{"id":153,"date":"2023-02-20T13:54:51","date_gmt":"2023-02-20T13:54:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/?p=153"},"modified":"2023-02-20T13:54:53","modified_gmt":"2023-02-20T13:54:53","slug":"kosmopoliitti-kalle-tahtela-ja-romanikulttuurin-digitaalisia-aarteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/2023\/02\/20\/kosmopoliitti-kalle-tahtela-ja-romanikulttuurin-digitaalisia-aarteita\/","title":{"rendered":"Kosmopoliitti Kalle T\u00e4htel\u00e4 ja romanikulttuurin digitaalisia aarteita"},"content":{"rendered":"\n

Eila Rantonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjailija Kalle Aleksander T\u00e4htel\u00e4 kuoli 1919 Oranienbaumissa l\u00e4hell\u00e4 Pietaria bol\u0161evikkien ilmasotalaivueen taistelulent\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neet paperinsa sis\u00e4lsiv\u00e4t lyhyen el\u00e4m\u00e4kerran, jonka h\u00e4n oli kirjoittanut tietoisena kuolemanvaarasta: <\/p>\n\n\n\n

\u201dOn perin juurin mukavaa tuntea el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 maailmanvaltasuonta, ihmiskunnan nousun aikaa, tuntea ett\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4nyt maailman ja ihmisen ja jaksaa olla ottamatta syd\u00e4melleen pikkuasioita.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"
Kalle T\u00e4htel\u00e4, kuva julkaistu S\u00e4keni\u00e4-lehdess\u00e4 1\/1920 (Fitchburg, Massachusettes).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lepp\u00e4virroilta kotoisin oleva T\u00e4htel\u00e4 (Franzen) (1891\u20131919) oli melko vauraasta romaniperheest\u00e4. H\u00e4n k\u00e4vi alkeiskoulua kotiseutunsa lis\u00e4ksi Kuopiossa ja Porvoossa sek\u00e4 kuusi vuotta Helsingin suomalaista lyseota aikana, jolloin kansakoulu ei ollut kaikkien ulottuvilla. Kirjeess\u00e4\u00e4n h\u00e4n kertoo yritt\u00e4neens\u00e4 ottaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 irti sen, mink\u00e4 on katsonut itselleen kuuluvan ja huokaisee olevansa tyytyv\u00e4inen, ettei h\u00e4nen ole tarvinnut viett\u00e4\u00e4 henkisesti ”kitu-el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan romanien kirjallisuutta tunnetaan v\u00e4h\u00e4n. Sit\u00e4 paikkaa Berliiniss\u00e4 vuonna 2019 avattu eurooppalainen digitaalinen romaniarkisto RomArchive, https:\/\/www.romarchive.eu<\/a>, jonka tietokantaan on ker\u00e4tty tiet\u00e4myst\u00e4 Euroopan romanikulttuurista. Vuonna 2020 Romarchive sai tietoa, kasvatusta ja koulutusta edist\u00e4v\u00e4n Grimme Online palkinnon. Arkisto nostaa esille romanikulttuurin eri alueita, kuten musiikin, elokuvat, teatterin, kirjallisuuden, kuvataiteen, tanssikulttuurin ja valokuvauksen.<\/p>\n\n\n\n

Arkiston eurooppalaisen kirjallisuuden kokonaisuutta veti professori Beate Eder-Jordan Innsbruckin yliopistosta. Itse koordinoin Suomen osuutta ja laadin katsauksen \u201dBooks of Birds: Romani Literature in Finland\u201d, jossa esittelin proosaa, lastenkirjallisuutta ja omael\u00e4m\u00e4kertoja.  Viola Parente-\u010capkov\u00e1 k\u00e4sitteli kirjailija Kiba Lumbergin tuotantoa. Arkisto satsaa monikielisyyteen, kirjoituksemme on julkaistu romaniksi, englanniksi ja saksaksi. Teht\u00e4v\u00e4n sain lyhyell\u00e4 varoitusajalla, mutta oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 saada Suomi mukaan 17 muun maakohtaisen esittelyn joukkoon.<\/p>\n\n\n\n

