{"id":1053,"date":"2023-10-24T09:21:01","date_gmt":"2023-10-24T09:21:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=1053"},"modified":"2023-10-24T13:03:11","modified_gmt":"2023-10-24T13:03:11","slug":"e-niin-kuin-ensyklopedia-painetun-tietosanakirjan-viimeinen-kukoistuskausi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2023\/10\/24\/e-niin-kuin-ensyklopedia-painetun-tietosanakirjan-viimeinen-kukoistuskausi\/","title":{"rendered":"E niin kuin Otavan ensyklopedia – Painetun tietosanakirjan viimeinen kukoistuskausi"},"content":{"rendered":"\n

Syksyll\u00e4 1976 Otavan suuren ensyklopedian<\/em> julkaisutilaisuudessa puheen piti akateemikko Matti Kuusi. Moneen suuntaan liikkunut esitelm\u00e4 pohti sit\u00e4, ovatko tietosanakirjat kansalliskirjallisuutta. Kuusen vastaus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tyydytt\u00e4nyt tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n arvosteli suorasukaisesti ensyklopediaa siit\u00e4, ettei se ollut puhtaasti suomalainen hanke. Otava oli n\u00e4kyv\u00e4sti mainostanut teoksen olevan suomalais-ranskalaisen yhteisty\u00f6n tulos, olihan teossarjan mallina kuuluisa Encyclop\u00e9die Larousse.<\/em> Toimituskuntaan kuulunutta kansanrunouden tutkija Kuusta t\u00e4m\u00e4 h\u00e4iritsi. <\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4isyytt\u00e4 ja kotimaisuutta kaivannut Kuusi vierasti mahdollisesti my\u00f6s kirjasarjassa k\u00e4ytetty\u00e4 ensyklopedia-termi\u00e4. Se oli vieraskielinen sana, joka oli kirjoitettu yhteen vasta 1500-luvulta alkaen. Pedia tuli kreikan sanasta paideia, joka tarkoittaa koulutusta. Enkyklios puolestaan kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 tai palaavaa. Sanaparia k\u00e4ytettiin harvoin yhdess\u00e4, mutta sill\u00e4 viitattiin ennen erikoistumista tarjottavaan koulutukseen, yleistietoon. Ensyklopedioista tuli 1700-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen kirjasarjoja, joihin valittiin yleist\u00e4, kaikille kuuluvaa tietoa. Niit\u00e4 ei tarkoitettu luettavaksi kokonaan, sill\u00e4 lukija saattoi suunnata lukemistaan aakkosellisesti j\u00e4rjestettyjen asiasanojen avulla. Siksi ensyklopedioista k\u00e4ytettiin yleens\u00e4 onnistunutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 \u2018tietosanakirja\u2019. <\/p>\n\n\n\n

1970-luvun hopea-aika<\/h3>\n\n\n\n

Kuusen kritiikki saattaa peitt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 h\u00e4n vakavasti pohti tietosanakirjojen asemaa osana kansallisen kirjallisuuden kaanonia. Se oli mahdollista 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Tietosanakirjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja merkitys olivat kasvaneet tasaisesti 1900-luvun alusta, jolloin oli valmistunut ensimm\u00e4inen suomenkielinen moniosainen yleistietosanakirja, ytimekk\u00e4\u00e4sti Tietosanakirja <\/em>(1909-1922). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Otava, WSOY ja pienemm\u00e4t kustantajat olivat julkaisseet useita laajoja kirjasarjoja ja 1970-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4 kilpailu tiedosta n\u00e4ytti huipentuvan kahden j\u00e4ttihankkeen ensimm\u00e4isten osien ilmestyess\u00e4. Otavan suurta ensyklopediaa<\/em> ja WSOY:n Spectrumia <\/em>kilpailutettiin alusta asti. Muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi jo vuoden 1977 alussa laajan vertailevan arvion niist\u00e4 eri tieteenalojen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Kilpailevien tietosanakirjojen vertailu ja arviointi kuului lajityypin 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 1900-luvun lopulle kest\u00e4neeseen kulta-aikaan, joka katkesi \u00e4kki\u00e4 mutta ei aivan yll\u00e4tt\u00e4en. Saksassa Brockhausin ja Meyerin tietosanakirjat olivat kilpailleet kesken\u00e4\u00e4n jo yli sadan vuoden ajan, toisen maailmansodan j\u00e4lkeen jopa molempien Saksojen alueella. Meyerin tietosanakirja myi kuitenkin 1970-luvulla hyvin v\u00e4h\u00e4n – ja seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 mahdoton tapahtui, kun kirjasarjat yhdistyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Otavan suurta ensyklopediaa<\/em> kuten my\u00f6s sen kilpailijaa Spectrumia markkinoitiin ahkerasti ja tuttuun tapaan sen toimituskuntaan ja kirjoittajaksi hankittiin tunnetuimpia tieteen ja taiteen nimi\u00e4. Sen artikkelit olivat pidempi\u00e4 kuin tavallisissa tietosanakirjoissa ja ne p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t kirjoittajan nimikirjoitukseen kuin vakuutuksena tiedon luotettavuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Tietosanakirjojen kaupassa liikkui 1970-luvun lopussa vuosittain kymmeni\u00e4 miljoonia markkoja ja se oli osana erityisesti suomalaista maaseutua rikastuttanutta kirjasarjojen intohimoista mutta my\u00f6s aggressiivista myymist\u00e4. Kiert\u00e4v\u00e4t Otavan ja WSOY:n tyt\u00e4ryhti\u00f6iden edustajat kulkivat talosta toiseen n\u00e4ytekappaleet autonsa takapenkill\u00e4 tai sitten kirjasarjoja esittelevill\u00e4 linja-autoilla. Kirjakauppiaat kutsuivat edustajia \u201cpullapojiksi\u201d, mutta joutuivat my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hallitsivat noin 90 prosenttia kaupasta. Sek\u00e4 Ensyklopedia<\/em> ett\u00e4 Spectrum<\/em> p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t moniin kirjahyllyihin, mutta niiden todellista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei ole tutkittu.<\/p>\n\n\n\n

Suomalainen 1970-luvun tietosanakirjakuume tapahtui mullistusten kynnyksell\u00e4 ilman, ett\u00e4 suurin osa aikalaisista osasi ennakoida t\u00e4t\u00e4. Uutiset Saksasta olivat huolestuttavia ja Otavan tietokirjajohtaja Pentti Huovinen ihmetteli haastattelussa my\u00f6s ruotsalaisten tietosanakirjojen v\u00e4h\u00e4isyytt\u00e4. Suomessa t\u00e4st\u00e4 ei viel\u00e4 n\u00e4kynyt merkkej\u00e4 ja Otava mainosti ensyklopedian olevan \u201ctodella SUURI ja edustava\u201d. Uusia kirjasarjoja oli painettu vuosikymmenest\u00e4 toiseen ja niit\u00e4 n\u00e4ytti ilmestyv\u00e4n yh\u00e4 tihe\u00e4mmin. <\/p>\n\n\n\n

Jatkumoa luotiin menneisyyteen jopa niin, ett\u00e4 Otava lahjoitti silloiselle Helsingin yliopiston kirjastolle tietosanakirjaklassikon, ranskalaisen valistusajan Encyclop\u00e9dien<\/em> ensimm\u00e4isen painoksen 1700-luvun puoliv\u00e4list\u00e4. Siltaa tulevaan varmasti pohdittiin, mutta t\u00e4st\u00e4 ei puhuttu haastatteluissa. Vastauksia olisi l\u00f6ytynyt l\u00e4helt\u00e4, sill\u00e4 juuri yhteisty\u00f6kumppani Larousse oli kokeillut s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 tietosanakirjaa jo vuoden 1958 maailmann\u00e4yttelyss\u00e4, jossa sit\u00e4 py\u00f6ritti Control Data 3600 -tietokone. Hankkeet j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin kokeiluksi ja viel\u00e4 1980-luvulla yleistyneet CD-levyt olivat liian pieni\u00e4 kattamaan Otavan suuren ensyklopedian<\/em> 24 (tai 12 suurta) osaa.<\/p>\n\n\n\n

