Nuoret kertoivat köyhyyskokemuksistaan ja haasteistaan hintainflaation keskellä

Keräsimme viime vuoden syksyllä Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoitusaineiston 15–21 -vuotiailta nuorilta. Kirjoituskutsussa nuoria pyydettiin kertomaan, millaisena arjessa koettu köyhyys näyttäytyy, missä tilanteissa se ilmenee ja miltä se tuntuu. Kirjoituskutsuumme vastasi yhteensä 84 nuorta ympäri Suomen.

Kirjoituksissa kuuluu pitkään jatkunut sinnittely vähillä rahoilla. Pienituloisten nuorten elämä on edennyt kriisistä kriisiin. Pandemian käsittelylle ei jäänyt aikaa, koska sitä seurasi välittömästi raju hintojen nousu.

”Tunnen itseni köyhäksi aina käydessäni kaupassa –, huomaan viimeistään kassalla hintojen suuren nousun. Ei meinaa opintotuki riittää maksamaan edes kuukauden ruokia ja pakollisia bensoja, kun siitäkin osa menee vuokran maksuun, vesilaskuun ja kallistuneeseen sähköön.” (16-vuotias tyttö)

Raju hintojen nousu toi sosiaalisten paineiden stressaamille nuorille uuden murheen. Jos ruuasta oli säästetty jo aiemmin, viime vuonna säästettiin myös lämmityksestä ja vedestä. Kokemuksiaan kirjoittaneet nuoret ovat perheistä, joiden vanhemmilla on sairauksia, työkyvyttömyyttä, pitkään jatkunutta työttömyyttä tai vain yhden aikuisen tulot.

”Nykyään köyhyys esiintyy enimmäkseen viikottaisessa ruoanhankinassa, jossa pitää miettiä erittäin tarkkaan mitä pitää ostaa, kuinka paljon se tulee maksamaan nykyisen inflaation vuoksi ja maksaako Kela ajallaan ja tarpeeksi tukea kuukauteen. — Iso osa pienistä palkkioistani menee äitin auttamiseen laskuissa. Joulu on myös stressaavaa aikaa meidän perheelle, sillä kaikilla tulee paha mieli, kun ei pysty ostamaan kunnolla lahjoja toiselle.” (18-vuotias nainen)

Näyttää siltä, että nuorten sosiaalinen tila, jossa yhteenkuuluvuuden kokemus muotoutuu, muuttuu yhä enemmän maksulliseksi ja entistä kalliimmaksi. Pienituloiset nuoret jäävät harrastusten, sosiaalisen syömisen, huvin, reissaamisen ja muiden yhteisten kokemusten ulkopuolelle. He eivät pysty liittymään keskusteluihin, joissa yhteisiä kokemuksia jaetaan. Nuoret kirjoittivat paljon pienituloisuuteen liittyvästä stressistä, masennuksesta, pahasta olosta, yksinäisyydestä ja pelosta tulla kiusatuksi köyhän leiman takia.

”Ulkopuolisuuden tunne on suuri, tuntuu ettei kuulu joukkoon. Kun ei ole varaa maksaa harrastuksia, joissa voisi kehittyä pitkälle. Se että pääsisi tekemään jotain yhdessä toisi yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta harvoin pääsen mihinkään mukaan kun ei ole varaa maksaa.” (17-vuotias tyttö)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvan muutokset lisäävät eriarvoisuutta. Tulkitsemme, että leikkaukset osuvat juuri siihen ryhmään nuoria, jotka voivat jo nyt huonosti. Nuoret kertovat, että perheet tukevat ja kannattelevat heitä, mutta jos heidän vanhempiaan ajetaan tiukempaan asemaan, pahoinvointi perheissä lisääntyy. Se tietää huonoa erityisesti terveyden eriarvoisuuden suhteen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin nuorten köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Samoin nuorten omien kokemusten ja mielipiteiden kuuleminen yhteiskunnallisessa keskustelussa on ensiarvoisen tärkeää.

Anna-Maria Isola, VTT, dosentti, erikoistutkija

Toni Rajala, VTM, sosiaalityön väitöskirjatutkija

Lue lisää:

Hiilamo, H., Kivipelto, M., Moisio, P., Mukkila, S., Nykänen, E., Ollonqvist, J., Peltoniemi, J., Saikku, P., Tervola, J., Tuovinen, A-K. & Virrankari, L. (2023) Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027. THL työpaperi 45/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Isola, A-M., Rajala, T., & Kallio, J. (2022) Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoitusaineisto (FSD3732). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. Aineisto saatavilla vuonna 2025.

Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -osahankkeen verkkosivut (2023)