{"id":687,"date":"2021-08-05T15:41:48","date_gmt":"2021-08-05T12:41:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/?p=687"},"modified":"2021-08-05T15:41:50","modified_gmt":"2021-08-05T12:41:50","slug":"museot-historiakuvan-paivittajina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/2021\/08\/05\/museot-historiakuvan-paivittajina\/","title":{"rendered":"Museot historiakuvan p\u00e4ivitt\u00e4jin\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Dosentti Marja-Leena H\u00e4nninen<\/strong> toi ansiokkaasti esille tutkitun tiedon t\u00e4rkeytt\u00e4, tiedon v\u00e4littymisen ongelmia sek\u00e4 historian tarinallistamisen vaaroja (Helsingin Sanomat<\/em> 11.7.2021<\/a>). Tieteen popularisointi on usean tahon teht\u00e4v\u00e4: median, yliopistojen viestinn\u00e4n ja tietenkin tutkijoiden itsens\u00e4. Luotettavan tiedon tarjoajina on my\u00f6s kansallisilla instituutioilla, kuten julkisrahoitteisilla museoilla, keskeinen merkitys. Museoiden n\u00e4yttelyt ja julkaisut voivat edist\u00e4\u00e4 suuren yleis\u00f6n historiakuvan p\u00e4ivittymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen kansallismuseo on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaissut kunnianhimoisen ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kirjan Curiositas. Esineit\u00e4, tarinoita 1100\u20131917<\/em><\/a>. Teos \u201dsekoittaa tietokirjoittamista ja fiktiivist\u00e4 kaunokirjallisuutta, taidetta ja kokeilevaa visuaalista kerrontaa,\u201d kerrotaan Kansallismuseon verkkosivuilla. Kirjailija-toimittaja Anna-Kaari Hakkarainen<\/strong> luo laajan katsauksen Suomen historiaan keskiajalta itsen\u00e4isyyteen saakka sek\u00e4 esittelee valikoiman museokokoelman esineit\u00e4. Julkaisu liittyy museon perusn\u00e4yttelyn uudistukseen.<\/p>\n\n\n\n

Museon verkkosivujen mukaan teoksessa on \u201dpyritty tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4hdyksi my\u00f6s heit\u00e4, joille ei aiemmin ole ollut historiankirjoituksessa tilaa tai \u00e4\u00e4nt\u00e4\u201d. Kuten Marja-Leena H\u00e4nninen toteaa, usein t\u00e4m\u00e4 tilan ja \u00e4\u00e4nen puute ei johdu tutkimuksellisista aukoista, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 tutkimus ei ole saanut julkisuutta. Curiositas<\/em>-teoksessa kirjoittaja toistuvasti ihmettelee, kyselee ja kuvittelee asioita, joista kuitenkin on olemassa tutkittua tietoa.<\/p>\n\n\n\n

\"Curiositas-kirjassa
Curiositas-kirjassa (s. 43) on yksityiskohta alttarin reunusliinasta, joka lahjoitettiin Huittisten kirkosta Kansallismuseoon vuonna 1885. Kirjonta noudattaa birgittalaisluostareissa tyypillist\u00e4 tekotapaa. Nykytutkimuksen mukaan mik\u00e4\u00e4n ei viittaa siihen, ett\u00e4 sen olisi valmistanut Naantalin luostarin sisar Birgitta Anundsdotter, vaan liina on mahdollisesti tehty Vadstenassa (R\u00e4s\u00e4nen 2013).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirja poimii vuosikymmeni\u00e4 sitten vanhentuneita k\u00e4sityksi\u00e4 ja kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkijoiden jo hylk\u00e4\u00e4mi\u00e4 ajatuksia. Vaikka H. G. Porthan<\/strong> oli merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6, ei h\u00e4nest\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 h\u00e4n \u201dhallitsi suvereenisti kaikki humanistiset tieteet ja oli niiss\u00e4 jokaisessa uranuurtaja\u201d. Naantalin luostarin ymp\u00e4rille ei kehittynyt \u201dkukoistavaa tekstiiliteollisuutta\u201d. Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s paljon harhaanjohtavia tulkintoja ja suoranaisia virheit\u00e4. Zachris Topelius<\/strong> ei ollut piirt\u00e4j\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen maisemapiirustuksensa siten vaikuttaneet puutarhojen suosioon.<\/p>\n\n\n\n

Museoiden kokoelmaesineit\u00e4 tutkitaan nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa museoiden ulkopuolella, yliopistoissa. Aktiivinen yhteisty\u00f6 tutkijakent\u00e4n kanssa tuottaa kiinnostavaa ja luotettavaa tietoa yleis\u00f6lle. Asiantuntijat puolestaan tarvitsevat niin median kuin museoiden kumppanuutta tutkimustulostensa popularisoinnissa.<\/p>\n\n\n\n

Visa Immonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Arkeologian professori, Turun yliopisto<\/p>\n\n\n\n

