Koronaepidemia teki näkyväksi yliopistoyhteisön merkityksen

Riikka Korja
varadekaani
psykologian apulaisprofessori

Reilu vuosi sitten yliopiston toiminta muuttui hetkessä tavalla, johon kukaan meistä ei ollut valmistautunut. Siirryimme muutamassa päivässä kampukselta nettiin. Jo yli vuoden kestäneestä etäopiskelun ja -työn jaksosta olemme selviytyneet monelta osin ihmeellisenkin hyvin. Opetus on saatu toteutettua ja tutkimusta vietyä eteenpäin pitkälti suunnitelmien mukaisesti. Opiskelijat ovat suoriutuneet opinnoissaan hyvin. Hyvästä selviytymisestä näin poikkeuksellisissa olosuhteissa kuuluu suuri kiitos joustavalle ja sitoutuneelle henkilökunnalle ja ennen kaikkea opiskelijoille.

Alusta alkaen on ollut kuitenkin nähtävissä, että etäopiskelulla ja -työllä on myös haitallisia vaikutuksia. Vuorovaikutuksen puute, jatkuva ruudun äärellä oleminen, liikkumisen vähyys sekä aktiivisen ohjauksen puute on lisännyt isolla osalla opiskelijoita ja opettajia stressioireita kuten väsymystä, keskittymiskyvyn vaikeuksia, mielialojen laskua ja jopa uupumusta. Erityisen suuri huoli on ollut alkuvaiheen opiskelijoista, jotka eivät olleet vielä ehtineet integroitua yliopiston käytäntöihin ja ennen kaikkea osaksi yliopiston yhteisöön.

Stressioireet näin poikkeuksellisissa olosuhteissa ovat kovin ymmärrettäviä ja tärkeitäkin. Stressioireet kuten väsymys ja keskittymiskyvyn puute ovat merkkejä siitä, että vallitsevat olosuhteet eivät tue hyvinvointia. On tärkeää tunnistaa omat yksilölliset stressireaktiot, jotta voimme ehkäistä vakavampia uupumisreaktioita. Apua on hyvä hakea herkästi. Turun yliopistolla on laadukkaat ja monipuoliset hyvinvointipalvelut (ks. linkki alla), joista saa matalalla kynnyksellä apua jaksamiseen liittyvissä asioissa. Avun hakemisen lisäksi on nyt syytä olla itselle erityisen lempeä ja armollinen. Vaatimukset ja tavoitteet on syytä asettaa sellaiselle tasolle, että ne eivät muodostu uhaksi omalle hyvinvoinnille. Nyt riittää vähempikin.

Hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös etsiä sellaisia suojaavia keinoja, joilla voi vähentää psyykkistä kuormittuneisuutta. Näitä suojaavia tekijöitä koronarajoitusten keskellä voivat olla liikkuminen luonnossa, arjen rytmittäminen, käsityöt, erilaiset rentoutumiskeinot, musiikki, tv-sarjojen katsominen jne. Korona-ajan selviytymiskeinot voivat kuitenkin tuntua joskus riittämättömiltä. Tämä on ymmärrettävää, koska niistä puuttuu se kaikkein tärkein hyvinvointia tukeva asia – toiset ihmiset. Vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa rajoitusten puitteissa olisi hyvä saada osaksi arkea myös koronaepidemian aikana.

Korona-epidemian myötä onkin tullut näkyväksi, kuinka suuri rooli yliopistoyhteisöllä on sekä opiskelijoiden että henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta. Yhteiset kahvihetket, rennot kohtaamiset Publicumin aulassa, opiskelijajuhlat, opiskelu yhdessä kavereiden kanssa ja spontaanit keskustelut uusimmista tutkimuslöydöksistä ovat tärkeä osa yliopistolaisuutta ja akateemista kasvuprosessia.

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi ovat myös Turun yliopiston uuden strategian keskeisiä arvoja ja nämä arvot ovat olleet läsnä myös koronavuoden ajan. On ollut hienoa nähdä, miten aktiivisesti yliopistolaiset kaikilla tasoilla ovat pyrkineet huolehtimaan toisistaan ja lisäämään yhteisöllisyyttä niillä keinoilla kuin se ollut mahdollista. Yhteisö on yhä olemassa ja aktiivinen koko ajan.

Kevät ja tämänhetkiset koronauutiset herättelevät toivoa siitä, että kohta taas nähdään ja kohdataan. Siihen asti pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

>> Turun yliopiston hyvinvointipalvelut opiskelijoille

>> Turun yliopiston hyvinvointipalvelut henkilöstölle

>> Uutinen: Perheen sisäiset selviytymiskeinot korostuvat lapsiperheissä korona-aikana

>> Uutinen: Alustavien tutkimustulosten mukaan etäopiskelu korona-aikana oli oppilaille vaativaa