Tutkimusta yhteiskunnan pienimmistä, suurella sydämellä

Jukka Leppänen
professori, psykologia

Ihmisen aivojen kehitys on ihmeellinen, koordinoitu tapahtumasarja, jossa solut jakautuvat, vaeltavat, erikoistuvat ja muodostavat yhteyksiä. Toisiinsa liittyneistä soluista muodostuu järjestelmiä, joiden välityksellä vastasyntynyt lapsi kytkeytyy ympäristöönsä, erottaa kuvion taustasta ja suuntautuu kohti vanhemman kasvoja. Kun lapsi hieman vanhempana seuraa aikuisen katsetta ja osoittavaa sormea niiden kohteeseen, hän ymmärtää, mikä monimutkaisessa havaintoympäristössä on katsomisen ja oppimisen arvoista ja mihin vanhempi sanoillaan milloinkin viittaa. Nähty liittyy kuultuun ja ympäröivästä maailmasta alkaa hahmottua asioiden kategorioita, samanlaisina toistuvia tapahtumaketjuja, syitä ja seurauksia.

Psykologian oppiaineen varhaiskehityksen tutkimusryhmässä tutkitaan vauva- ja taaperoikäisten lasten näönvaraista tiedonkäsittelyä. Seuraamalla lapsen silmien liikkeitä erilaisissa tilanteissa, selvitämme, millaisia yksilöllisiä eroja lapsen näönvaraisessa toiminnassa on ja miten ne suuntaavat lapsen kehitystä.

Lapsen kehitys solusta asioita ymmärtäväksi yksilöksi riippuu monin olennaisin tavoin sekä fyysisestä että sosiaalisesta ympäristöstä. Yksinkertaisten havaintotoimintojen kehittymiseen riittää, että ympäristöstä löytyy valoisuuserojen ja värien muodostamia kuvioita. Monimutkaiset päättelytaidot, kieli ja muiden symbolisten järjestelmien hallinta puolestaan kehittyvät vain sellaisissa ympäristöissä, joissa lapsi saa näihin liittyvää kokemusta ja opetusta. Liian monet lapset kasvavat edelleen ympäristöissä, joissa aivojen kehitys voi vaarantua jo varhaisista vaiheista alkaen esimerkiksi puutteellisen ravinnon, hygienian, sairaanhoidon tai oppimista tukevien vuorovaikutuskokemusten takia.

Riski kasvun ja aivojen kehityksen ongelmiin on erityisen suuri matalan tulotason maiden köyhimmillä alueilla. Lasten kehityksen mahdollisimman monipuolinen  seuraaminen näissä olosuhteissa on tärkeää, jotta ymmärtäisimme missä, milloin, ja miten lapsen varhaiskehitys estyy esimerkiksi aliravitsemuksen takia.

Psykologian oppiaineessa on kehitetty uusia menetelmiä sekä lapsen kehityksen seurannan että varhaiskehitystä tukevien tukitoimien järjestämiseen matalan tulotason maissa. Tätä vielä alkuvaiheessa olevaa työtä on jatkettava kunnes jokaisella lapsella on mahdollisuudet hyvään, taipumustensa ja mahdollisuuksiensa mukaiseen kehitykseen.