Epäluottamus on salaliittoteorioiden polttoainetta

Johanna Kaakinen

Johanna Kaakisen kasvokuva.

 

 

 

 

Johanna Kaakinen
psykologian apulaisprofessori
Finsci-tutkimuskonsortion johtaja

 

Isot ja järkyttävät tapahtumat, jotka tuntuvat menevän yli ymmärryksen, ovat hedelmällistä maaperää erilaisille salaliittoteorioille. Muistellaanpa esimerkiksi koronapandemian kuuminta vaihetta: viruksen alkuperä oli selvittämättä, ja liikkeellä oli erilaisia huhuja siitä, mistä virus oli saanut alkunsa.

Oliko taudinaiheuttaja voinut saada alkunsa kiinalaiselta eläintorilta, vai oliko se sittenkin karannut vahingossa kiinalaisesta laboratoriosta? Oliko jokin taho – esimerkiksi Kiina, Yhdysvallat tai vaikkapa Bill Gates – laittanut viruksen tarkoituksella liikkeelle hyötyäkseen siitä jotenkin?

Huhuja ei ollut liikkeellä pelkästään viruksen mahdollisesta alkuperästä, vaan myös koronarokotetta epäiltiin. Villeimpien huhujen mukaan koronarokotteella asennettaisiin kaikkiin kansalaisiin mikrosiru, joka mahdollistaisi ihmisten valvonnan.

Suomalaisten koronaan liittyvät salaliittoteoriauskomukset

Fostering Finnish Science Capital (FINSCI) hankkeessa olemme tutkineet sitä, mitkä koronaan liittyvät salaliittoteoriat ovat suomalaisille tuttuja, mitä salaliittoteorioita pidetään uskottavina, ja minkälaiset ihmiset niihin uskovat eniten (ks. Kaakinen, 2022; Kivioja, 2022).

Suomalaisille tutuimpia koronasalaliittoteorioita ovat väitteet siitä, että virus oli tahallaan kehitetty ja että se oli päässyt karkuun kiinalaisesta laboratoriosta. Nämä ovat myös suosituimpia koronaan liittyviä salaliittoteorioita. Koronarokotteeseen liittyvistä salaliittoteorioista tutuimpia ovat väite rokotteen sisältämästä mikrosirusta ja se, että rokotteen haitallisuutta peitellään. Koronarokotteen sisältämään mikrosiruun ei kuitenkaan uskonut juuri kukaan, ja muihinkin koronasalaliittoteorioihin suhtauduttiin erittäin penseästi.

Vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset eivät ole kovin herkkiä uskomaan koronasalaliittoteorioihin, vaikka niistä ollaan kyllä tietoisia. Havainnot eroavat selkeästi Yhdysvalloissa saaduista tuloksista, joiden mukaan esimerkiksi 12–18% amerikkalaisista uskoi, että koronarokote sisältää mikrosirun tai jonkin muun seurantalaitteen (Uscinski ym., 2022). Tulokset ovat sen sijaan paremmin linjassa muissa maissa, kuten Hollannissa, saatujen tulosten kanssa (van Prooijen ym., 2022).

Salaliittoteoriat palvelevat ihmisen psykologisia tarpeita

Mutta miksi salaliittoteorioihin ylipäätään uskotaan? Yksi syy on se, että ne palvelevat ihmisten psykologisia tarpeita (Douglas ym., 2019): ne tyydyttävät tarvetta ymmärtää maailman tapahtumia, luovat turvallisuuden ja hallinnan tunteen ja palvelevat sosiaalisia tarpeita.

Ensinnäkin salaliittoteoriat tarjosivat selityksiä koronaviruksen synnystä ja sen taustalla vaikuttavista asioista tilanteessa, jossa tietoa ei juuri ollut, ja vähäiset tiedot vaikuttivat ristiriitaisilta ja vaikeasti ymmärrettäviltä. Ne tarjosivat kausaaliselityksiä, jotka auttoivat ymmärtämään pandemian aiheuttamia nopeita ja dramaattisia muutoksia arjessamme. Monella oli työpaikkojen ja koulujen nopeasti sulkeutuessa varmasti epäuskoinen olo: onko tämä edes totta, ja mistä ihmeestä kaikki oikein johtuu?

Toiseksi salaliittoteoriat saattavat pönkittää turvallisuuden tunnetta ja luoda hallinnan tunteen omasta elämästä. Ihmiset, jotka uskoivat että viranomaiset ja media liioittelivat viruksen vaarallisuutta, tunsivat olevansa turvassa: oikeasti tässä ei ole mitään hätää, kunhan meuhkaavat. Esimerkiksi kasvomaskin käytöstä ja koronarokotteesta kieltäytyminen salaliittoteorioiden perusteella tuki puolestaan hallinnan tunnetta omasta elämästä, kun suositukset tuntuivat loukkaavan itsemääräämisoikeutta.

