{"id":275,"date":"2019-10-17T10:47:11","date_gmt":"2019-10-17T10:47:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?page_id=275"},"modified":"2024-03-08T13:32:11","modified_gmt":"2024-03-08T13:32:11","slug":"tarina","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/oppiaineesta\/tarina\/","title":{"rendered":"Tarina"},"content":{"rendered":"\n\n\n
\n
\n
\n
<\/div>\n
Kun Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 historian opetusta ja tutkimusta pidettiin sen itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4\u00a0 \u00a0osana. Yliopisto panosti humanistisiin aineisiin, erityisesti Suomen, it\u00e4meren alueen ja suomensukuisten kielten opetukseen ja tutkimukseen. Ensimm\u00e4inen torin laidan Phoenix-rakennukseen sijoittunut historian professori Artturi H. Snellman-Virkkunen\u00a0(1864-1924) oli Suomen historian professori ja yliopiston rehtori, mutta h\u00e4n oli my\u00f6s maamme Baltian historian tutkimuksen perustaja. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa k\u00e4sitteli It\u00e4meren alueen suomalaisia, ja ajankohdalle tyypilliseen tapaan h\u00e4n perusteli aihettaan sill\u00e4, ettei virolaisten, liivil\u00e4isten ja ”kuurilaisten” historiasta ole aikaisemmin kirjoitettu kansallisella rakkaudella.<\/div>\n
<\/div>\n
Kansainv\u00e4list\u00e4 historiaa suomenkielisess\u00e4 yliopistossa<\/h6>\n
Turussa oli alusta asti mietitty mahdollisuutta perustaa yleisen historian oma oppituoli. Esimerkiksi eurooppalaiseksi itsens\u00e4 identifioinut yliopiston rehtori V. A. Koskenniemi oli puhunut kansainv\u00e4lisen historian tutkimisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Vuonna 1924 tiedekunta p\u00e4\u00e4tti jakaa oppiaineen kahtia. T\u00e4ll\u00f6in syntyiv\u00e4t Suomen ja yleinen historia, nykyisten oppiaineiden kantamuodot. Ero ei kuitenkaan ollut viel\u00e4 kuin \u00a0muodollinen, sill\u00e4 Arvi Korhonen (1890-1967)\u00a0hoiti molempia virkoja vuoteen 1927 asti. Tuolloin Einar W. Juvasta tuli Suomen historian professori ja yleinen historia alkoi kehitty\u00e4 omaan suuntaansa.<\/span><\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n<\/div>\n
Tutkijana Virkkusta huomattavasti tuotteliaampi oli h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 jatkaja, Helsingin ja Turun yliopistojen v\u00e4lill\u00e4 liikkunut\u00a0Arvi Korhonen , joka oli erityisen kiinnostunut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yleisen historian n\u00e4k\u00f6kulmia. H\u00e4n oli\u00a0v\u00e4itellyt vakkalaitoksesta, varhaisesta virolaisesta verotusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. H\u00e4net kutsuttiin heti Snellman-Virkkusen ”apulaiseksi”, ja h\u00e4n aloitti seminaariopetuksen Turun yliopistossa ja samalla koko Suomessa. Korhonen tahtoi tuoda t\u00e4m\u00e4n saksalaisten yliopistojen suosiman opetusmuodon omaan yliopistoonsa. Koska sotienv\u00e4lisen ajan yliopiston opetustoiminta rakentui l\u00e4hes t\u00e4ysin professorin ja mahdollisten dosenttien varaan, Korhonen saattoi periaatteessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sek\u00e4 opetuksen ett\u00e4 opinn\u00e4ytteiden sis\u00e4ll\u00f6n.<\/div>\n
\n
.
\nSaksalaisen aatehistorian nousu ja haihtuminen<\/h6>\n<\/div>\n
\n
\n

Yleisen historian ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 maailma mullistui. 1930-luvun lama, toinen maailmansota ja sen j\u00e4lkeinen maailmanj\u00e4rjestyksen muuttuminen n\u00e4kyiv\u00e4t oppiaineen toiminnassa. \u00a0Erityisen \u00a0mielenkiintoiseksi aikakauden tekee sen ett\u00e4 oppianeen professorina vuosina 1937-1955 toiminut Kaarlo J\u00e4ntere (1885-1957) oli saksalaisesta aatehistoriasta kiinnostunut tutkija, joka piti tiiviisti yhteytt\u00e4 sik\u00e4l\u00e4isten aate- ja kulttuurihistorioitsijoiden kanssa. J\u00e4ntere pyrki tekem\u00e4\u00e4n nykyaikaa selitt\u00e4vi\u00e4 maailmanhistoriallisia synteesej\u00e4, mik\u00e4 teki h\u00e4nen luennoistaan hyvin suosittuja. H\u00e4n oli taiteita harrastanut yhteiskunnallinen konservatiivi, joka kuitenkin pystyi p\u00e4\u00e4osin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n eron suhteessa kansallissoslalistiseen idelogiaan.<\/p>\n

Arkistotietojen mukaan J\u00e4ntereen luennoilla k\u00e4viv\u00e4t tasapuolisesti miehet ja naiset. Yleisen historian ensimm\u00e4isen gradun tekikin Elli Lempa. J\u00e4ntereen oppilaiksi nimet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin vaikutusvaltaisiin asemiin nousseita miehi\u00e4. Monien \u00a0tausta oli aatehistoriassa: 20-vuotias tuleva arkkipiispa Mikko Juva teki gradunsa Augustinuksesta ja matematiikan akateemikko Arto Salomaa Benedetto Crocesta. Usein viitataan my\u00f6s sodassa kaatuneen Pertti J\u00e4ntin uuttaluovaan graduun ”Herderin k\u00e4sitys keskiajasta”.<\/p>\n

Nykyajan ja historian yhteyksi\u00e4 korostanut J\u00e4ntere luovi my\u00f6s toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 ajassa onnistuneesti. 1950-luvulla yleiess\u00e4 historiassa alkoi k\u00e4yd\u00e4 amerikkalaisia Fullbright-stipendiaatteja. Heid\u00e4n mukanaan alkoi synty\u00e4 my\u00f6s uusia tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmia. Tuolloin puhuttiin siirtolaisuudesta, my\u00f6hemmin laajemmin ihmisten liikkumisesta.<\/span><\/p>\n

Siirtolaisuus, It\u00e4meri ja ATK<\/strong><\/h6>\n

Viel\u00e4 Phoenixissa sijainneen humanistisen tiedekunnan k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 alkoi 1950-luvulla k\u00e4yd\u00e4 yhdysvaltalainen historioitsija \u00a0John Kolehmainen, jonka juuret olivat Suomessa. Vaikka oppiaineen seuraava professori\u00a0<\/span>Vilho Niitemaa (1917-1991) oli Baltian keskiajan tutkija, h\u00e4n kiinnostui Kolehmaisen tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmista. Jo 1950-luvun lopulla oppiaineessa alettiin ker\u00e4t\u00e4 siirtolaisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 materiaalia ja ensimm\u00e4iset muistitietokyselyt tehtiin 1960-luvulla.<\/span><\/p>\n

Samaan aikaan alettiin hankkia my\u00f6s alkuper\u00e4ismateriaalia Yhdysvalloista. Sit\u00e4 saatiin ostamalla mikrofilmej\u00e4 tai mikrofilmaamalla iarkistoja itse. Siirtolaisprojekti olikin yksi varhaisista t\u00e4m\u00e4n 1940-luvun lopulla Suomeen rantautuneen tekniikan k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4. Pian alettiin ker\u00e4t\u00e4 tietoa my\u00f6s nauhoitetuilla haastatteluilla. Oppiaineen siirtolaishistorian arkisto tarjoaa edelleen materiaalia monelle tutkijalle.<\/p>\n

Siirtolaisprojektissa k\u00e4siteltiin suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ja sen my\u00f6t\u00e4 monet tutkijat tutustuivat sen aikaiseen ATK:hon. Reino Keron v\u00e4it\u00f6s (1976) sek\u00e4 siihen johtanut tutkimus olikin yksi suomalaisen dighistorian ensimm\u00e4isi\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4. Reik\u00e4korttipinoja ja tietokoneajojen tuloksia tarkasteltiin niihin sopivassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4,\u00a0 vuonna 1975 valmistuneessa Jusleniassa. Ty\u00f6tilat ja opetusvirat kasvoivat maakuntien korkeakouluja painottaneen koulutuspolitiikan my\u00f6t\u00e4. Turussa virkoihin nimettiin l\u00e4hinn\u00e4 Niitemaan kahden tutkimuskohteen, siirtolaisuuden ja It\u00e4meren piirin tutkijoita.<\/span><\/p>\n

Yksi Niitemaan viimeisist\u00e4 artikkeleista k\u00e4sitteli vuonna 1943 kuolleen R. G. Collingwoodin historianfilosofiaa. Seuraavan sukupolven tutkijoista Kalervo Hovi (1942-2021) oli my\u00f6s It\u00e4meren piirin historioitsija, mutta vannoi jo ranskalaisten annalistien ja mentaliteettien tutkimuksen nimiin. Reino Kero (1939-2020) \u00a0ja Auvo Kostiainen puolestaan jatkoivat siirtolaisuuden ja Pohjois-Amerikan tutkimusta. Oppiaine kasvoi nopeasti, sill\u00e4 suurten ik\u00e4luokkien nuoruusvuodet merkitsiv\u00e4t samalla my\u00f6s uusien yliopistojen perustamista. Historian laitoksille alkoi kehitty\u00e4 keskiryhm\u00e4ksi kutsuttu opettajien ja tutkijoiden joukko, johon kuului yliassistentteja. assistentteja ja lehtoreita.<\/span><\/p>\n

