Mitä merkitsee viestinnän muutos? Mitä tulee tulevaisuudessa tapahtumaan viestinnälle? Mitä viestintä ylipäätään on ja kenen vastuulla se on?
Viestintä on perinteisesti jaoteltu sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä tiedotukseen. Nykyisin on kuitenkin alettu puhua työyhteisöviestinnästä. Kieli kehittyy käsi kädessä muun maailman kanssa ja tässäkin tapauksessa uusi termi kertoo muutoksesta, joka alalla on tapahtunut. Viestintää on alettu yhä selkeämmin tarkastella monitahoisena ilmiönä, joka elää ja hengittää niin työyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
”Viestintä on virtaa. Se on alati liikkeessä oleva entiteetti, paikkaan ja aikaan sitomaton ilmiö, dynaaminen eikä täysin kenenkään hallittavissa.”
Globalisaatio ja digitalisaatio – saman ilmiön kaksi puolta?
Viestinnän muutoksen taustalla vaikuttavat monet seikat. Globalisaatio, digitalisaatio, informaation jatkuva tulva sekä yhteisöjen ja organisaatioiden kasvava trendi matalahierarkisuuden suhteen ovat vain muutamia tekijöitä, jotka tuottavat muutosta.
Moni muutosta aiheuttanut seikka on tuonut mukanaan niin hyvää kuin pahaa. Globalisaatio on antanut meille innovaatioita, ideoita ja monikulttuurisuutta. Samalla se on tuonut muassaan maailmalta ongelmia, kuten maailmanlaajuisen koronapandemian.
Pandemiakin on sekä ottanut että antanut: se on asettanut viestinnälle uusia vaatimuksia ja haasteita. Viestijöiden työkuorma on kasvanut, vaikka samalla pandemia on myös nostanut viestinnän arvostusta, mikä näkyy muun muassa viestijöiden mediaanipalkan nousussa.
Digitalisaatio on kiinteästi sidoksissa globalisaatioon. Digitalisaatio on tasa-arvoistava tekijä, sillä se antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet viestiä – ainakin teoriassa. Sen myötä viestinnässä on uudella tavalla korostunut julkisuuden sekä ajattomuuden aspektit. Julkisuuden myötä myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset kasvavat. Ajattomuus merkitsee sitä, että viestit eivät nuku; viestintä on taukoamatonta virtaa.
Viestintä muuttuu siinä missä maailmakin
Viestintä nähdään yhä vahvemmin myös niin johdon kuin muidenkin yhteisön jäsenten velvollisuutena. Voi olla viestinnän asiantuntijan työ tiedottaa, mutta koko henkilöstön vastuulla on viestiä.
Viestintä on saanut muutoksen tiimellyksessä perinteisen tiedottamisen rinnalle uuden aluevaltauksen. Viestintä ja markkinointi ovat yhä enenevissä määrin saumattomia ja limittäisiä ilmiöitä. Molemmat osallistuvat vahvasti brändin rakentamiseen, organisaation tarinankerrontaan, työnantajamielikuvaan, mainontaan ja markkinointiin. Tämä monialaistaa ja -tieteellistää viestintäammattilaisen osaamisedellytyksiä. Toisaalta se mahdollistaa viestintäalalle astumisen monenlaisista taustoista tuleville ihmisille.
Tulevaisuudesta on mahdotonta sanoa mitään varmaksi. Muutoksen voidaan kuitenkin arvioida jatkuvan; paikkasidonnaisuuden merkitys vähenee etätöiden myötä. Kiinnostus digital nomad -aatetta kohtaan kasvaa, mikä painottaa sujuvan, selkeän ja toimivan viestinnän roolia entisestään. Vastuullisuusviestinnän merkitys kasvaa siinä missä ympäristökysymysten ratkaiseminen yritysten toiminnassa tulee yhä tavallisemmaksi. Viestinnän vastuullisuuden ja avoimuuden painotus nousee yhä enemmän ja viestintä otetaan vahvemmin osaksi yrityksen strategiaa. Kenties tulevaisuudessa yrityksissä tulee olemaan viestinnän asiantuntijoiden ohella enemmän viestintäjohtajia.
Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän sisäisen ja ulkoisen viestinnän eron suhteessa työyhteisöviestintään.
• ymmärrän ilmiöitä, jotka vaikuttavat viestinnän taustalla.
• voin soveltaa oppimaani työssäni.
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä viestinnän taustalla vaikuttavien muutosten välillä. Pohdin niiden välisiä yhteyksiä, minkä johdosta olen sitä mieltä, että globalisaation tavoin ne ovat kaikki yhteydessä ja sidoksissa toisiinsa.
Lähteet:
Juholin, Elisa: Communicare! (2017)
Viestinnän ala 2021 Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), – tutkimus ProCom ry
Luentodiat
Vastaa