{"id":411,"date":"2019-12-10T11:55:48","date_gmt":"2019-12-10T09:55:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/?p=411"},"modified":"2020-10-30T15:42:45","modified_gmt":"2020-10-30T13:42:45","slug":"tutkijaesittely-elina-rasanen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/2019\/12\/10\/tutkijaesittely-elina-rasanen\/","title":{"rendered":"Tutkijaesittely: Elina R\u00e4s\u00e4nen"},"content":{"rendered":"\n<p>Kuva: Gary Wornell.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Esineellinen\ntaidehistoria<\/h2>\n\n\n\n<p>Olen esinetutkimukseen erikoistunut taidehistorioitsija ja toimin Helsingin yliopistossa taidehistorian yliopistonlehtorina. Lukuvuoden 2019\u20132020 toimin vierailevana tutkijana Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa Turun yliopistossa. Olen ty\u00f6st\u00e4vapautettuna vuoden 2021 loppuun, sill\u00e4 toimin kokop\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 tutkijana johtamassani hankkeessa. Ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ni sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimustoimintani ytimess\u00e4 ovat keskiajan taide ja materiaalinen kulttuuri, erityisesti puuveistokset ja alttarikaapit. Julkaisuissani olen tarkastellut esimerkiksi veistosten kokemuksellista vastaanottoa pyhimysten ruumiillistumina ja teosten monivaiheista elinkaarta my\u00f6s katolisen ajan j\u00e4lkeen. Vuonna 2009 valmistunut v\u00e4it\u00f6skirjani k\u00e4sitteli Pyh\u00e4 Anna itse kolmantena -aihetta esitt\u00e4vi\u00e4 veistoksia ja niiden hartaudellista merkityst\u00e4. Kalannin alttarikaappia (n. 1435, nyky\u00e4\u00e4n Suomen kansallismuseossa) koskevassa hankkeessani paneuduin muun muassa teoksen ikonografiaan kuten juutalaisten kuvaukseen. Materiaalisuuden ja ikonografian teoreettinen tarkastelu yhdistyy tutkimuksissani esineist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n saatavaan tietoon.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keskiajan taidetta\nSuomessa<\/h2>\n\n\n\n<p>Tutkimusmateriaalini\nsijaitsee p\u00e4\u00e4asiassa Suomessa, ja k\u00e4yt\u00e4n Pohjoismaissa sek\u00e4 It\u00e4meren alueella\nolevia teoksia vertailumateriaalina. Suomalaisissa kirkoissa ja museoissa on\ns\u00e4ilynyt huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 katolisen ajan puuveistoksia ja alttarikaappeja, noin\n700-900 laskutavasta riippuen. Ne ajoittuvat v\u00e4lille 1100\u20131530. Monet\nyksitt\u00e4iset puuveistokset ovat osia nyt kadonneista alttarikaapeista. Vaikka\nt\u00e4m\u00e4 materiaali on ollut osa taidehistorian tutkimusta tieteenalan alusta\nl\u00e4htien, tutkimusta on kokonaisuudessaan v\u00e4h\u00e4n ja moni teos on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\ntuntematon. Tutkimuksen t\u00e4rke\u00e4 osa onkin kentt\u00e4ty\u00f6, vaikka taidehistorian\nkohdalla t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 ei ole tavattu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kirkoissa tai museoiden\nvarastoissa teosten tutkiminen on niiden huolellista empiirist\u00e4 havainnointia,\nvalokuvausta ja dokumentointia. T\u00e4rke\u00e4 osa ty\u00f6t\u00e4ni on my\u00f6s kansainv\u00e4linen\nyhteisty\u00f6, sill\u00e4 haluan tuoda Suomessa olevia teoksia laajemman tutkijayhteis\u00f6n\ntietoon.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"685\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/12\/Tuija-T_MG_7723-3-1-685x1024.jpg\" alt=\"Yksityiskohta Rauman kirkon alttarikaapin (n. 1420) vasemman puoleisesta ovesta.\" class=\"wp-image-420\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/12\/Tuija-T_MG_7723-3-1-685x1024.jpg 685w, https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/12\/Tuija-T_MG_7723-3-1-201x300.jpg 201w, https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2019\/12\/Tuija-T_MG_7723-3-1-768x1147.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 685px) 100vw, 685px\" \/><figcaption>Yksityiskohta Rauman kirkon alttarikaapin (n. 1420) vasemman puoleisesta ovesta. Kullattuun taustaan apostolin p\u00e4\u00e4n vasemmalle puolelle on pari sataa vuotta teoksen valmistusajan j\u00e4lkeen kaivertamalla kirjoitettu&nbsp;ANNO \/ 1629&nbsp;ja sen alapuolelle&nbsp;C. Gregerij \/ 20 Novembris \/ Anno \/ 1629. Kuva: Tuija Tuhkanen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuvakalske<\/h2>\n\n\n\n<p>Viimeaikainen kiinnostukseni kohdistuu ikonoklasmiin, fragmentaarisuuteen, rikkoutumiseen ja teosten transformaatioon. Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa tutkin Suomessa olevien keskiajan alttarikaappien muokkaamista luterilaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Puu materiaalina helpotti teosten uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4, sill\u00e4 lis\u00e4osia oli helppo liitt\u00e4\u00e4 ja pintoja maalata uudestaan. Teoreettisesti hy\u00f6dynn\u00e4n ranskalaisen tieteenhistorioitsijan Bruno Latourin ikonoklasmin eli kuvainraaston tutkimusta uudistavaa <em>iconoclash<\/em>-k\u00e4sitett\u00e4. Olen suomentanut sen muotoon \u2019kuvakalske\u2019. Yksi tutkimistani esineist\u00e4 on Rauman kirkon alttarikaappi (n. 1420), jonka kullattuihin paneeleihin on 1600-luvulla raaputettu kirjoituksia, ja ovien takaosiin liitetty kokonaan uudet maalaukset. N\u00e4m\u00e4 ovat olleet kalskahduksia t\u00e4m\u00e4n esineen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, vaikka ikonoklasmista perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 ei olekaan kyse. Kuvien kalskahduksia tutkimalla pyrin selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ennen ohitettuja vaiheita teosten elinkaaressa ja samalla \u2013 antamalla teoksille niiden ansaitseman roolin \u2013monipuolistamaan k\u00e4sityksi\u00e4 uuden ajan alun kulttuurihistoriasta. N\u00e4ihin teemoihin liittyy my\u00f6s johtamani Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama taidehistorian tutkimushanke&nbsp;<em>Fragmentaarisuus ja kuvakalske keskiajan ja uuden ajan alun esineiss\u00e4<\/em>&nbsp;(2020\u20132023).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuva: Gary Wornell. Esineellinen taidehistoria Olen esinetutkimukseen erikoistunut taidehistorioitsija ja toimin Helsingin yliopistossa taidehistorian yliopistonlehtorina. Lukuvuoden 2019\u20132020 toimin vierailevana tutkijana Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa Turun yliopistossa. Olen ty\u00f6st\u00e4vapautettuna vuoden 2021 loppuun, sill\u00e4 toimin kokop\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 tutkijana johtamassani hankkeessa. Ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ni sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Helsingiss\u00e4. Tutkimustoimintani ytimess\u00e4 ovat keskiajan taide ja materiaalinen<\/p>\n","protected":false},"author":5284,"featured_media":414,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-411","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/411","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5284"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=411"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/411\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":618,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/411\/revisions\/618"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media\/414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=411"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=411"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=411"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}