{"id":347,"date":"2019-10-23T17:54:08","date_gmt":"2019-10-23T14:54:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/?p=347"},"modified":"2019-11-01T10:00:11","modified_gmt":"2019-11-01T08:00:11","slug":"matkakohteena-myyttinen-novgorod-15-10-19-10-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/2019\/10\/23\/matkakohteena-myyttinen-novgorod-15-10-19-10-2019\/","title":{"rendered":"Matkakohteena myyttinen Novgorod (15.10.-19.10.2019)"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Novgorodin linnoituksen muuri torneineen<\/p>\n

Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeen tutkijoille tarjoutui mahdollisuus osallistua Turun museokeskuksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle lokakuun puoliv\u00e4liin ajoittuvalle viisip\u00e4iv\u00e4iselle matkalle Novgorodin (Veliky Novgrod) kaupunkiin, museokokoelmiin ja museoiden tutkimustoimintaan sek\u00e4 arkeologisiin ja rakennushistoriallisiin n\u00e4ht\u00e4vyyksiin. Matkan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena oli keskustella Turun ja Novgrodin valtionmuseon l\u00e4hitulevaisuuden yhteisty\u00f6st\u00e4, johon my\u00f6s Muutoksen veist\u00e4jille tarjoutui mahdollisuus osallistua. En paneudu t\u00e4ss\u00e4 blogissani n\u00e4ihin yhteisty\u00f6suunnitelmiin sen enemp\u00e4\u00e4, vaan kerron hyvinkin subjektiivisista kokemuksistani historiallisesssa ja jopa myyttisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, sek\u00e4 n\u00e4kemieni esinekokoelmien ja niiden tutkimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ajatuksista ja kysymyksist\u00e4. Taidehistorioitsijana ja keskiaikaisten puuveistosten tutkijana huomioni matkalla kiinnittyi erityisesti taide-esineisiin ja niiden materiaalisiin ulottuvuuksiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pyh\u00e4n Sofian 1000-luvulla perustettu kirkko Novgorodin linnoituksen muurien suojassa<\/p>\n

Ensin kuitenkin muutama sana historiallisen museon laajasta arkeologista l\u00f6yt\u00f6aineistoa esittelev\u00e4st\u00e4 perusn\u00e4yttelyst\u00e4. N\u00e4yttely toi hyvin konkreettisesti esiin sen, ett\u00e4 orgaanisesta materiaalisesta valmistetut esineet ja niiden fragmentit ovat s\u00e4ilyneet Novgorodin maaper\u00e4ss\u00e4 erityisen hyvin: puu-, luu-, tuohi-, ja nahkaesineet kertoivat sek\u00e4 kaupunkilaisten arkip\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja kaupungin merkityst\u00e4 kansainv\u00e4lisen kaupan merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 keskuksena. Toisaalta esineisiin liittyv\u00e4t tekstit avautuivat vain ven\u00e4j\u00e4nkielisille ja monet esineist\u00e4, kuten nahkapallot ja keng\u00e4t, vaikuttivat \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n hyvin s\u00e4ilyneilt\u00e4. Vierailu arkeologisen osaston restaurointiosastolla paljasti osasyyksi juuri restauroinnin: esineet \u201ckootaan\u201d fragmenteista mahdollisimman eheiksi, joskus lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 puuttuvia osia. Konservoinnin k\u00e4site vaikuttaa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 olevan vieras, eik\u00e4 konservoinnin koulutusta ole maassa saatavilla. Eheyteen ja edustavuuteen n\u00e4ytt\u00e4isi pyritt\u00e4v\u00e4n my\u00f6s rakennusrestauroinnin puolella, joskin esimerkiksi k\u00e4yntikohteessamme Rurikovo Gorodischessa (Holmg\u00e5rd) siijaitsevan kirkonraunion restauroinnista her\u00e4nnyt keskustelu johti hiljattain ratkaisuun, jossa eri rakennusvaiheet saavat n\u00e4ky\u00e4 ja jossa pieneksi k\u00e4vij\u00e4keskukseksi muutettuja raunioita suojaa nyt pysyv\u00e4 ja melko hienovarasisesti rakennettu kate.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

N\u00e4kym\u00e4 Rurikovo Gorodischesta (Holmg\u00e5rd) Olhava-joen ylitse<\/p>\n