Kolmanneksi koronasalaliitot ja niiden jakaminen sosiaalisessa mediassa palvelevat sosiaalisia tarpeita. Ihminen on sosiaalinen eläin, ja meillä on vahva tarve kokea kuuluvamme samanmielisten joukkoon. Koronasalaliittoteorioihin uskovat löysivät sosiaalisesta mediasta oman porukkansa, mikä pönkitti ryhmän jäsenten itsetuntoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta: ”me” tiesimme miten asiat oikeasti ovat, kun taas ”muut” olivat hölmöjä harhaanjohdettuja lampaita.

Sosiaalisella medialla ja vaihtoehtoisilla medioilla on keskeinen rooli salaliittoteorioiden leviämisessä

Koronaan liittyvät salaliittoteoriat levisivät erityisen tehokkaasti sosiaalisissa medioissa ja vaihtoehtoisissa mediakanavissa. Monissa tutkimuksissa on huomattu, että luottamus perinteiseen journalistiseen mediaan uutisten lähteenä suojelee koronasalaliittoteorioilta (esim. van Mulukon ym., 2022). Sen sijaan uutisten seuraamisen sosiaalisessa mediassa ja vaihtoehtomedioissa, jotka eivät välttämättä noudata journalistisia periaatteita, on huomattu lisäävän koronaan liittyviä salaliittoteoriauskomuksia (esim. Romer & Jamieson, 2021). Tämä nähtiin myös suomalaisessa aineistossamme.

Koska sosiaalisessa mediassa ja vaihtoehtokanavilla kirjoittajia ei sido periaatteet julkaistujen tietojen oikeellisuudesta, siellä voidaan vapaasti esittää myös täysin perusteettomia väitteitä – esimerkiksi, että 5G-verkot levittävät koronavirusta, vaikka ei ole olemassa mitään järkevää mekanismia, jolla asia pystyttäisiin selittämään. Tällaiset väitteet lähtevät helposti leviämään, koska niitä jaetaan eteenpäin, vaikka niihin ei välttämättä edes uskota. Tärkeää on saada reaktioita muilta käyttäjiltä, olivat ne sitten ällistelyä, peukutusta tai räkänaurunaamoja. Vastuu tiedon luotettavuuden arvioimisesta jää kokonaan lukijalle, eikä kaikilla välttämättä ole tarvittavaa tietopohjaa arvioida, onko 5G-verkoissa todellakin jokin virusta levittävä salainen mekanismi. Kun sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla tarjolla on myös sosiaalinen yhteisö, joka pönkittää uskoa esitettyihin väitteisiin ja tarjoaa samanmielisten porukan, väitteet alkavat upota.

Ajattelun vinoumat altistavat salaliittoteorioille

Erilaiset ajattelun vinoumat herkistävät mielen salaliittoteorioille. Sosiaalisessa mediassa tai vaihtoehtomedioissa esitettyihin salaliittoteoriaväitteisiin tarttuu helpommin, jos jo valmiiksi uskoo pseudotieteellisiin väitteisiin tai johonkin toiseen salaliittoteoriaan (van Mulukom ym., 2022). Tieteellisten tosiasioiden kieltäminen tai nihkeä suhtautuminen tieteeseen ja tutkijoihin yhdistyy usein pseudotieteellisiin uskomuksiin, mitkä altistavat koronasalaliittojen omaksumiselle.

Myös taipumus nähdä salaliittoja sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole, altistaa koronasalaliittojen omaksumiselle. Tutkijat puhuvat salaliittoajattelusta, jolla tarkoitetaan ihmisen taipumusta selittää maailman ilmiöitä salaliitoilla. Tällainen ajattelun vinouma voi johtaa siihen, että ihmisellä on samanaikaisesti keskenään täysin ristiriitaisia uskomuksia. Joku voi samanaikaisesti ajatella, että koronapandemiaa ei oikeasti ole olemassa – mutta myös, että joku taho levittää koronavirusta tarkoituksella. Jos pandemiaa ei ole, on tietenkin mahdotonta, että joku levittäisi virusta tahallisesti. Tällaisessa ajattelussa on kysymys siitä, että yksittäisten väitteiden sisältöä tärkeämpää on käsitys, että tapahtumien taustalla on jotakin hämäräperäistä vehkeilyä.