Tiedon monta ulottuvuutta<\/h3>\n\n\n\n

Matti Kuusi oli esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n kriittinen tietosanakirjoja kohtaan: h\u00e4n toivoi, ett\u00e4 niit\u00e4 arvioitaisiin samoin kriteerein kuin tutkimuksia. H\u00e4nt\u00e4 huolestutti tiedon liikkuminen ja monistuminen, vanhat tietosanakirjat olivat kopioineet saksalaisia teoksia ja vaikuttaneet n\u00e4in suomalaisessa kulttuurin saksalaismielisyyden taustalla. Nyt n\u00e4ytti uhkaavan ranskalaistumisen kausi.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitys erityisest\u00e4 kansallisesta tiedosta, joka ei ylitt\u00e4isi valtioiden ja kielialueiden rajoja, saattaa vaikuttaa oudolta l\u00e4ht\u00f6kohdalta, mutta tietosanakirjojen historia tukee Kuusen ajattelua.  Ne  olivat kansallisia projekteja, joiden sis\u00e4ll\u00f6t vaihtelivat maittain. Hakusanat ja kuvitus saattoivat poiketa paljonkin ja poliittiset mullistukset vaikuttivat monien teossarjojen dynamiikkaan. Esimerkiksi 1900-luvun alusta 1980-luvulle julkaistu espanjalainen Enciclopedia universal ilustrada europeoamericana<\/em>n osia ei lue vain tietosanakirjoina sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4 vaan kuin peiteltyn\u00e4 kommentaarina Espanjan monista historiallisista k\u00e4\u00e4nteist\u00e4. Tieto ei vain kierr\u00e4, se my\u00f6s piiloutuu ja vaihtaa puolta kirjoittajan ohjaamana. <\/p>\n\n\n\n

Koska tiedonhistorian tutkimus on painottanut tiedon liikkumista, sen kopioitumista ja muuntumista, olisi vaivatonta tulkita tietosanakirjoja juuri t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.  Vanhojen julkaisujen tekstej\u00e4 kopioitiin ja niit\u00e4 muokattiin, mutta heterogeenisyys ja vaihtuvat hakusanat ovat samalla tavalla osa tietosanakirjojen historiaa.  <\/p>\n\n\n\n

Tietosanakirjojen my\u00f6h\u00e4isen kukoistuskauden teoksissa ja niit\u00e4 koskevassa keskustelussa mielenkiintoista on my\u00f6s ajatus siirtym\u00e4st\u00e4 ja muutoksesta, jolla ei viel\u00e4 ole suuntaa eik\u00e4 kuvausta, mutta jota yritet\u00e4\u00e4n ennakoida ja hallita. Kuusi n\u00e4ki tietosanakirjojen tulevaisuuden olevan maallikkotutkijoiden varassa. He hy\u00f6dynt\u00e4isiv\u00e4t uuden kansallisen tiedon mets\u00e4styksess\u00e4 Uraj\u00e4rven kartanossa s\u00e4ilytettyj\u00e4 historiallisia sanomalehti\u00e4. Ennen digitaalista sanomalehtikirjastoa kehittyi kuitenkin teletext, josta ideoitiin painetun tietosanakirjan korvaajaa, mutta jonka lopputuloksena oli Teksti-tv.<\/p>\n\n\n\n

\/ Janne Tunturi<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4kli, Esko. Tiedon taika: ensyklopedioista ennen ja nyt<\/em>. Otava, 1981.<\/p>\n\n\n\n

Loveland, Jeff. The European Encyclopedia: From 1650 to the Twenty-First Century<\/em>. Cambridge University Press, 2019.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksyll\u00e4 1976 Otavan suuren ensyklopedian julkaisutilaisuudessa puheen piti akateemikko Matti Kuusi. Moneen suuntaan liikkunut esitelm\u00e4 pohti sit\u00e4, ovatko tietosanakirjat kansalliskirjallisuutta. Kuusen vastaus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tyydytt\u00e4nyt tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n arvosteli suorasukaisesti ensyklopediaa siit\u00e4, ettei se ollut puhtaasti suomalainen hanke. Otava oli n\u00e4kyv\u00e4sti mainostanut teoksen olevan suomalais-ranskalaisen yhteisty\u00f6n tulos, olihan teossarjan mallina kuuluisa Encyclop\u00e9die Larousse. Toimituskuntaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3371,"featured_media":1055,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-1053","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-uncategorized","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1053","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3371"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1053"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1053\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1071,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1053\/revisions\/1071"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1055"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1053"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1053"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1053"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}