiin niin, ett\u00e4 vuoden 1753 kalenterista j\u00e4tettiin yksitoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 pois. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 helmikuussa oli vain 17 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja helmikuun 17. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 siirryttiin suoraan maaliskuun ensimm\u00e4iseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Helmikuun aukeama vuoden 1753 almanakasta. Yhdentoista p\u00e4iv\u00e4n poistaminen kalenterista aiheutti sen, ett\u00e4 jotkin pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4t siirtyiv\u00e4t sunnuntaip\u00e4iviin. Kuva: Yliopiston almanakkatoimisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nykyihmiselle yhdentoista p\u00e4iv\u00e4n poistaminen kalenterista olisi katastrofi, ja ep\u00e4mukavaa se oli 1700-luvullakin. Asia pelotti ihmisi\u00e4, ja ihmiset kokivat kruunun varastaneen heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kalanteriuudistus nostatti vastalauseita, mutta vastustus ei pystynyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4 uuteen lukuun.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsissa ja Suomessa oli viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erilainen p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Parannetun kalanterin p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6 kumottiin Ruotsissa vuosina 1823 ja 1844 annetuilla kuninkaallisilla julistuksilla. M\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 koskeneet Suomea, josta oli tullut osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Suomi olikin jonkin aikaa ainoa maa maailmassa, jossa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 parannettu kalenteri. Suuriruhtinaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 Suomessakin alettiin vuoden 1869 alusta noudattaa gregoriaanista kalenteria p\u00e4\u00e4si\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n