Olen taloushistoriaan erikoistunut historioitsija ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\nHelsingin yliopistolla. Lukuvuoden 2019\u20132020 ty\u00f6skentelen Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -projektissa.\nTy\u00f6huoneeni on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Taloushistoriassa minua kiinnostavat erityisesti It\u00e4meren alueen\ntoimijoiden investoinnit ja verkostot. Pro gradu -tutkielmani (2007) paneutui\nturkulaisen kirkonmiehen Paul Scheelin Gdanskin-kaupan verkostoon ns.\nunionisotien aikakaudella 1500-luvun alussa. V\u00e4it\u00f6skirjani k\u00e4sittelee laajemmin\nTurun porvareiden ja laivureiden toimintaa saksalaisen Hansan dominoimalla\nIt\u00e4merell\u00e4. Millaisia toimintatapoja Hansaan kuulumattoman kaupungin yritt\u00e4jill\u00e4\noli, jotta he p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t vakiintuneilla ja usein suurempien p\u00e4\u00e4omien\nhallitsemilla markkinoilla? Muuttuiko mik\u00e4\u00e4n 1400-luvulta 1500-luvulle\ntultaessa?<\/p>\n\n\n\n
Puukauppa\nkirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -projektissa n\u00e4k\u00f6kulmani vaihtuu ihmisist\u00e4 puuhun materiaalina\nja kauppatavarana. L\u00e4htein\u00e4ni ovat kirjoitetut dokumentit: juridiset\nasiakirjat, hallinnolliset p\u00f6yt\u00e4kirjat, kirjeet, tulliluettelot ja esimerkiksi\nOlaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historia. Pyrin hahmottamaan sek\u00e4 laajemman\npuulla k\u00e4ydyn kaupan trendej\u00e4 ett\u00e4 paikallisempia, erityisesti Suomeen\nliittyvi\u00e4 tapoja hallinnoida metsi\u00e4 sek\u00e4 ostaa, myyd\u00e4 ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 puuta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus on p\u00e4\u00e4osin perustutkimusta, puun j\u00e4lkien penkomista\ntekstimassoista. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista hakemistoilla varustetuista\nl\u00e4hdejulkaisuista ja tietokannoista. Arkistol\u00e4hteiden osalta ty\u00f6 on paljon\nvaivalloisempaa, mutta pystyn k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseni v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ni aikana\nkokoamiani l\u00e4hteit\u00e4, erityisesti Gdanskin tulliluetteloita. Keskityn 1400- ja\n1500-lukuihin, jolloin kansankielet olivat syrj\u00e4ytt\u00e4neet latinan ja paperi\npergamentin, mink\u00e4 seurauksena kirjoittaminen lis\u00e4\u00e4ntyi huomattavasi ja entist\u00e4\narkisempia asioita dokumentoitiin kirjallisesti.<\/p>\n\n\n\n Tietoja puusta on kirjoitetuissa l\u00e4hteiss\u00e4 silti huomattavan v\u00e4h\u00e4n, kun\notetaan huomioon, kuinka yleinen ja jokap\u00e4iv\u00e4inen materiaali puu oli, varsinkin\nkeskiajan Suomessa. Ty\u00f6ss\u00e4ni korostuukin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kirjoittamisen konteksti:\nketk\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kirjoittivat puun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja milloin. L\u00e4hes kaikki saatavilla\noleva kirjallinen materiaali on tuotettu hallinnon n\u00e4k\u00f6kulmasta tai kytkeytyy\nyhteiskunnan eliitteihin. Helposti saatavilla oleva ja halpa raaka-aine ei\nn\u00e4yt\u00e4 kiinnostaneen heit\u00e4. Puu oli harvoin ongelmallista tai edellytti\nj\u00e4rjestelyj\u00e4 et\u00e4\u00e4lt\u00e4, siit\u00e4 ei tarvinnut kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n Puun saatavuus\nja ty\u00f6st\u00f6teknologia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Oletettavasti Ruotsissa (ja Suomessa) kotimaisista puulajeista ei ollut\npula, joten niiden hankinta ja k\u00e4ytt\u00f6 tapahtui paikallisesti, ilman tarvetta\nlaajempiin j\u00e4rjestelyihin, kontrolliin tai jalostukseen. Ruotsi tai Suomi eiv\u00e4t\nennen 1600-lukua olleet merkitt\u00e4vi\u00e4 puun tai puutuotteiden kuten tervan vieji\u00e4,\neik\u00e4 puuta toisaalta tarvinnut tuodakaan. Muutama poikkeus kuitenkin l\u00f6ytyy.<\/p>\n\n\n\n Tukholmaan tiedet\u00e4\u00e4n viedyn puuta nykyisen Suomen alueelta jo 1500-luvulta.\nSyiksi voi ep\u00e4ill\u00e4 Tukholman nopeaa kasvua, Keski-Ruotsin puusy\u00f6pp\u00f6j\u00e4\nrautakaivoksia, Tukholman ja Suomen v\u00e4list\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n vilkasta laivaliikennett\u00e4\nsek\u00e4 Suomen suhteellista k\u00f6yhyytt\u00e4. Laajemmassa mitassa tihe\u00e4sti asutun\nL\u00e4nsi-Euroopan mets\u00e4varat hupenivat nopeammin kuin It\u00e4-Euroopan, ja t\u00e4m\u00e4n\nseurauksena Preussin ja Puolan alueen tammimetsi\u00e4 alettiin hakata laajassa\nmitassa ja myyd\u00e4 mm. Alankomaihin ja Englantiin. Gdanskiin rakennettiin\nvesivoimalla toimivia sahoja jo 1300-luvulla, jonka seurauksena puun\njalostusaste nousi: tukkien sijaan Gdanskista vietiin mittaan sahattua\nrakennuspuuta. Sit\u00e4 hankittiin jopa Suomeen, jossa sahateollisuus alkoi ottaa\nensiaskeliaan vasta 1500-luvulla. <\/p>\n\n\n\n Puunk\u00e4yt\u00f6n ja puukaupan historia nivoutuu metsien ekologiaan, paikallisiin\ntraditioihin ja teknologisiin innovaatioihin. Yhdess\u00e4 arkeologien,\narkebotanistien ja taidehistorioitsijoiden kanssa on mahdollista selvitt\u00e4\u00e4,\nmiten paikallisten puulajien ja muualta tuodun sahatavaran k\u00e4ytt\u00f6 ehk\u00e4 erosivat\ntoisistaan, milloin puu kuljetettiin sahatavarana ja milloin valmiina esinein\u00e4,\nja k\u00e4tkeytyyk\u00f6 niukkojen kirjallisten mainintojen taakse ennest\u00e4\u00e4n\ntuntemattomia kaupan muotoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuva: Gary Wornell. Yritt\u00e4j\u00e4t my\u00f6h\u00e4iskeskiajan It\u00e4merell\u00e4 Olen taloushistoriaan erikoistunut historioitsija ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistolla. Lukuvuoden 2019\u20132020 ty\u00f6skentelen Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -projektissa. Ty\u00f6huoneeni on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Helsingiss\u00e4. Taloushistoriassa minua kiinnostavat erityisesti It\u00e4meren alueen toimijoiden investoinnit ja verkostot. Pro gradu -tutkielmani (2007) paneutui turkulaisen kirkonmiehen Paul Scheelin Gdanskin-kaupan verkostoon ns. unionisotien<\/p>\n","protected":false},"author":5284,"featured_media":450,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-444","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5284"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=444"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":462,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions\/462"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media\/450"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2020\/02\/Kuva-2-vaihtoehto2-1024x129.jpg\")