Elina R\u00e4s\u00e4nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Dosentti, taidehistorian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkikirjoitus 4.8.2021<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hetimme yll\u00e4olevan mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin<\/em> hein\u00e4kuussa 2021, mutta sit\u00e4 ei julkaistu. T\u00e4m\u00e4n vuoksi julkaisemme sen nyt samaan aikaan kahden tutkimushankkeemme blogeissa (Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t<\/em> ja Kuvakalske<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

Tutkitun tiedon teemavuonna pid\u00e4mme erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tuoda esille tieteen yleistajuistamisen suurta merkityst\u00e4 ja my\u00f6s siihen liittyvi\u00e4 haasteita. T\u00e4ydenn\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 kirjoitustamme.<\/p>\n\n\n\n

Mielipidekirjoituksessamme otimme esille muutamia Curiositas<\/em>-kirjassa esiintyvi\u00e4 ongelmia, kuten vanhentuneen tiedon kierr\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 on paljon: toisin kuin Hakkarainen kirjoittaa, ei Kalannin alttarikaapin (1430-luku) maalauksissa k\u00e4ytet\u00e4 arvoperspektiivi\u00e4, eik\u00e4 kukaan ole puhunut niiden tekij\u00e4n, mestari Francken \u201dkoulukunnasta\u201d en\u00e4\u00e4 pitkiin aikoihin (ss. 175, 46).<\/p>\n\n\n\n

Kirjassa my\u00f6s hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n melko uusia tutkimustuloksia, mutta n\u00e4iden alkuper\u00e4\u00e4 ei asiallisesti mainita kirjan lopussa olevassa l\u00e4hdeluettelossa. Tulokset liittyv\u00e4t niin Muutoksen veist\u00e4j\u00e4t<\/em> -hankkeen kuin Kuvakalskeenkin<\/em> teemoihin. Esimerkiksi Katri Vuolan<\/strong> tutkimustulokset (2017, 2019) liittyen lep\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keskiaikaisten puuveistosten materiaalina mainitaan kuin itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 (s. 47), mutta lukijalle ei anneta mahdollisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4m\u00e4n uuden tiedon alkul\u00e4hteille tai edes kerrota sen tuoreudesta. My\u00f6s Elina R\u00e4s\u00e4sen teksti\u00e4 (2016), joka k\u00e4sittelee keskiaikaisten veistosten uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eli maalaamisesta valkoiseksi ja siten soveltuvuutta kirkkojen uusklassisiin sisustuksiin on l\u00e4hes sanatarkasti hy\u00f6dynnetty (s. 41), j\u00e4lleen ilman mainintaa l\u00e4hteen\u00e4 olleesta artikkelista.<\/p>\n\n\n\n

Kirja toimii valitettavana esimerkkin\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, kuinka teoreettiset ideat yksinkertaistuessaan aiheuttavat kummallisia tulkintoja. Yhdysvaltalaisen Benedict Andersonin<\/strong> vuonna 1983 nationalismin tutkimukseen kehitt\u00e4m\u00e4 ajatus kuvitelluista yhteis\u00f6ist\u00e4 on kirjassa pelkistynyt yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi v\u00e4itteeksi, ett\u00e4 \u201dkaikki maailman maat ja kansat\u201d ovat mielikuvituksen tuotetta (s. 27). Koska kirjassa ei viitata mill\u00e4\u00e4n tavoin Andersoniin, puhumattakaan h\u00e4nen ajatustensa vastaanottoon nykyisin, voi v\u00e4ite tuntua lukijasta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin oudolta. Kuten nationalismia tutkinut professori Jussi Pakkasvirta<\/strong> (2019, 49) on tuonut esiin, \u201dtermi \u2019kuviteltu yhteis\u00f6\u2019 houkuttelee helposti naiiveihin vertauskuviin, joita viljell\u00e4\u00e4n surutta opinn\u00e4ytteiss\u00e4, tietokirjallisuudessa ja tieteellisiss\u00e4kin artikkeleissa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tutkimustiedon liiallisesta yksinkertaistamisesta kertoo my\u00f6s kirjan v\u00e4ite, ett\u00e4 rautakaudella \u201djohtoem\u00e4nn\u00e4t olivat jopa miehi\u00e4 korkeammassa asemassa\u201d (s. 283). Keit\u00e4 ovat n\u00e4m\u00e4 \u201dmiehet\u201d, ja miksi kyse on nimenomaan \u201dem\u00e4nnist\u00e4\u201d? Suomalaisessa arkeologiassa on jo vuosikymmenien ajan kyseenalaistettu t\u00e4llaisia j\u00e4ykki\u00e4 mies\u2013nainen-vastakkainasetteluja ja yksioikoisia sukupuolten vertailuja kuitenkaan unohtamatta mahdollisia vallan ep\u00e4symmetrioita (Herva 2001). Uusimmissa rautakautta koskevissa tutkimuksissa sukupuoli ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monisyisen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 (Moilanen et al. 2021).<\/p>\n\n\n\n