Vasta projektin j\u00e4lkeen tein l\u00f6yd\u00f6n eli Kalle T\u00e4htel\u00e4n Suomen romanien historiasta<\/em> (toim. Panu Pulma, 2014). H\u00e4n oli kirjoittanut 16-vuotiaana n\u00e4ytelm\u00e4n Mustalaisen kosto<\/em> (1907, Karisto) ja julkaissut Yhdysvalloissa novellikokoelman Ihmisi\u00e4<\/em> (1913), joka ilmestyi Suomessa nimell\u00e4 Siirtolaisia<\/em> (Kirja-kustantamo). H\u00e4nen muita teoksiaan olivat n\u00e4ytelm\u00e4t Lowellin lakko<\/em> ja Horna<\/em> sek\u00e4 novellit amerikansuomalaisten Ty\u00f6mies<\/em>-lehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Luulin ensin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hes tuntemattoman kirjailijan teokset ovat tiett\u00f6mien taipaleiden takana. Mutta digitaalinen ihme miltei tainnutti minut: T\u00e4htel\u00e4n suomeksi kirjoittama Ihmisi\u00e4<\/em> l\u00f6ytyi Madridin, Toronton, Montrealin ja Michiganin yliopistojen kirjastoista avoimina digitaalisina tallenteina. Syv\u00e4 kumarrus nimett\u00f6mille skannaajille eri puolella maailmaa! T\u00e4htel\u00e4 kaivautui esiin my\u00f6s Raoul Palmgrenin ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuuden kartoituksesta Joukkosyd\u00e4n <\/em>(1966), jossa kehutaan T\u00e4htel\u00e4n kehittynytt\u00e4 muototajua. Toden totta, tyylilt\u00e4\u00e4n T\u00e4htel\u00e4 oli kyps\u00e4 lahjakkuus jo parikymppisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nettiosuman sain lis\u00e4ksi Elsi Hyttisen Amerikan-siirtolaisuutta k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 artikkelista \u201dSamaan aikaan toisaalla. 1910-luvun siirtolaiskuvaukset toisin kuvittelemisen tilana\u201d (Avain <\/em>1\/2016). Hyttinen kiteytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maailmankirjallisuuden peruskysymyksi\u00e4 vapaudesta, vallasta ja ihmisen osasta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n 1900-luvun alun siirtolaiskuvauksissa ty\u00f6v\u00e4enluokkaisen naisen hahmon kautta. T\u00e4st\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat T\u00e4htel\u00e4n novellit.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4htel\u00e4 oli kosmopoliitti, joka opetteli useita kieli\u00e4. H\u00e4n l\u00e4hti opiskelemaan Saksaan 1909. Sielt\u00e4 h\u00e4n suuntasi Yhdysvaltoihin ja opiskeli draamaa sek\u00e4 journalismia Columbian yliopistossa. H\u00e4n kertoi ty\u00f6skennelleens\u00e4 Yhdysvalloissa (1910\u20131917) toimittajana, kadunlakaisijana, puutarhurina, kotipalvelijana ja \u201dlakimiehen\u00e4\u201d. T\u00e4htel\u00e4 kirjoitti Etel\u00e4-Suomeen<\/em>, Aamulehteen<\/em> ja turkulaiseen Sosialistiin <\/em>sek\u00e4 amerikansuomalaisiin ty\u00f6v\u00e4enlehtiin. Palattuaan Suomeen h\u00e4n jatkoi toimittajana, mutta joutui pakenemaan Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle vuoden 1918 tapahtumien takia. Oranienbaumissa (nykyinen Lomonosov) T\u00e4htel\u00e4 ryhtyi taistelulent\u00e4j\u00e4ksi, kunnes Nikolai Judenit\u0161in joukot surmasivat h\u00e4net Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4llissodassa vuonna 1919. Amerikkalainen S\u00e4keni\u00e4<\/em>-lehti (1\/1920) laati h\u00e4nest\u00e4 muistokirjoituksen. Sekin l\u00f6ytyi digitoituna. Lehti siteerasi T\u00e4htel\u00e4n luonnehdintaa itsest\u00e4\u00e4n, jossa h\u00e4n tiedostaa ennenaikaisen kuoleman mahdollisuuden: \u201dEn ole fanatikko ja siksi jaksan senkin mielitekoni menetyksen kest\u00e4\u00e4, etten ehtinyt kirjoittaa mit\u00e4 viime vuosina olen oppinut.\u201d Ty\u00f6n alla h\u00e4nell\u00e4 oli romaani aiheesta \u201dTy\u00f6n yl\u00f6snousemus\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Oma teht\u00e4v\u00e4ni on saada t\u00e4ydennetty\u00e4 T\u00e4htel\u00e4 Euroopan romanikirjallisuuden uranuurtajiin. Juuri korjausliikkeist\u00e4 voi avautua uusia n\u00e4kymi\u00e4 ja tutkimusreittej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Eila Rantonen on ma. yliopisto-opettaja Turun yliopistossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eila Rantonen Kirjailija Kalle Aleksander T\u00e4htel\u00e4 kuoli 1919 Oranienbaumissa l\u00e4hell\u00e4 Pietaria bol\u0161evikkien ilmasotalaivueen taistelulent\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neet paperinsa sis\u00e4lsiv\u00e4t lyhyen el\u00e4m\u00e4kerran, jonka h\u00e4n oli kirjoittanut tietoisena kuolemanvaarasta: \u201dOn perin juurin mukavaa tuntea el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 maailmanvaltasuonta, ihmiskunnan nousun aikaa, tuntea ett\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4nyt maailman ja ihmisen ja jaksaa olla ottamatta syd\u00e4melleen pikkuasioita.\u201d Lepp\u00e4virroilta kotoisin oleva T\u00e4htel\u00e4 (Franzen) […]<\/p>\n","protected":false},"author":42948,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[25,24],"class_list":["post-153","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-henkilokunta","tag-kalle-tahtela","tag-romanikirjallisuus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42948"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=153"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":156,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions\/156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}