Nykyisin my\u00f6s UNESCON maailmanperint\u00f6 kohteeena tunnettu Novgrorod on kasvanut 900-luvulta l\u00e4htien m\u00e4r\u00e4lle Olhava-joen suistoalueelle, jossa ainakaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puusto ei juuri kasva ja jossa hyttyset edelleen lokakuussa vaivaavat. P\u00e4\u00e4asiassa havupuusta rakennetun kaupungin synnyn edellytyksen\u00e4 on ollut tukkipuun tuonti pohjoisempaa ja idemp\u00e4\u00e4. Esineist\u00f6ss\u00e4 sen sijaan heijastuu l\u00e4hialueen puuresurssien monipuolinen hy\u00f6dynt\u00e4minen esikristilliselt\u00e4 ajalta kristinuskon juurtumiseen: niin pakanalliseen kulttiin liittyviksi tulkituissa esineiss\u00e4 kuin kristillisiksiksikin tulkitussa l\u00f6yt\u00f6aineistossa on k\u00e4ytetty noin kahtakymment\u00e4 er paikallistai puulajia (Musin A.E. et al. 2016).<\/p>\n

On oikeastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 museon kokoelmat ja ortodoksipyh\u00e4tt\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alueella on edelleen suuri: kuten museon yhdess\u00e4 n\u00e4yttelysalissa demonstroidaan kuvin, esinein ja elokuvin, saksalaiset vy\u00f6ryiv\u00e4t Novgorodin ylitse piiritt\u00e4m\u00e4\u00e4n Leningradia ja miehittiv\u00e4t ja terrorisoivat kaupunkia kahden vuoden ajan. Novgorodin valtion museon muraalien restaurointikeskuksessa murskaksi pommitettujen kirkkojen jopa tuhatvuotisia freskoja kootaan uudelleen mm. 1930-luvulla tehtyjen kalkeerausten mukaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tateen on ker\u00e4tty n. 1,7 miljoonasta palasta. Kirkoissa j\u00e4ljell\u00e4 olevia keskiaikaisia freskoja on toisaalta my\u00f6s tullut esiin restaurointien yhteydess\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tuhoutuneiden kirkkojen freskoja pyrit\u00e4\u00e4n rekonstruoimaan vanhojen kalkeerausten avulla<\/p>\n

Miten paljon kirkkorakennuksia ja kirkollista taidetta sitten tuhoutui vallankumouksen ja sis\u00e4llisodan aikana tai my\u00f6hemmin rakennusta uudisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, on vaikea nyt n\u00e4hdyn perusteella arvioida. Novgrodin Kremlin alueella sijaitsevassa museossa on kuitenkin yksi Ven\u00e4j\u00e4n laajimmin esill\u00e4 olevista ikonikokoelmasta: 16 salillista teoksia aina 1100-luvulta 1900-luvulle. Ikoneista valtaosa on ollut kiinnitettyn\u00e4 kirkkojen ikonostaaseihin. Ikonit ilment\u00e4v\u00e4t n\u00e4yttelytekstien mukaan sek\u00e4 vanhaa bysanttilaista ja keikkalaista perinnett\u00e4 ett\u00e4 erilaisia paikallisia \u201ckoulukuntatyylej\u00e4\u201d ja n\u00e4iden fuusioita. Yhteen saliin on koottu puisia krusifikseja ja pyhimysveistoksia sek\u00e4 n\u00e4iden kaappeja. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 olen aina ollut siin\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 kolmiulotteisten kuvien eli veistosten valmistaminen oli it\u00e4isen kirkon piiriss\u00e4 ehdottoman kielletty\u00e4. T\u00e4h\u00e4nkin asiaan on siis ehdottomasti ryhdytt\u00e4v\u00e4 perehtym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pyh\u00e4 Nikolaus, Mozhaisk, 1400-luvun loppu.<\/p>\n

Teksti ja kuvat: Katri Vuola<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nMusin A.E., Tarabardina O.A., Kokutsa L.V., Kublo E.K 2016, Wooden objects bearing Christian and pagan symbols from the excavations at Novgorod and Staraya Russa. Englanninkielinen abstrakti. Rossiskij arheologitseskij jeshegodnik 5-6, 2015-2016.<\/p>\n

Ignashina, E.V., Y.B. Komarova, Russian Icons, 11th -19th century, in the Collection of the National Museum Complex in Veliky Novgorod. Exhibition Guide Book. Veliky Novgorod, 2018, Saint-Petersburg: Lubavich, 2018.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Novgorodin linnoituksen muuri torneineen Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeen tutkijoille tarjoutui mahdollisuus osallistua Turun museokeskuksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle lokakuun puoliv\u00e4liin ajoittuvalle viisip\u00e4iv\u00e4iselle matkalle Novgorodin (Veliky Novgrod) kaupunkiin, museokokoelmiin ja museoiden tutkimustoimintaan sek\u00e4 arkeologisiin ja rakennushistoriallisiin n\u00e4ht\u00e4vyyksiin. Matkan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena oli keskustella Turun ja Novgrodin valtionmuseon l\u00e4hitulevaisuuden yhteisty\u00f6st\u00e4, johon my\u00f6s Muutoksen veist\u00e4jille tarjoutui mahdollisuus osallistua.<\/p>\n","protected":false},"author":14471,"featured_media":368,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-347","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/14471"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=347"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":404,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions\/404"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media\/368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}