{"id":164,"date":"2025-03-10T10:14:26","date_gmt":"2025-03-10T10:14:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/?p=164"},"modified":"2025-03-10T10:15:19","modified_gmt":"2025-03-10T10:15:19","slug":"lahestymistapoja-kirjallisuuteen-julkkarit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/2025\/03\/10\/lahestymistapoja-kirjallisuuteen-julkkarit\/","title":{"rendered":"L\u00e4hestymistapoja kirjallisuuteen -julkkarit"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4hestymistapoja kirjallisuuteen<\/em> -teosta juhlistettiin Arcanumin kolmannen kerroksen kahvihuoneessa Kalevalan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 28.2.2025 klo 14-15. Arcanumin kahvihuone oli t\u00e4ynn\u00e4 teoksesta kiinnostunutta v\u00e4ke\u00e4, ja keskustelussa nousi esiin muun muassa se, miten k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen teos on my\u00f6s l\u00e4hitieteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.Tilaisuudessa teosta esitteliv\u00e4t teoksen toimittajat, Hanna Meretoja<\/strong>, Aino M\u00e4kikalli<\/strong>, Anna Helle<\/strong>, Kaisa Ilmonen <\/strong>ja Markku Lehtim\u00e4ki<\/strong>, sek\u00e4 teokseen kirjoittaneet Kaisa Kurikka<\/strong>, P\u00e4ivi Kosonen <\/strong>ja Pasi Enges<\/strong>. Lis\u00e4ksi puheenvuoron teoksesta esittiv\u00e4t opiskelijoiden edustajana Matilda Kirvel\u00e4<\/strong> ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden edustajana Oiva Ristim\u00e4ki<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vasemmalta oikealle Matilda Kirvel\u00e4, Pasi Enges, P\u00e4ivi Kosonen, Anna Helle, Kaisa Ilmonen, Hanna Meretoja, Oiva Ristim\u00e4ki, Markku Lehtim\u00e4ki ja Aino M\u00e4kikalli.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirvel\u00e4 avasi teoksen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta opiskelijoille seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

”Opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta L\u00e4hestymistapoja kirjallisuuteen<\/em> -teos tarjoaa kootusti tietoa kirjallisuudesta ja sen tutkimuksen suuntauksista kirjallisuusanalyysi\u00e4 tehdess\u00e4. Se antaa esimerkiksi erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, millaisia teoreettisia ja menetelm\u00e4llisi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia on mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 millaisia n\u00e4k\u00f6kulmia omissa kurssisuorituksissa tai opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4 voi ja kannattaa ottaa huomioon. Teos tuo erilaista n\u00e4kemyst\u00e4 ja tukea opintojen eri vaiheessa: hakijalle tai kirjallisuutta sivuaineeksi pohtivalle se voi olla ensimm\u00e4inen kurkistus kirjallisuudentutkimukseen ja sen opiskeluun, opintonsa aloittavalle se selkeytt\u00e4\u00e4 ja tuo tietoa erilaisista kirjallisuustieteellisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista ja opinnoissa pidemm\u00e4lle edenneelle se voi mahdollistaa palaamisen erilaisiin tutkimussuuntauksiin. Opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 tekeville teos tarjoaa apua niin oman aiheen, tutkimuskysymyksen ja teoreettisen viitekehyksen suunnittelussa kuin toisten t\u00f6it\u00e4 opponoidessa. My\u00f6s jako kirjailija-, teksti-, lukija- ja maailmal\u00e4ht\u00f6isiin suuntauksiin n\u00e4ytt\u00e4ytyy opiskelijoille mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4, koska etenkin opintojen alussa se helpottaa hahmottamaan erilaisia l\u00e4ht\u00f6kohtia ja niiden merkityst\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n

**<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Hanna Meretoja ja Matilda Kirvel\u00e4
Kuva: Jaakko Suominen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hestymistapoja kirjallisuuteen -teosta juhlistettiin Arcanumin kolmannen kerroksen kahvihuoneessa Kalevalan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 28.2.2025 klo 14-15. Arcanumin kahvihuone oli t\u00e4ynn\u00e4 teoksesta kiinnostunutta v\u00e4ke\u00e4, ja keskustelussa nousi esiin muun muassa se, miten k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen teos on my\u00f6s l\u00e4hitieteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.Tilaisuudessa teosta esitteliv\u00e4t teoksen toimittajat, Hanna Meretoja, Aino M\u00e4kikalli, Anna Helle, Kaisa Ilmonen ja Markku Lehtim\u00e4ki, sek\u00e4 teokseen kirjoittaneet Kaisa Kurikka, P\u00e4ivi […]<\/p>\n","protected":false},"author":28800,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28800"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=164"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":169,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions\/169"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/yleinenkirjallisuustiede\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}