{"id":389,"date":"2019-11-01T09:58:19","date_gmt":"2019-11-01T07:58:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/?p=389"},"modified":"2019-11-01T10:01:19","modified_gmt":"2019-11-01T08:01:19","slug":"tutkijaesittely-visa-immonen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/2019\/11\/01\/tutkijaesittely-visa-immonen\/","title":{"rendered":"Tutkijaesittely: Visa Immonen"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Ty\u00f6t\u00e4 esineiden parissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Olen Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -projektin vastuullinen johtaja ja\nty\u00f6skennellyt arkeologian professorina Turun yliopistossa vuoden 2018 alusta\nl\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskiajan esineet ja aineellinen kulttuurit ovat olleet kiinnostuksen kohteitani pro gradu -tutkielmastani l\u00e4htien. Vuonna 2001 valmistuneessa opinn\u00e4ytteess\u00e4 tarkastelin keskiajan ja uuden ajan alun lusikoita, niin puisia kuin metallisiakin. Sen j\u00e4lkeen ryhdyin tutkimaan kulta- ja hopeaesineit\u00e4 sek\u00e4 kultaseppi\u00e4 samalta aikakaudelta. Ty\u00f6 valmistui v\u00e4it\u00f6skirjaksi vuonna 2010. Sittemmin olen kirjoittanut muun muassa keskiaikaisista pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4, esineiden ja seksuaalisuuden suhteesta sek\u00e4 renessanssiajan etel\u00e4eurooppalaisesta majolika-keramiikasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Esinebiografia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jalometalliset esineet, pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja moniv\u00e4rinen\nkeramiikka olivat kaikki aikakautensa luksustuotteita tai ainakin tavallista\narvokkaampia tavaroita. Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -projektissa minua kiinnostaa\ntutkimuksen siirt\u00e4minen t\u00e4ysin arkiseen ja kaikkialla Pohjolassa olevaan\nmateriaaliin, puuhun. Minua kiinnostaa, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ylellisyyden tutkimuksessa\nkehitettyj\u00e4 ajatuksia ja menetelmi\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puuesineiden tarkastelussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4s kaikkia esinetutkimuksiani yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimusperinne\nliittyy <em>esinebiografian<\/em> eli esineen elinkaaren k\u00e4sitteeseen.\nEsinebiografia on tapa n\u00e4hd\u00e4 yksitt\u00e4iset esineet tai esineryhm\u00e4t\nhistoriallisina ilmi\u00f6in\u00e4, joiden kokemia fyysisi\u00e4, sosiaalisia ja kulttuurisia\nmuutoksia voidaan analysoida laajoina kehityskaarina. Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t\n-projektissa jatkan t\u00e4m\u00e4n tutkimusperinteen k\u00e4sitteiden ja menetelmien\nsoveltamista puuhun ja puuesineisiin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Puuta maalla ja kaupungissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4sitteellisen tutkimuksen lis\u00e4ksi vertailen Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -projektissa kahta keskeist\u00e4 keskiajan l\u00e4hdeaineistoa, ja pyrin niiden pohjalta luomaan yleiskatsausta arkiseen puunk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ensimm\u00e4inen aineistoista on Turun kaupungin maakerroksista arkeologisissa kaivauksissa talletetut puuesineet. Ne ovat p\u00e4\u00e4osin sangen arkisia esineryhmi\u00e4, kuten ruokailu- ja s\u00e4ilytysastioita, lusikoita, koukkuja, leluja, pelinappuloita sek\u00e4 erilaisia tappeja ja tikkuja. Toinen suuri aineistokokonaisuus ovat eri puolilta Suomea soissa ja muissa kosteikoissa s\u00e4ilyneet keskiaikaiset puuesineet. Ne ovat l\u00e4hinn\u00e4 suksia ja reenjalaksia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"686\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/11\/TMK12795_25_a-1024x686.jpg\" alt=\"Puulautanen\" class=\"wp-image-395\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/11\/TMK12795_25_a-1024x686.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/11\/TMK12795_25_a-300x201.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/11\/TMK12795_25_a-768x514.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/11\/TMK12795_25_a.jpg 2000w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Puulautanen Turun linnasta (TMK 12795:25). Kuva: Visa Immonen \/ Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuten jo kahden l\u00e4hdeaineiston sis\u00e4lt\u00e4mien esineiden\nluettelu osoittaa, ne ovat koostumukseltaan varsin erilaisia. K\u00e4ytt\u00f6tapojen\neron lis\u00e4ksi haluan selvitt\u00e4\u00e4, ovatko esineiden valmistukseen valikoidut\npuulajit kahdessa eri aineistoryhm\u00e4ss\u00e4 samankaltaisia vai onko k\u00e4ytt\u00f6tapojen\nohella my\u00f6s puulajeissa eroja. T\u00e4llainen selvitysty\u00f6 vaatii esineiden puulajien\nluonnontieteellist\u00e4 analysointia. Tuloksia t\u00e4ytyy olla lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti\nriitt\u00e4v\u00e4sti, jotta vertailu on tilastollisesti mielek\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun kahden aineistoryhm\u00e4n luokittelu ja puulajien selvitys\nvalmistuu, p\u00e4\u00e4sen vertailemaan kahta t\u00e4rkeint\u00e4 arkisten puuesineiden\nl\u00f6yt\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 keskiajalta. Pohdin, mit\u00e4 niiden v\u00e4liset erot ja yht\u00e4l\u00e4isyydet\nkertovat puunk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 keskiajalla ja mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 paljastaa keskiajan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja\narjesta laajemminkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ty\u00f6t\u00e4 esineiden parissa Olen Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -projektin vastuullinen johtaja ja ty\u00f6skennellyt arkeologian professorina Turun yliopistossa vuoden 2018 alusta l\u00e4htien. Keskiajan esineet ja aineellinen kulttuurit ovat olleet kiinnostuksen kohteitani pro gradu -tutkielmastani l\u00e4htien. Vuonna 2001 valmistuneessa opinn\u00e4ytteess\u00e4 tarkastelin keskiajan ja uuden ajan alun lusikoita, niin puisia kuin metallisiakin. Sen j\u00e4lkeen ryhdyin<\/p>\n","protected":false},"author":5284,"featured_media":392,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-389","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/389","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5284"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=389"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/389\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":407,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/389\/revisions\/407"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media\/392"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=389"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=389"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=389"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}