Menetetyt vuodet? Koronapandemian jäljet lasten ja nuorten elämässä

Noin viisi vuotta sitten koronapandemia mullisti lasten ja nuorten arjen ympäri maailmaa: koulunkäynti ja opiskelu siirtyivät verkkoon, sosiaalista kanssakäymistä rajoitettiin ja epävarmuus tulevaisuudesta kasvoi. Julkisessa keskustelussa puhuttiin menetetyistä vuosista, mielenterveyskriisistä ja oppimisvajeesta. Mutta mitä tutkimus todella kertoo pandemian pitkäaikaisista vaikutuksista?

Näitä kysymyksiä tutkitaan NordForskin rahoittamassa monitieteisessä tutkimushankkeessa, jossa on mukana Turun yliopiston INVEST tutkimuskeskuksen lisäksi Islannin yliopisto, Tukholman yliopisto, Uppsalan yliopisto ja Åbo Akademi.

Hankkeen ensimmäiset tutkimustulokset tarjoavat monipuolisen kuvan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä pandemian aikana ja sen jälkeen.

Mikko Niemelän ja Markus Laanisen tutkimuksessa havaittiin erityisesti nuorten hyvinvoinnin laskeneen sekä pandemian aikana että sen jälkeen, vuosien 2016 ja 2022 välillä. Ennen pandemiaa nuoret kokivat muita ikäryhmiä useammin onnellisuuden tunnetta. Koronapandemian jälkeisenä aikana niin nuorten tyytyväisyys omaan elämään kuin onnellisuus ovat laskeneet kaikista ikäryhmistä eniten. Erityisesti opiskelijoilla tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt selkeästi. Toisaalta nuorten usko tulevaisuuteen on korkeampaa kuin muilla ryhmillä.

Taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä. Nuoret olivat yksi ryhmistä, joilla on ollut vaikeuksia saada rahat riittämään. Taloudelliset vaikeudet myös kuormittavat nuoria ja opiskelijoita entistä enemmän.  Marja Lindberg ja kollegat tuovatkin esiin, että taloushuolet ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvä huolipuhe aiheuttavat taloudellista stressiä, mikä puolestaan heikentää lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia. Tämä korostuu erityisesti yhteiskunnallisten kriisien aikoina, jollaiseksi myös koronapandemia voidaan luokitella.

Pandemian pidemmän aikajänteen seurauksia tutkittaessa on kuitenkin syytä muistaa, että osa seurauksista selittyy vuonna 2022 alkaneella kustannuskriisillä, johon sisältyy inflaation, korkojen, energian ja päivittäistavaroiden hintojen nousu. Tähän viittaa etenkin koetun taloudellisen toimeentulon yhteys koetun hyvinvoinnin osa-alueisiin. Lisäksi Ukrainan sota ja julkisuudessa paljon esillä ollut sodan uhka ovat tekijöitä, jotka saattavat olla yhteydessä nuorten elämäntyytyväisyyteen, onnellisuuteen tai siihen, missä määrin nuoret uskaltavat suunnitella tulevaisuuttaan pidemmälle.

Koronapandemian kielteiset vaikutukset odotettuja pienempiä

Juuso Revon tutkimus tarkasteli yläkouluikäisten nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen muutoksia laajojen aineistojen avulla Pohjoismaissa ja Etelä-Australiassa. Tulokset haastavat yksinkertaistetun kriisipuheen: haasteista huolimatta moni nuori selviytyi pandemiasta yllättävän hyvin.

Tutkimuksessa huomattiin, että monet pandemian oletetut kielteiset vaikutukset eivät olleet niin suuria kuin pelättiin. Koulujen sulkeutuminen vähensi perinteistä kiusaamista, eikä nettikiusaaminen yleistynyt, vaikka ruutuaika kasvoi. Nuorten usko omiin kykyihinsä ja tunteiden säätely eivät romahtaneet, vaikka koulunkäynti muuttui radikaalisti. Yllättäen pandemian kielteiset vaikutukset kohdistuivat usein hyvinvoiviin nuoriin, eivätkä niinkään niihin, joilla oli jo aiempia mielenterveyden haasteita ja kiusaamiskokemuksia.

Revon tutkimus osoittaa, että monet havaitut muutokset eivät ehkä johtuneetkaan pandemiasta, vaan olivat osa normaalia nuoruuden kehitystä tai jo ennen kriisiä käynnissä olleita yhteiskunnallisia trendejä, kuten muutokset nuorten mielenterveydessä ja koulumenestyksessä. Pandemian vaikutusten ylikorostaminen voi jopa viedä huomiota ilmiöiltä ja toimenpiteiltä, joilla on suurempi merkitys nuorten hyvinvoinnille ja oppimiselle pitkällä aikavälillä.

Ehkä pandemia ei ollutkaan menetetty ajanjakso, vaan myös ikkuna siihen, miten nuoret sopeutuvat ja selviytyvät muutoksista. Nyt kun maailma on jälleen avoinna, on tärkeää hyödyntää pandemian opit ja varmistaa, että lapset ja nuoret saavat jatkossa kaiken tarvitsemansa tuen hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa turvaamiseksi. Yksinkertaista reseptiä ei ole tarjolla, sillä 2020-luvun kriisit ylittävät maiden rajat ja vaativat eurooppalaista yhteistyötä.

Kirjoittajina sosiaalityön professori Mia Hakovirta, sosiologian professori Mikko Niemelä ja erikoistutkija Juuso Repo.

Lähteet:

Lindberg, M., Nygård, M., Sarkia, A., Hakovirta, M., & Vuorenlinna, E. (2024). Suomalaislasten taloudellinen stressi ja subjektiivinen hyvinvointi covid-19 pandemian aikana. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 32(4), 341–357.

Niemelä, M. & Laaninen, M. (2024). Suomalaisten koettu hyvinvointi kriisien aikana. Teoksessa A. Rajavuori (Ed.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024, pp. 19–46, Kalevi Sorsa -säätiö.

Repo, J. (2024). Worst of times, best of times: Assessing pandemic impact on adolescents (Article dissertation). Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis B: Humaniora. Sarja B, Osa 707. Turku 2024.

Pääkuva: Suvi Harvisalo / Turun yliopisto.