Suomen ja yleisen historian rinnalle Turun yliopistoon perustettiin vuonna 1972 kulttuurihistorian oppiaine, joka kiinnosti my\u00f6s monia yleisen historian opettajia ja opiskelijoita. Kulttuurihistoria sai yleisest\u00e4 historiasta opetusapua, mutta virta k\u00e4\u00e4ntyi toiseen suuntaan, kun yleisess\u00e4 historiassa v\u00e4itelleet Keijo Virtanen ja Kari Immonen siirtyiv\u00e4t kulttuurihistoriaan.<\/p>\n

Bologna, globalisaatio ja monilajisuus<\/strong><\/h6>\n

1900-luvun viimeisin\u00e4 vuosina Turun yliopistorin historiaineet olivat Opetusministeri\u00f6n tukema valtakunnallinen opetuksen huippuyksikk\u00f6, mik\u00e4 auttoi opetukseen panostamisessa. Opetus oli monipuolista ja sit\u00e4 tukevaan materiaaliin oli hyvin varaa. Piirtoheittimet ja kirjoituskoneet vaihtuivat tietokoneiksi ja powerpoint-esityksiksi. My\u00f6s tutkimusmateriaalia hankittiin paljon – \u00a0edelleen mikrofilmein\u00e4. \"\"Niille oli varattu oma huone Jusleniassa.<\/p>\n

2000-luvun alussa 1970-luvun villein\u00e4 yliopistojen kasvuvuosina rekrytoitu henkil\u00f6kunta alkoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hitellen el\u00e4kkeelle. Samaan aikaan alettiin suunnitella muuttoa pois Jusleniasta, oppiaineen tutkijat olivat sijoittuneet 2000-luvun alussa jo ymp\u00e4ri kampusta, Reino Keron seuraajaksi valittiin \u00a0amerikansuomalaisesta radikalismista v\u00e4itellyt Auvo Kostiainen. \u00a0Euroopan ulkopuolisten alueiden ja erityisesti Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain historia.<\/p>\n

Historioitsijat olivat Jusleniassa vuoteen 2006 asti. .<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kalervo Hovin j\u00e4\u00e4ty\u00e4 el\u00e4kkeelle teht\u00e4v\u00e4\u00e4n valittiin vuonna 2010\u00a0Taina Syrj\u00e4maa<\/strong> . H\u00e4n on v\u00e4itellyt Italian 1920- ja 1930-luvun matkailun historiasta vuonna 1997 Turun yliopistossa. Sittemmin h\u00e4n on tutkinut erityisesti 1800-luvun Roomaa elettyn\u00e4 tilana sek\u00e4 n\u00e4yttelymedian, kulutuskulttuurin ja edistysuskon historiaa. H\u00e4nen uusin tutkimusalansa liittyy humanistiseen el\u00e4intutkimukseen. H\u00e4n on erityisen perehtynyt tilallisuuteen ja materiaalisuuteen.<\/p>\n

Auvo Kostiaisen el\u00e4<\/span>k\u00f6idytty\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n valittiin vuonna 2015\u00a0<\/span>Leila Koivunen<\/strong>\u00a0 H\u00e4nen vuonna 2006 Turun yliopistossa tarkastettu v\u00e4it\u00f6ksens\u00e4 k\u00e4sitteli 1800-luvun lopun eurooppalaisia tutkimusmatkoja Afrikkaan ja niiden seurauksena tapahtunutta Afrikan visualisointia. Koivunen on tutkinut my\u00f6s Euroopan ulkopuolisten kulttuurien esineist\u00f6n keruun ja n\u00e4ytteillepanon historiaa Euroopassa ja erityisesti Suomessa sek\u00e4 suomalaisten osallisuutta koloniaalisiin hankkeisiin.<\/span><\/p>\n

Kuva: Historian seminaarikirjasto ja opiskelijoita Phoenixin kirjastossa vuonna 1947 tai 1948. TELA. <\/span>Turun yliopiston keskusarkisto<\/em><\/p>\n<\/div>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 historian opetusta ja tutkimusta pidettiin sen itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4\u00a0 \u00a0osana. Yliopisto panosti humanistisiin aineisiin, erityisesti Suomen, it\u00e4meren alueen ja suomensukuisten kielten opetukseen ja tutkimukseen. Ensimm\u00e4inen torin laidan Phoenix-rakennukseen sijoittunut historian professori Artturi H. Snellman-Virkkunen\u00a0(1864-1924) oli Suomen historian professori ja yliopiston rehtori, mutta h\u00e4n oli my\u00f6s maamme Baltian historian tutkimuksen perustaja. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3371,"featured_media":1032,"parent":360,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-275","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3371"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=275"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1086,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/275\/revisions\/1086"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/360"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1032"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}