Tiedekunta kesken kaupunkia – Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2020-luvulla

 

 

 

Louis Clerc
dekaani
yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Tervetuloa yhteiskunnallisen tiedekunnan uuteen blogiin.

Tiedekuntamme perustettiin vuonna 1967, kun yhteiskunnalliset aineet erosivat humanistisesta tiedekunnasta. 100 vuotta vanhassa yliopistossa olemme pitkään  olleet toiseksi nuorin tiedekunta: naapurimme kasvatustieteiden tiedekunta perustettiin vasta vuonna 1974. Nyt kuitenkin tiedekuntamme on kolmanneksi nuorin, kun vuonna 2020 Turun yliopistoon perustettiin tekniikan tiedekunta.

Tiedekunnallamme on kiitettävä koko: siellä opiskelee noin 1 800 opiskelijaa ja työskentelee noin 250 opettajaa ja tutkijaa. Tiedekunta vastaanottaa vuosittain kymmeniä kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoidensa kansalaisuuksien kirjo ulottuu Suomesta Kanadaan, Saksasta Venäjään.

Nämä luvut eivät kuitenkaan vastaa tärkeimpään kysymykseen: mitä tiedekunta tekee?

Siinäpä iso kysymys.

Aloitetaan siitä, mitä yhteiskuntatieteet ovat: nimitys viittaa monipuolisuuteen, kun se yhdistää yhteiskuntia ja niiden ilmiöitä sekä ihmisten toimintaa niiden sisällä tutkivia tieteenaloja.

Alussa termillä viitattiin sosiologiaan, joka tutkii edelleen yhteiskunnallisia ilmiöitä ja yhteiskuntien rakenteita.  Nykyään yhteiskuntatieteiden kirjo on monipuolinen ja vaihteleva yliopistosta toiseen, maasta toiseen. Näin olleen tiedekuntamme tieteenalakohtainen kokoonpano yhdistää käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet, joka tarkoittaa samaan aikaan filosofiaa ja poliittista historiaa, sosiologiaa ja logopediaa, sosiaalityötä ja kliinistä opetusta jne. Menetelmällinen vaihtelu on suurta: kokeellinen tutkimus, historiallinen analyysi, etnografiset menetelmät, kvantitatiivinen sosiaalitutkimus jne. Mutta ydin pysyy samana: tutkimme eri menetelmillä ja eri lähtökohdilta ihmisten toimintaa yhteisöissään, yhteiskuntien rakenteita ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Tiedekunta koostuu kolmesta laitoksesta, joiden painopisteet antavat hyvän kuvan tiedekunnan monipuolisuudesta.

Psykologian ja logopedian laitos erikoistuu kognitiivisten prosessien ja niiden häiriöiden tutkimukseen. Näitä tutkitaan eri tasoissa ja eri ympäristöissä, usein yhteistyössä tiedekunnan muiden laitosten sekä muiden tiedekuntien kanssa. Kirjo on tässäkin laaja oppimishäiriöstä lasten psykologista ja silmäliikkeiden tutkimuksesta Kiva Koulu -ohjelmaan, joka toimii Suomessa ja ulkomailla koulukiusaamista vastaan.  aitoksella toimii myös moniammatillinen opetusklinikka.

Sosiaalitieteen laitos tutkii sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta sekä siihen vaikuttavaa politiikkaa. Kaikki laitoksen yksiköt eli sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia ja koulutussosiologian tutkimuskeskus tutkivat eriarvoisuutta, pohtivat sen piirteitä ja siihen mahdollisesti vaikuttavia poliittisia keinoja. Laitokseen liittyy Turun yliopiston ensimmäinen lippulaivahanke, Invest, joka tutkii erityisesti hyvinvointivaltion kehitystä. Laitos toimii valtakunnallisesti ja alueellisesti vahvassa yhteistyössä sosiaalialan kansaa.

Kolmas laitos koostuu poliittisesta historiasta, filosofiasta ja valtio-opista. Nämä oppiaineet tutkivat pääasiassa demokratiaan ja demokraattisiin prosesseihin liittyviä ilmiöitä. Laitoksen sisällä toimii myös Eduskuntatutkimuksen keskus. Laitos on myös valtakunnallisesti vahva aluetutkimuksen keskus, jossa tutkitaan Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Itä-Aasiaa.