Kuten Marja-Leena H\u00e4nninen kirjoittaa, kaikilla on historiasta mielipide, mutta se voi my\u00f6s johtaa tutkitun tiedon ja fiktion h\u00e4m\u00e4rtymiseen. My\u00f6s Curiositas<\/em>-kirjan tekij\u00e4, Anna-Kaari Hakkarainen kirjoittaa, ettei \u201dkukaan voi est\u00e4\u00e4 minua kuvittelemasta historiaa\u201d (s. 277). T\u00e4h\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n kukaan pyrik\u00e4\u00e4n, mutta onko Kansallismuseo, jolta yleis\u00f6 odottaa saavansa luotettavaa ja tutkittua tietoa, siihen oikea julkaisutaho?<\/p>\n\n\n\n

Kansallismuseossa ei ole ollut keskiajan taiteen ja esineiden asiantuntijaa ei en\u00e4\u00e4 liki kymmeneen vuoteen. Aktiivinen yhteisty\u00f6 museoiden ja kokoelmia tutkivan tutkijakent\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 tulisi olla rakenteellinen osa museoiden toimintaa, ja se my\u00f6s takaisi tieteen yleistajuistamisen laadun.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nninen, Marja-Leena 2021. Menneisyyden naisia on tutkittu paljon, mutta historian\u00adtutkijoiden ty\u00f6 ei n\u00e4y julkisuudessa. Helsingin Sanomat<\/em> 10.7.2021. https:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/art-2000008111113.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

Herva, Vesa-Pekka 2001. Miinoja avioliittokent\u00e4ss\u00e4: yksil\u00f6 ja seksuaalisuus Suomen esihistoriassa. Muinaistutkija 3\/2001, 26\u201337. http:\/\/www.sarks.fi\/mt\/pdf\/2001_3.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Moilanen, Ulla, Kirkinen, Tuija, Saari, Nelli-Johanna, Rohrlach, Adam B., Krause, Johannes, Onkamo, P\u00e4ivi, & Salmela, Elina 2021. A Woman with a Sword? \u2013 Weapon Grave at Suontaka Vesitorninm\u00e4ki, Finland. European Journal of Archaeology 2021, 1-19. doi:10.1017\/eaa.2021.30<\/p>\n\n\n\n

Pakkasvirta, Jussi 2019. Mit\u00e4 Anderson tarkoittikaan \u201dkuvitellulla yhteis\u00f6ll\u00e4\u201d?. Tieteess\u00e4 Tapahtuu<\/em>, 37 <\/em>(6). https:\/\/journal.fi\/tt\/article\/view\/87248\/46221<\/a><\/p>\n\n\n\n

R\u00e4s\u00e4nen, Elina 2013. The Vallis Gratiae<\/em> Altar Frontlet: Object, Imagery, and Deconstruction of the \u2018Artist\u2019, The Birgittine Experience. Papers from the Birgitta Conference in Stockholm 2011<\/em>, edited by Claes Gejrot, Mia \u00c5kestam and Roger Andersson. KVHAA, Stockholm, 109\u2013135.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e4s\u00e4nen, Elina 2016. Ikonoklasmi Suomessa \u2013 keskiajan puuveistosten muodonmuutokset. Pohjoinen reformaatio<\/em>, toim. Meri Heinonen ja Marika R\u00e4s\u00e4nen. Turun Historiallinen Yhdistys ja Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS), Turku, 254\u2013262.<\/p>\n\n\n\n

Vuola, Katri 2017. Puusta vuollut, v\u00e4rill\u00e4 el\u00e4v\u00f6itetyt. Puuveistosten valmistamisesta keskiajalla. Pyh\u00e4t ja pakanat. <\/em>Ihmisyyden kuvia<\/em>, toim. Sanna Teittinen. Helsinki: Museovirasto, 31\u201341.<\/p>\n\n\n\n

Vuola, Katri 2019. Wood Species and the Question of Origin: Reassessing the Sculpture production in the Diocese of Turku (\u00c5bo) during the 14th Century. Baltic Journal of Art History<\/em> 18 Autumn 2019: 75-104. https:\/\/ojs.utlib.ee\/index.php\/bjah\/issue\/view\/1164<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Dosentti Marja-Leena H\u00e4nninen toi ansiokkaasti esille tutkitun tiedon t\u00e4rkeytt\u00e4, tiedon v\u00e4littymisen ongelmia sek\u00e4 historian tarinallistamisen vaaroja (Helsingin Sanomat 11.7.2021). Tieteen popularisointi on usean tahon teht\u00e4v\u00e4: median, yliopistojen viestinn\u00e4n ja tietenkin tutkijoiden itsens\u00e4. Luotettavan tiedon tarjoajina on my\u00f6s kansallisilla instituutioilla, kuten julkisrahoitteisilla museoilla, keskeinen merkitys. Museoiden n\u00e4yttelyt ja julkaisut voivat edist\u00e4\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":5284,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-687","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/687","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5284"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=687"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/687\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":693,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/687\/revisions\/693"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=687"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=687"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/wooden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}