{"id":146,"date":"2023-02-03T13:46:24","date_gmt":"2023-02-03T13:46:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/?p=146"},"modified":"2023-02-03T13:46:26","modified_gmt":"2023-02-03T13:46:26","slug":"humakin-yhteisopedagogien-vierailu-yleisen-kirjallisuustieteen-interact-hankkeen-seminaarissa-1-2-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/2023\/02\/03\/humakin-yhteisopedagogien-vierailu-yleisen-kirjallisuustieteen-interact-hankkeen-seminaarissa-1-2-2023\/","title":{"rendered":"Humakin yhteis\u00f6pedagogien vierailu yleisen kirjallisuustieteen INTERACT-hankkeen seminaarissa 1.2.2023"},"content":{"rendered":"\n

Intersectional Reading, Social Justice, and Literary Activism eli INTERACT on Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama tutkimushanke, joka tutkii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, aktivismin ja intersektionaalisuuden yhteyksi\u00e4 lukemiseen. Hankkeen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 intersektionaalisen lukutavan metodia, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 (mikro)aktivismin tarkoituksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Helmikuussa 2023 Turun Humakin yhteis\u00f6pedagogiopiskelijat ja Humakissa parhaillaan vierailevat espanjalaisen Gironan yliopiston Social education -ohjelman\u00a0 opiskelijat ja professorit osallistuivat INTERACT:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n miniseminaariin, joka esitteli intersektionaalisuuden k\u00e4sitett\u00e4 sek\u00e4 sen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 antirasistisessa lukupiirity\u00f6skentelyss\u00e4 ja kirjallisuudentutkimuksessa. Yhteisty\u00f6 Humakin ja Gironan yliopiston v\u00e4lill\u00e4 on jatkunut jo useamman vuoden, ja seminaari oli samalla osa vierailujakson ihmisoikeudet-teemaviikkoa.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarissa hanketta ja siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta esitteliv\u00e4t hankkeen johtaja, yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Kaisa Ilmonen <\/strong>sek\u00e4 hankkeen tutkijat FT Kaiju Harinen <\/strong>ja FM Liisa Merivuori<\/strong>. Ilmonen esitteli hanketta yleisesti sek\u00e4 intersektionaalisuuden k\u00e4sitett\u00e4 ja sen linkittymist\u00e4 mustaan feminismiin ja ihmisoikeusaktivismiin. Harinen kertoi esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n \u201dAnti-racist Reading Circles and Literature-based Creative Writing\u201d rasisminvastaisen ja intersektionaalisen lukutavan soveltamisesta erikielisi\u00e4 (suomi, ranska, englanti) v\u00e4hemmist\u00f6kirjallisuuksia k\u00e4sitteleviss\u00e4 lukupiireiss\u00e4. Merivuoren esitelm\u00e4 \u201dIntersectional Reading of the Overlapping Traumas in Atemschaukel<\/em>\u201d k\u00e4sitteli intersektionaalisen lukutavan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 traumafiktion tutkimuksessa keskittyen Herta M\u00fcllerin romaaniin Hengityskeinu<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen on yksi tekij\u00f6ist\u00e4, johon Humak on sitoutunut, kertoi tilaisuudessa mukana ollut Humakin yhteis\u00f6pedagogikoulutuksen lehtori Laura Keih\u00e4s<\/strong>.
\u2013 On hienoa, ett\u00e4 yhteis\u00f6pedagogiopiskelijat ovat sitoutuneita ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4miseen sek\u00e4 antirasismiin. Heist\u00e4 huokuu hyv\u00e4ntahtoisuus ja empatia, Keih\u00e4s sek\u00e4 Humakin p\u00e4\u00e4toiminen tuntiopettaja Tiina Toivola<\/strong> totesivat seminaarin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Humakin ihmisoikeuksia ja moninaisuuden kohtaamista k\u00e4sittelev\u00e4 opintojakso on vasta alussa, eik\u00e4 siell\u00e4 oltu ennen seminaaria viel\u00e4 ehditty k\u00e4sitell\u00e4 intersektionaalisuutta. K\u00e4site oli siit\u00e4 huolimatta useammalle opiskelijalle tuttu, ja sen tarkka m\u00e4\u00e4rittelykin onnistui yleis\u00f6st\u00e4 k\u00e4sin. Opiskelijat esittiv\u00e4t my\u00f6s muutamia kysymyksi\u00e4 ja kommentteja tilaisuuden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toivolan ja Keih\u00e4\u00e4n mukaan yhteisty\u00f6t\u00e4 Humakin ja yliopiston v\u00e4lill\u00e4 voisi olla enemm\u00e4nkin.
\u2013 Rasisminvastainen lukupiiri voisi olla hy\u00f6dyllinen my\u00f6s Humakin opiskelijoille, joiden opintojaksoilla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n antirasismia muun muassa toiminnallisten menetelmien avulla. Humakista sijoitutaan usein ohjaamis- ja valmennusteht\u00e4viin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sit\u00e4 varten opiskelijat tarvitsevat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja luovia menetelmi\u00e4, joita voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kohtaamisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Ihmisarvoon ja ihmisoikeuksiin liittyv\u00e4 keskustelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska eriarvoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy koko ajan ja siksi humanistisella tutkimuksella on merkityst\u00e4, Keih\u00e4s ja Toivola totesivat kysytt\u00e4ess\u00e4 terveisi\u00e4 Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoille. \u2013 INTERACT-hankkeessa tehty tutkimus kaventaa kuilua yliopiston ja muiden alojen v\u00e4lill\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimuksen tuottamaan tietoa saadaan viety\u00e4 yhteiskuntaan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 voi osaltaan mahdollistaa hy\u00f6dyllisen tiedon jakamisen eri toimijoille. Yhteisty\u00f6t\u00e4 kannattaisi tehd\u00e4 enemm\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Tekstin ovat kirjoittaneet Liisa Merivuori ja Kaiju Harinen. Kuvat ovat ottaneet Kaiju Harinen (1. ja 2. kuva) ja Laura Keih\u00e4s (3. kuva).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Intersectional Reading, Social Justice, and Literary Activism eli INTERACT on Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama tutkimushanke, joka tutkii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, aktivismin ja intersektionaalisuuden yhteyksi\u00e4 lukemiseen. Hankkeen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 intersektionaalisen lukutavan metodia, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 (mikro)aktivismin tarkoituksiin. Helmikuussa 2023 Turun Humakin yhteis\u00f6pedagogiopiskelijat ja Humakissa parhaillaan vierailevat espanjalaisen Gironan yliopiston Social education -ohjelman\u00a0 opiskelijat ja professorit osallistuivat INTERACT:n […]<\/p>\n","protected":false},"author":28800,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-146","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28800"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":151,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}