Tutkimuksen lisäksi yliopiston muut perustehtävät näkyvät hyvin tämän monipuolisen tiedekunnan toiminnassa. Ensinnäkin tiedekunta on opetuskeskus, jossa koulutetaan opiskelijoita monipuoliseen työllistymiskenttään. Koulutuksemme vahvuuksia ovat laaja-alaisuus, monipuolisuus ja tutkimukseen perustuva opetus. Käytännössä se tarkoittaa, että meillä on sekä suoraan pätevöittäviä aloja, joilla on kova kysyntä (sosiaalityö, psykologia…) ja yleisiä aloja, joiden työelämärelevanttius on vahva. Poliittisesta historiasta voi tulla esimerkiksi   diplomaatiksi tai viestintä-alan ammattilaiseksi.

Tiedekuntamme on selkeästi yhteiskunnan, kaupungin keskellä eikä siitä irrallaan: me pohdimme opetuksemme työelämärelevanttiutta ja työllistymismahdollisuuksia, me järjestämme täydennys- ja erikoistumiskoulutusta ja niin edelleen.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävä voi olla vaikeampi määritellä erikseen opetuksesta ja tutkimuksesta.

Ensimmäinen tapa, jolla me vaikutamme yhteiskuntaan, on tutkimuksen ja opetuksen toiminnalla. Sen yhteydessä esimerkiksi tiedekunnan klinikat auttavat yksittäisiä asiakkaita ja KiVa Koulu kokonaisia kouluja kohti parempaa elämää. Tiedekuntamme on myös jatkuvassa dialogissa ympäröivänsä yhteiskunnan kanssa. Alumnitoiminta on selvästi ensimmäinen asia, johon tiedekunta kiinnitti huomiota nimittämässä alumni-asioita hoitavan varadekaanin.

Asiantuntijamme toimivat myös lukuisissa luottamustehtävissä sekä yhteydessä median kanssa. Vuosina, jolloin Yhdysvalloissa on paljon tapahtunut, lukija on mitä luultavammin nähnyt televisiossa ainakin kerran professori Benita Heiskasen kommentoimassa. Hän ei suinkaan ole ainoa, joka osallistuu julkiseen keskusteluun monilla tavoin.

Tiedekunnalla on paljon näkyviä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, projekteja ja kommentoijia. Teemme yhteistyötä liike-elämän, hallinnon tai politiikan sektoreilla. Tiedekuntamme on huippututkimukseen perustuvan asiantuntijuuden jakelukeskus keskellä kaupunkia ja valtakuntaa.

Tämän monipuolisen asiantuntijuuden ajankohtaisuus näkyi hyvin selvästi vuonna 2020, kun COVID-19 -virus mullisti koko maailmaa. Pandemian aiheuttamien ilmiöiden edessä oli pakko todeta, että vastaukset globaali ongelmiin eivät voi olla ainoastaan tekniset.

Virukseen tepsivä rokote oli tietysti tärkein tieteellinen saavutus tänä vuonna, mutta huomasimme myös, että pandemia on yhteiskunnallinen ilmiö. Tutkimusprojektit alkoivat tutkia oppilaiden reagoimista etäopetukseen, rokotevastaisuutta, pandemian aiheuttamia poliittisia prosesseja sekä historiallisia esimerkkejä suurista kriiseistä.

Erityisen monimutkaisia globaaliongelmia ei ratkaista ainoastaan teknologisella taikaluodilla vaan ne vaativat koko tieteellisen kentän ponnistus monilla aloilla – muiden muassa aktiivista ja yhteiskuntien äänille hereillä olevaa yhteiskuntatieteellistä kenttää.

Viimeinen kysymys tässä: miksi blogi?

Viestinnän tärkeys tiedetään jo hyvin meidän tiedekunnassamme: projekteilla, oppiaineilla, ohjelmilla on jo omaa blogi-toimintaa. Ilmoitukset ja uutiset hoidetaan tiedekunnan ja yliopiston tasolla. Tämän blogin tavoitteena ei siis ole toimia uutispalstana. Sen tavoitteena on tuoda esiin tiedekunnassa tapahtuvaa tutkimus- ja opetustoimintaa, projekteja, oppiaineita ja erilliskeskuksia. Tiedekuntalaiset pohtivat blogissa työtään, työympäristöään ja työnsä vaikuttavuutta. Samalla halutamme tuoda esiin tiedekunnan eri tasoja  opiskelijoista ainejärjestöihin, oppiaineista laitoksiin. Opiskelijat tuovat esiin heidän spesifiset kokemuksensa.

Ajan myöten blogiin toivottavasti kerääntyy tietoa siitä, mitä tiedekunnassamme tehdään, kuka sen tekee, millä tavalla. Kiitos etukäteen kaikille, ja hyviä lukuhetkiä blogin yleisölle! Tästä saatte tietoa siitä, mitä meidän tiedekunnassamme tapahtuu.

Suosittelen myös tutustumaan tiedekunnan kotisivuun https://www.utu.fi/fi/yliopisto/yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta