Olen keskiajan ja uuden ajan alun aineellisen ja esineellisen kulttuurin tutkimukseen erikoistunut arkeologi. Ty\u00f6skentelen Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa yliopisto-opettajana ja Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa tutkijana. Viehtymykseni eloper\u00e4isen eli orgaanisen esineaineiston tutkimukseen sai alkunsa 1990-luvun lopulla. Ty\u00f6skentelin silloin \u00c5bo Akademin tontin arkeologisella kaivauksella Turussa ja sain omin silmin ja k\u00e4sin tuntuman m\u00e4riss\u00e4 maakerroksissa poikkeuksellisen hyvin s\u00e4ilyneen eloper\u00e4isen aineiston kuten tekstiilin, luun, puun ja nahan k\u00e4sittelyyn. P\u00e4\u00e4dyin tekem\u00e4\u00e4n lisensiaatintutkimuksen Turusta l\u00f6ytyneist\u00e4 nahasta valmistetuista veitsentupista ja miekanhuotrista (2004) ja sen j\u00e4lkeen v\u00e4it\u00f6stutkimuksen viel\u00e4 laajemmasta jalkineaineistosta (2008).<\/p>\n\n\n\n
Puusta tehty, mutta mink\u00e4 takia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Laajimmat aineistotutkimukseni ovat koskeneet nahkaesineit\u00e4, mutta my\u00f6s puu on kulkenut ik\u00e4\u00e4n kuin vaivihkaa ja jonkinlaisena itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 mukana monissa tutkimuksissani. Esimerkkein\u00e4 puun l\u00e4sn\u00e4olosta voisin luetella vaikkapa tutkimani kirjoituspuikot ja vahataulut, kimpiastianpohjat puumerkkeineen ja riimukirjoituksineen, tuohikirjeen, palamatta j\u00e4\u00e4neen soihdun, tikarinkahvat, miekanhuotrien kappaleet, nahkajalkineiden tuohivahvikkeet, patinukset eli korokepohjaiset suojajalkineet, suutarin lestit ja muut ty\u00f6kalut sek\u00e4 parkkitynnyrit. Kaupunkil\u00f6yt\u00f6jen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4vist\u00e4 esineryhmist\u00e4 voisi mainita sukset ja huonekalut.<\/p>\n\n\n\n Pohdinnat puun merkityksest\u00e4 materiaalina ovat j\u00e4\u00e4neet kohdallani melko v\u00e4h\u00e4isiksi. Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa onkin mielenkiintoista mietti\u00e4 tarkemmin, mitk\u00e4 seikat ovat vaikuttaneet siihen, ett\u00e4 puu on valittu valmistusmateriaaliksi, ja milloin ja mist\u00e4 syist\u00e4 on valittukin joku toinen materiaali. Turku poikkeaa monista muista keskiaikaisista kaupungeista esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 Turussa kirjoituspuikkojen p\u00e4\u00e4asiallinen valmistusmateriaali on ollut puu, kun taas useimmissa muissa It\u00e4meren piirin kaupungeissa luiset (tai metalliset) puikot ovat paljon yleisempi\u00e4. Sek\u00e4 luuta ett\u00e4 puuta lienee aina ollut helposti ja edullisesti saatavilla ja kirjoituspuikon valmistaminen kummasta tahansa materiaalista on vaatinut suunnilleen saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n taitoa ja ty\u00f6aikaa. Kallistuminen puuhun luun sijasta juontunee siis vahvasta paikallisesta traditiosta puun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja sen ty\u00f6st\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hankkeessa tutkin my\u00f6s Turusta l\u00f6ytyneit\u00e4 esineisiin tehtyj\u00e4 kirjoituksia ja puumerkkej\u00e4. Niit\u00e4 esiintyy p\u00e4\u00e4asiassa puuastioissa ja vain hyvin harvoin keramiikka- tai metalliastioissa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa merkeill\u00e4 ja niiden toteutustavalla (kaivertaminen) on luonteva ja yleisesti todettu yhteys esineen valmistusmateriaaliin, puuhun. Erikoinen kirjallisen kulttuurin tuotos, Turun Tuomiokirkkotorin kaivauksissa (2006) l\u00f6ytynyt Suomen ensimm\u00e4inen tuohikirje 1400-luvulta, on sekin esimerkki puunk\u00e4yt\u00f6n moninaisuudesta. Tuohi toimi tarvittaessa mainiosti paperin tai pergamentin korvikkeena, mutta Turun tuohikirje on silti edelleen Suomessa ainoa lajissaan. Syit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ehdottomasti pohtia tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n Sytykkeeksi ja polttopuuksi, muttei onneksi aina<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maahan p\u00e4\u00e4tyneet hukatut tai pois heitetyt esineet ovat s\u00e4ilyneet kostean maaper\u00e4n hapettomissa oloissa usein eritt\u00e4in hyvin. Maahan on kuitenkin p\u00e4\u00e4tynyt vain pienen pieni osa aikanaan valmistetuista esineist\u00e4 ja niist\u00e4 puolestaan viel\u00e4 pienempi osa p\u00e4\u00e4tyy arkeologien tutkittavaksi kaivausten kautta. Moninainen esineiden uusiok\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hent\u00e4nyt maahan p\u00e4\u00e4tyneen aineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 jo esineen k\u00e4ytt\u00f6aikana. Puun ollessa kyseess\u00e4 arkeologille ik\u00e4vint\u00e4 on puuesineen elinkaaren todenn\u00e4k\u00f6inen p\u00e4\u00e4tepiste polttopuuna. Tuohikin oli valitettavan hyv\u00e4 sytyke. Joissakin tapauksissa puun elinkaaren p\u00e4\u00e4tepiste on jo n\u00e4kyviss\u00e4, mutta paloprosessi on ollut ep\u00e4t\u00e4ydellinen ja niinp\u00e4 esine on s\u00e4ilynyt ainakin osittain, arkeologin onneksi!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuva: Anne-Mari Liira Orgaanisten esinel\u00f6yt\u00f6jen vieh\u00e4tys Olen keskiajan ja uuden ajan alun aineellisen ja esineellisen kulttuurin tutkimukseen erikoistunut arkeologi. Ty\u00f6skentelen Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa yliopisto-opettajana ja Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t -hankkeessa tutkijana. Viehtymykseni eloper\u00e4isen eli orgaanisen esineaineiston tutkimukseen sai alkunsa 1990-luvun lopulla. Ty\u00f6skentelin silloin \u00c5bo Akademin tontin arkeologisella kaivauksella Turussa ja sain<\/p>\n","protected":false},"author":5284,"featured_media":558,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-555","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5284"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=555"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":567,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions\/567"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media\/558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-content\/uploads\/sites\/242\/2020\/08\/patinus-1024x436.jpg\")