{"id":158,"date":"2023-09-06T13:32:40","date_gmt":"2023-09-06T13:32:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/?p=158"},"modified":"2023-09-06T13:32:41","modified_gmt":"2023-09-06T13:32:41","slug":"yhteiskunnallisesti-sitoutunut-tutkimus-ei-vaikene","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/2023\/09\/06\/yhteiskunnallisesti-sitoutunut-tutkimus-ei-vaikene\/","title":{"rendered":"Yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus ei vaikene! \u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Helsingin tuomiokirkko hohtaa auringonpaisteessa Senaatintorin laidalla. Aukio t\u00e4yttyy ihmisist\u00e4, kylteist\u00e4 ja banderolleista: \u201dRasistit ulos hallituksesta!\u201d, \u201dEmpatia kuuluu politiikkaan!\u201d, \u201dPahuus voittaa, jos hyv\u00e4t on hiljaa!\u201d \u201dIhmisoikeudet kuuluvat my\u00f6s lapsille!\u201d Ihmisi\u00e4 on paljon, tunnelma on l\u00e4mmin, herkistynyt.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Kaiju Harinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puheenvuoroissa v\u00e4hemmist\u00f6asemassa olevat ihmiset kuvaavat arkeaan nyky-Suomessa. He kertovat rasistisesta syrjinn\u00e4st\u00e4, jota he, Suomeen muuttaneet tai Suomessa syntyneet, joutuvat kokemaan jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n

Yksi tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4jist\u00e4, Paco Diop kohdistaa puheenvuoronsa valkoiselle valtav\u00e4est\u00f6lle: \u201dHyv\u00e4t valkoiset suomalaiset! Vain te voitte purkaa rasismia ja fasismia t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa. Teid\u00e4n etuoikeutenne antaa teille valtaa purkaa n\u00e4it\u00e4 molempia pois. [\u2026] Me emme ole toistemme vihollisia. Ei meid\u00e4n tarvitse vihata ja pel\u00e4t\u00e4 toisiamme jo ennen kuin olemme oppineet tuntemaan toisemme.  [\u2026] Me emme vaikene rasismin ja fasismin edess\u00e4 ja juuri sen takia vaadimme nyt rasistit ja fasistit ulos Suomen hallituksesta.\u201d Ihmiset taputtavat ja hurraavat, ollaan t\u00e4rke\u00e4n asian \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Me emme vaikene! -mielenosoitus ker\u00e4si Helsingin keskustaan 3.9.2023 noin 11\u00a0000 ihmist\u00e4, jotka vastustivat hallituksen rasismia ja fasismia sek\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tekoja ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi. Poliittisesti sitoutumattoman mielenilmauksen tukijoiksi ilmoittautui j\u00e4rjest\u00e4jien mukaan yli sata j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 ja toimijaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Kaiju Harinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tutkijat jalkautuvat torille<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat kokoontuvat omaan blokkiinsa, sill\u00e4 rasismin ja syrjinn\u00e4n vastustaminen koskettaa erityisesti my\u00f6s yhteiskunnallisesti sitoutuneita tutkijoita. Kulttuurin- ja sukupuolentutkija Tuija Saresma (2023) toteaakin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan viime viikolla ilmestyneess\u00e4 julkaisussa, ett\u00e4 \u201dTutkijoilla on yhteiskunnallinen vastuu. Emme saa hyv\u00e4ksy\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 vihapuheesta tulee osa normaalia poliittista agendaa ja retoriikkaa. Vihapuhe on vallank\u00e4yt\u00f6n keino, joka voi hiljent\u00e4\u00e4 helposti, jos on jo valmiiksi marginalisoidussa asemassa. Nyt ei ole vaikenemisen aika.\u201d Juuri siksi olemme saapuneet Senaatintorille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaiju Harinen ja Minna Vigren. Kuva: Satu Holmberg<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisen aktivismin monet muodot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yliopistossa yhteiskunnallinen aktivismi n\u00e4kyy esimerkiksi sosiaalisesti sitoutuneessa tutkimuksessa ja opetuksessa, jossa puretaan yhteiskunnan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien valtamekanismien rakenteita ja mietit\u00e4\u00e4n strategioita niiden purkamiseksi. Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Kieli, valta ja demokratia<\/em>-teemahaussa rahoituksensa saaneessa INTERACT-hankkeessa tutkimme kriittisesti intersektionaalisen syrjinn\u00e4n eri ilmenemismuotoja ja esitt\u00e4mist\u00e4 monikielisess\u00e4 nykykirjallisuudessa. Empiirisen soveltamisen pohjalta kehit\u00e4mme erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen metodeja, joiden avulla ep\u00e4oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakenteita, etuoikeuksia ja syrjint\u00e4\u00e4 on mahdollista purkaa ja keksi\u00e4 keinoja demokratian edist\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