Nämä ajattelun vinoumat kumpuavat ihmisen tarpeesta ymmärtää ja selittää maailman ilmiöitä. Niissä kuitenkin selvästi näkyy luottamus tai epäluottamus eri yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan. Useissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että luottamus ja sen puute liittyvät alttiuteen omaksua salaliittoteorioita (esim. van Mulukom ym., 2022). Jos ei luota tieteeseen ja tutkijoihin, ei usko näiden esittämiin selityksiin viruksen vaarallisuudesta tai suosituksiin viruksen leviämisen estämiseksi. Jos ei luota viranomaisiin, ei usko näiden esittämien koronatoimien olevan oikeita tai tehokkaita. Käsitys, että media vehkeilee ohjaillakseen kansalaisia, saa epäilemään uutisten paikkansapitävyyttä ja hakeutumaan vaihtoehtoisten medioiden pariin.

Epäluottamus ruokkii salaliittoteorioita – oleellista on ylläpitää luottamusta

Monet koronasalaliittoteoriat perustuvat ajatukseen, että viranomaiset tai media vehkeilevät ohjaillakseen kansalaisia. Tästä esimerkkinä ovat väitteet, joiden mukaan uutismedia on liioitellut pandemian vakavuutta, tai että viranomaiset ovat suurennelleet koronaan kuolleiden lukumääriä. Osa salaliittoteorioista taas esittää, että tieteentekijöillä on ollut jollakin tavalla näppinsä pelissä: esimerkiksi, että virus on tarkoituksella kehitetty laboratoriossa. Epäluottamus viranomaisia, mediaa sekä tiedettä ja tutkijoita kohtaan onkin keskeistä siinä, kuinka hanakasti koronasalaliittoteorioihin uskotaan (van Mulukom ym., 2022).

Suomalaisilla on perinteisesti ollut korkea luottamus niin viranomaisiin, perinteiseen mediaan, kuin tieteeseen ja tutkijoihinkin (Media-alan tutkimussäätiö, 2022; Reunanen, 2022; Tiedebarometri, 2022). Koronapandemia toi asiaan muutosta, mutta yllättävään suuntaan: luottamus mediaan itseasiassa kasvoi entisestään. Vuonna 2020 56 % suomalaisista sanoi luottavansa useimpiin uutisiin, vuonna 2021 luku oli kasvanut ja oli 65 %, ja vuonna 2022 se oli jo 69 % (Media-alan tutkimussäätiö, 2022). Nämä luvut ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa vain 26 % vastaajista sanoo luottavansa uutisiin (Newman ym., 2022).

Vahva luottamus eri yhteiskunnallisiin toimijoihin ja mediaan on varmasti yksi keskeinen tekijä, joka on suojannut valtaosaa suomalaisista koronaan liittyviltä salaliittoteorioilta. Siksi ei ole kovin yllättävää, että tutkimuksessamme monet koronaan liittyvät salaliittoteoriat eivät saaneet juurikaan kannatusta.

Salaliittoteorioilta suojautumisella on väliä, sillä salaliittoteorioiden tiedetään vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen (van Mulukom ym., 2022). Koronaan liittyviin salaliittoteorioihin uskomisen on huomattu olevan yhteydessä ainakin viranomaissuositusten noudattamatta jättämiseen, pseudotieteellisten ja mahdollisesti vaarallisten hoitomenetelmien kokeilemiseen, rokote-epäröintiin ja rokotteesta kieltäytymiseen sekä heikentyneeseen psykologiseen hyvinvointiin. Lisäksi koronasalaliittoteoriat on yhdistetty erilaisiin epäsuotuisiin ja vaarallisiinkin sosiaalisiin ilmiöihin, kuten ennakkoluulojen kasvuun, joidenkin ihmisryhmien syrjintään ja jopa terrori-iskuihin. Esimerkiksi salaliittoteoria, jonka mukaan 5G-verkot levittävät koronavirusta, johti matkapuhelinverkon tukiasemiin kohdistuneisiin tihutöihin.

Oleellista siis on, että luottamusta ylläpidetään. Viranomaisten, median edustajien ja tutkijoiden on oltava kansalaisten luottamuksen arvoisia. Luottamuksen rapautuminen taas olisi polttoainetta salaliittoteorioille. Jos ihmisellä on hyvä syy epäillä, että viranomaiset ja media ovat korruptoituneita ja sumuttavat kansaa, tai että tutkijat tavoittelevat vain omaa etuaan, salaliittoteoriat saattavat kuulostaa aivan järkeviltä selityksiltä maailman tapahtumille. Sillä taas voi olla huonoja seuraamuksia niin ihmiselle itselleen kuin yhteisölle.

Lähteet: