{"id":528,"date":"2020-05-01T08:28:46","date_gmt":"2020-05-01T05:28:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/?p=528"},"modified":"2020-05-01T08:28:49","modified_gmt":"2020-05-01T05:28:49","slug":"tutkijaesittely-katri-vuola","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/2020\/05\/01\/tutkijaesittely-katri-vuola\/","title":{"rendered":"Tutkijaesittely: Katri Vuola"},"content":{"rendered":"\n

Olen\nkeskiaikaisiin veistoksiin ja muuhun kirkolliseen esineist\u00f6\u00f6n erikoistunut\ntaidehistorioitsija ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistossa. Toimin\nkokop\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 tutkijana Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa vuoden 2019\njoulukuusta vuoden 2020 marraskuun loppuun. Ty\u00f6pisteeni sijaitsee Helsingiss\u00e4\nHallituskadulla, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla.<\/p>\n\n\n\n

Esinel\u00e4ht\u00f6inen\ntutkimusote on aina ollut minulle luontevin. Aloitin opintoni Turun\nyliopistossa arkeologiassa, mutta p\u00e4\u00e4dyin viimeistelem\u00e4\u00e4n maisteriopintoni\ntaidehistorian puolelle. Sain siten lis\u00e4ymm\u00e4rryst\u00e4 esineiss\u00e4kin usein\nesiintyvien kuvien, mutta my\u00f6s laajemmin visuaalisen kulttuurin tulkintaan ja\nk\u00e4sitteisiin. Liedon mestarille attribuoituja puuveistoksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 pro\ngradu -ty\u00f6ss\u00e4ni painottuivat kuitenkin antikvaarinen ja historiografinen\ntutkimusote maustettuna ruotsalaisen ja saksalaisen teknisen taidehistorian\npiirist\u00e4 omaksutulla kiinnostuksella veistosten materiaalisia ominaisuuksia\nkohtaan. Esinetutkimus on sittemmin kokenut er\u00e4\u00e4nlaisen renessanssin, ja se on\nsamalla teoretisoitunut. My\u00f6s aineellinen kulttuuriperint\u00f6 on laajentunut\nk\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dv\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isemp\u00e4\u00e4\u201d tai monietnist\u00e4 nykykulttuuria, ja sen tutkimus\non kansainv\u00e4listynyt. Ty\u00f6urani aikana minulla on ollut mahdollisuus seurata\nt\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 niin taide- kuin kulttuurihistoriallisten museoiden,\nmuseoalan valtakunnallisen kehitt\u00e4misen, kuin seurakuntien ja kirkon\nkeskushallinnon n\u00e4k\u00f6kulmista. <\/p>\n\n\n\n

Puun k\u00e4ytt\u00f6 ja v\u00e4rien kerrostuneet merkitykset tutkimuskohteena<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Muutoksen\nveist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa olen tutkinut puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja ominaisuuksia\nkeskiaikaisissa sakraaliveistoksissa. Tutkimus jatkaa Helsingin yliopistossa\nteht\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6t\u00e4ni, jossa k\u00e4sittelen Turun hiippakunnan alueella\nk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden sakraaliveistosten valmistusta, hankintaa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\naikav\u00e4lill\u00e4 1250\u20141400. Erityisen\u00e4 kiinnostuksen kohteenani nyt k\u00e4sill\u00e4 olevassa\nhankkeessa on ollut puun merkitys veistoksen tekij\u00f6it\u00e4 ja veistosten alkuper\u00e4\u00e4\nj\u00e4ljitett\u00e4ess\u00e4. Viime vuoden lopulla julkaistussa artikkelissani Wood Species and the Question of Origin: Reassessing the\nSculpture production in the Diocese of Turku (\u00c5bo) during the 14th Century<\/em><\/a> (BJAH Vol.18 2\/2019) <\/a>olen arvioinut kriittisesti\naikaisimpia tulkintoja puulajeista, ja eri menetelmi\u00e4 soveltamalla tuottanut\nuusia m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4. Kiinnostavista tuloksista esimerkkin\u00e4 mainittakoon lep\u00e4n\nk\u00e4yt\u00f6n yleisyys 1300-luvun veistoksissa, sek\u00e4 punahongasta valmistettujen Pyh\u00e4\u00e4\nOlavia esitt\u00e4vienveistosten \u201dl\u00f6ytyminen\u201d. Aiemmin hyvin moni veistos on silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti\narvioiden tulkittu koivuisiksi, mik\u00e4 on my\u00f6s johtanut varsin suoraviivaiseen\ntulkintaan veistosten paikallisesta valmistuksesta eli \u201dkotimaisuudesta\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n\np\u00e4iviimme saakka s\u00e4ilyneisiin veistoksiin liittyvien keskiaikaisten\nkirjallisten dokumenttien puuttuessa esineet ovatkin alkuper\u00e4- ja\ntekij\u00e4kysymyksiin vastattaessa ensisijainen l\u00e4hde. Veistosten vuosisatojen\naikana muuttunut ja fragmentoitunut olemus luo kuitenkin tutkimukselle\nhaasteita, joita olen pyrkinyt kohtaamaan yhdess\u00e4 kuvanveist\u00e4jien sek\u00e4\nammatillisten puu-  ja\ntaidekonservaattoreiden kanssa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Keskiaikaisia\u00a0puuveistoksia Sastamalan Pyh\u00e4n Marian kirkossa. Kuva: Katri Vuola.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ajankohtaista ja tulevia hankkeita<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Muutoksen\nveist\u00e4j\u00e4t -hankkeeseen liittyv\u00e4t projektini toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Raision,\nKarjaan, Sastamalan ja Marttilan seurakuntien kanssa. Projekteissa tutkitaan\nmuun muassa veistosten eriaikaisten v\u00e4riasujen kerrostuneita merkityksi\u00e4, sek\u00e4\neri ajoitusmenetelmien soveltuvuutta keskiaikaisten veistosten yhteydess\u00e4\nk\u00e4ytett\u00e4viksi. <\/p>\n\n\n\n

Jatkan fragmentoituneiden puuveistosten tutkimista vuoden\n2020 j\u00e4lkeen Koneen\nS\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa ja v\u00e4it\u00f6skirjaohjaajani Elina R\u00e4s\u00e4sen johtamassa  taidehistorian tutkimushankkeessa Fragmentaarisuus ja kuvakalske keskiajan ja\nuuden ajan alun esineiss\u00e4<\/em> (2020\u20132023).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen keskiaikaisiin veistoksiin ja muuhun kirkolliseen esineist\u00f6\u00f6n erikoistunut taidehistorioitsija ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistossa. Toimin kokop\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 tutkijana Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa vuoden 2019 joulukuusta vuoden 2020 marraskuun loppuun. Ty\u00f6pisteeni sijaitsee Helsingiss\u00e4 Hallituskadulla, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla. Esinel\u00e4ht\u00f6inen tutkimusote on aina ollut minulle luontevin. Aloitin opintoni Turun yliopistossa arkeologiassa, mutta p\u00e4\u00e4dyin viimeistelem\u00e4\u00e4n maisteriopintoni<\/p>\n","protected":false},"author":5284,"featured_media":531,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-528","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5284"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=528"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":540,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528\/revisions\/540"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media\/531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}