On kysymys intiimist\u00e4, hitaasta aktivismista. Se ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 siin\u00e4 olisi muutosvoimaa: esimerkiksi Charles Yi Zhangin tutkimusartikkelin (2018) mukaan intersektionaalisesti ja yhteiskunnallisesti sitoutuneesta opetuksesta voi muodostua vaikuttava hitaan aktivismin (slow activism<\/em>) muoto, joka n\u00e4kyy henkil\u00f6kohtaisessa, jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 toiminnassa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 feministisesti sitoutunut opetus keskittyy yhteiskuntien syrjivien rakenteiden kriittiseen ja intersektionaaliseen analyysiin sek\u00e4 strategioihin puuttua sosiaaliseen ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus ja opetus edellytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s vallan tasapuolisempaa jakautumista opetustilanteissa, mihin esimerkiksi bell hooksin (1994, 2009) dialogia korostava kriittisen pedagogiikan ja transgressiivisen oppimisen ajatukset perustuvat. Hooksin mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppimistilanteessa sek\u00e4 opiskelija ett\u00e4 opettaja kantavat yhteisesti vastuuta oppimisesta.<\/p>\n\n\n\n

Joskus yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus vaatii my\u00f6s fyysist\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja suuren ihmisjoukon mahdollistamaa muutosvoimaa, sill\u00e4 kuten Me emme vaikene! -mielenosoituksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen John Lennonin Imagine <\/em>-kappaleen sanat kertovat: \u201d Vain ihmiskunta luoda voi rauhan maailman. Tule mukaan p\u00e4iv\u00e4uniin. Ota osaa unelmaan. Me toteutamme kerran uneksien rauhan maailman.\u201d (suom. Juice Leskinen).\u00a0 \u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

hooks, bell 1994. Teaching to Transgress\u202f: Education as the Practice of Freedom<\/em>. New York: Routledge.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

hooks, bell 2009. Teaching Critical Thinking: Practical Wisdom<\/em>. New York : Routledge, Taylor & Francis Group.<\/p>\n\n\n\n

Partti, Helen 28.8. 2023. \u201dVihapuheen mekanismit tunnistettu \u2013 jokainen voi vaikuttaa keskustelukulttuuriin.\u201d In: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK<\/em><\/strong>).<\/em><\/strong> DOI: <\/strong>https:\/\/tjnk.fi\/fi\/ajankohtaista\/vihapuheen-mekanismit-tunnistettu-jokainen-voi-vaikuttaa-keskustelukulttuuriin?fbclid=IwAR2-lU4PG8O6eje_OLUuBOYZPRFVQVl9glwyyoa4OUwWz_nvUjR_8JpROP4<\/a> , vierailtu 3.9.2023.<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Zhang, Charlie Yi 2018. \u201cTeaching Feminism as Slow Activism.\u201d In: Feminist formations<\/em>, p. 198\u2013208.<\/p>\n\n\n\n

Tekstin on kirjoittanut INTERACT-hankkeen tutkija (FT) Kaiju Harinen. <\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin tuomiokirkko hohtaa auringonpaisteessa Senaatintorin laidalla. Aukio t\u00e4yttyy ihmisist\u00e4, kylteist\u00e4 ja banderolleista: \u201dRasistit ulos hallituksesta!\u201d, \u201dEmpatia kuuluu politiikkaan!\u201d, \u201dPahuus voittaa, jos hyv\u00e4t on hiljaa!\u201d \u201dIhmisoikeudet kuuluvat my\u00f6s lapsille!\u201d Ihmisi\u00e4 on paljon, tunnelma on l\u00e4mmin, herkistynyt. Puheenvuoroissa v\u00e4hemmist\u00f6asemassa olevat ihmiset kuvaavat arkeaan nyky-Suomessa. He kertovat rasistisesta syrjinn\u00e4st\u00e4, jota he, Suomeen muuttaneet tai Suomessa syntyneet, joutuvat kokemaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":28800,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[29,26,27,28],"class_list":["post-158","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-aktivismi","tag-me-emme-vaikene","tag-tutkimus","tag-yhteiskunnallinen-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28800"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=158"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":162,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158\/revisions\/162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}