Tutkimusta meitä kaikki koskevista kysymyksistä monesta näkökulmasta ja moniäänisesti – Filpo

Lauri Paltemaa
Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksen johtaja
Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori

Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos, tuttavallisemmin Filpo, on yksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kolmesta laitoksesta.

Yhteiskuntatieteiden ydinkohteiden kolmiossa (yhteiskunta–politiikka–talous) Filpo on nimensä mukaisesti politiikkatieteiden edustaja. Yhdysvaltalaisen politiikantutkijan Harold Lasswellin määritelmää mukaillen politiikkaa tutkittaessa tutkitaan sitä, kuka saa yhteiskunnassamme mitä, milloin ja miten.

Politiikalla voidaan ratkaista yhteiskunnan isoja kysymyksiä, mutta myös aiheuttaa suuria ongelmia. On selvä, että politiikkaa tulee tutkia monipuolisesti ja kriittisesti. Filpossa tutkitaankin poliittisia ilmiöitä monesta näkökulmasta ja monilla eri menetelmillä niin menneisyydessä kuin nykyisyydessä, niin käsitteellisesti kuin empiirisesti, niin kvalitatiivisesti kuin kvantitatiivisesti. Erityisesti filosofian oppiaineen ansiosta Filpossa suoritettava tutkimus on kuitenkin pelkkiä politiikka-aiheita laajempaa logiikasta tietoisuuden filosofiaan.

Filpo ei harrasta yhdenkoon ratkaisuja, eikä edusta vain yhtä tutkimuksellista otetta tai näkemystä. Filpo on moniääninen, kirjava, monipuolinen ja pirteä, joskus pisteliäskin. Tällaisena oppiaineyhdistelmänä Filpo onkin ainoa laitos laatuaan Suomessa.

***

Yksi Filpon erityisistä vahvuusalueista on suuraluetutkimus, jota varten laitoksessa on kaksi tutkimuskeskusta ja yksi laaja sivuaineohjelma. Filpossa voikin yhdistää opintoihinsa niin Itä-Aasian, Pohjois-Amerikan kuin Eurooppa-tutkimuksen opintoja. Itä-Aasian tutkimuksessa voi jopa suorittaa oman maisterintutkintonsa.

Filpo tarjoaakin poikkeuksellisen hyvän paikan opiskella niille, joita kiinnostaa kansainvälinen politiikka, muuttuvat suurvallat ja niiden suhteet sekä suuret globaalit kysymykset niin nyt kuin historiassa.

Toinen selkeä Filpon opetuksen ja tutkimuksen vahvuusalue on demokratia, jota laitoksella tutkitaan monesta eri näkökulmasta demokratiaa horjuttavista salaliittoteorioista päätöksentekotutkimukseen.

Sokerina pohjalla on parlamentarismia tutkiva Eduskuntatutkimuskeskus. Ei ole sattumaa, että erityisesti vaalien lähestyessä, tai kun maailmalla tapahtuu, filpolaiset tutkijat kommentoivat näkyvästi mediassa päivänpoliittisia asioita asiantuntemuksensa pohjalta, eikä tule unohtaa filpolaisten aktiivista toimintaa sosiaalisessa mediassa. Tällaisia aktiivisia asiantuntijoita Filpo kouluttaa.

***

Juuri läpikäydyssä yliopiston tutkimusarvioinnissa todettiin, että filpolaisten julkaisuaktiivisuus on korkeaa ja julkaisut hyvätasoisia. Tälläkin saralla näkyy Filpon monipuolisuus.

Laitoksien tutkijat julkaisevat toki paljon hyvätasoista oppianeisiinsa liittyvää tutkimusta kansainvälisissä journaaleissa englanniksi, mutta myös muilla kielillä. Suomeksi julkaiseminen on oma tehtävänsä, jonka laitoksen tutkijat ottavat vakavasti. Niinpä laitos tuottaa suomeksi sekä opetuksen kannalta tärkeitä perustekstejä että syvällisempiä tutkielmia erityisesti poliittisessa historiassa, jonka vahvuusaloja on Suomen oman aikamme historia.

Monografiat, siis tiedekirjat, jotka koskevat jotain tiettyä teemaa, ovat myös tärkeä osa Filpon tutkijoiden julkaisuja, vaikka OKM:n rahoitusmallin pisteytykset eivät niitä suosikaan.

***

Vaikka koronapandemia aiheutti paljon haasteita opiskelijoille ja opettajille, opetukseen tasoon panostetaan Filpon oppiaineissa. Filpoon kuuluvien Itä-Aasian opintojen uusi MOOC-kurssi valittiin juuri vuoden parhaaksi kurssiksi Turun yliopistolla. Tunnustus on siksikin tärkeä, että se tuli virtuaaliselle kurssille, jonka MOOC-formaatti on suhteellisen uusi suomalaisissa yliopistoissa. Tässäkin Filpo pysyy kehityksen kärkiryhmässä mukana ja näyttää mallia muille.