{"id":1111,"date":"2024-06-29T06:37:07","date_gmt":"2024-06-29T06:37:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=1111"},"modified":"2024-12-09T18:11:42","modified_gmt":"2024-12-09T18:11:42","slug":"sata-vuotta-sitten-suomen-ja-yleisen-historian-erkaantumisen-hetket-ja-tilanteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2024\/06\/29\/sata-vuotta-sitten-suomen-ja-yleisen-historian-erkaantumisen-hetket-ja-tilanteet\/","title":{"rendered":"Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja tilanteet"},"content":{"rendered":"\n

On kulunut sata vuotta siit\u00e4, kun yleinen historia – eli nykyinen Euroopan ja maailman historia \u2013 erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mik\u00e4\u00e4n rutiininomainen hallinnon p\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman dramatiikkaa ja k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa k\u00e4yn lyhyesti l\u00e4pi vaiherikkaimpia hetki\u00e4 erkaantumisen varrelta ja huomautan, ett\u00e4 yleisen historian oppiaineen merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 voitaisiin itse asiassa viett\u00e4\u00e4 vasta hieman my\u00f6hemmin: asiat riippuvat aina tulkinnasta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kaikki sai l\u00e4ht\u00f6laukauksensa siit\u00e4, kun Turun yliopiston entinen Suomen historian professori A. H. Virkkunen kuoli vuonna 1924. Humanistinen tiedekunta ei j\u00e4\u00e4nyt jahkailemaan, vaan ehdotti marraskuussa menehtyneen professorin tilalle dosentti Arvi Korhosta. H\u00e4nen oli alun perin tarkoitus hoitaa virkaa vuoden loppuun asti, mutta jo varsin pian vuodenvaihteen j\u00e4lkeen tiedekunta esitti yliopiston kansleri J. R. Danielson-Kalmarille, ett\u00e4 Korhonen hoitaisi Suomen historian professorin virkaa toistaiseksi, enint\u00e4\u00e4n vuoden 1925 syyskuuhun asti. Korhonen aloitti my\u00f6s samana vuonna opettajana Helsingin yliopistossa, mist\u00e4 h\u00e4net my\u00f6s tunnetaan.<\/p>\n\n\n\n

Samoihin vuodenvaihteen aikoihin humanistisen tiedekunnan professori V. A. Koskenniemi ehdotti, ett\u00e4 ennen Suomen historian professorin viran t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 pesti muutettaisiin kotimaisen ja yleisen historian professuuriksi. Perustelunaan h\u00e4n esitti muun muassa sen, ett\u00e4 oppiaineen Suomen historian kurssi sis\u00e4lsi jo paljon yleist\u00e4 historiaa. H\u00e4n my\u00f6s huomautti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s laajentaisi opetusohjelmaa ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannuksia. P\u00e4\u00e4t\u00f6s hyv\u00e4ksyttiin tiedekunnassa, ja lopullisen sinetin se sai my\u00f6hemmin huhtikuussa 1925, kun kansleri hyv\u00e4ksyi tiedekunnan esityksen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa siis kaikki oli hyvin, mutta varsinainen virkaa hoitava professori puuttui, sill\u00e4 Virkkunen hoiti pesti\u00e4 varamiehen asemassa, ollen samaan aikaan Helsingin yliopiston leiviss\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Avoin haku kotimaisen ja yleisen historian professorin virkaan loppui kes\u00e4kuuhun 1925 menness\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ennen tiedekunta oli j\u00e4lleen jatkanut Korhosen kautta syyslukukauden loppuun asti. T\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4 ratkaisu, sill\u00e4 viranhaun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kukaan p\u00e4tev\u00e4 hakija ei ollut hakenut paikkaa. My\u00f6hemmin saman vuoden syyskuussa tiedekunta p\u00e4\u00e4tti laittaa viranhaun toistaiseksi p\u00f6yd\u00e4lle ja pyyt\u00e4\u00e4 Korhosta jatkamaan my\u00f6s vuoden 1926 ajan professorin sijaisena.<\/p>\n\n\n\n

Vaikeudet viran t\u00e4ytt\u00e4miseksi her\u00e4tt\u00e4v\u00e4tkin kysymyksen, eik\u00f6 sijaisena toimiva Korhonen olisi kyllin p\u00e4tev\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n kysymykseen saatiin vastaus vuonna 1926 kun professorin virka laitettiin j\u00e4lleen haettavaksi. Arvi Korhonen haki paikkaa sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 vuoden ajan h\u00e4n pystyisi t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0 omaa p\u00e4tevyytt\u00e4\u00e4n professuuria varten. Kuitenkin jo saman vuoden joulukuussa Korhonen peruutti virkahamekuksensa, ja syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n voi vain ep\u00e4ill\u00e4. Takaisku ei lannistanut, vaikka pienest\u00e4 katkeroitumisesta voikin olla viitteit\u00e4 kanslerille l\u00e4hetetyst\u00e4 kirjeest\u00e4, jossa harmitellaan professorin viran t\u00e4yt\u00f6n hankaluutta. Tiedekunta p\u00e4\u00e4tti helmikuussa 1927 aloittaa kolmannen kierroksen viran t\u00e4ytt\u00e4miseksi, ja aikaisempaan tuuriin n\u00e4hden ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en varteenotetta hakemus saapui kuin saapuikin Turun yliopistoon.<\/p>\n\n\n\n

Hakemusten ja asiantuntijalausuntojen j\u00e4lkeen uudeksi kotimaisen ja yleisen historian professoriksi valittiin Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti Einar W. Juvelius, joka tunnetaan nykyisin sukunimell\u00e4 Juva. H\u00e4n p\u00e4\u00e4sikin aloittamaan professorin ty\u00f6t nopeasti syyslukukaudella 1927. Muutoksetonta aikaa ei kuitenkaan kest\u00e4nyt kauaa, sill\u00e4 jo saman vuoden joulukuussa esitettiin, ett\u00e4 tiedekuntaan perustettaisiin erilliset Suomen historian ja yleisen historian oppituolit. Asia pantiin p\u00f6yd\u00e4lle, mutta jo pian seuraavana vuonna 1928 asia otettiin uudelleen k\u00e4sittelyyn. Yhten\u00e4 asian my\u00f6t\u00e4vaikuttajista oli uusi professori Juvelius, joka perusteli toisen professuurin perustamista esimerkiksi tarpeettoman suuren ty\u00f6taakan v\u00e4hent\u00e4misen\u00e4, liian laajan oppituolin jakamisen eduilla ja tutkinto- ja opintovaatimusten muuttumisten takia. Viimeisin perustelu lienee t\u00e4rkein, sill\u00e4 Helsingin yliopistossa historiaa lukeneet olisivat olleet ilman uuden professuurin perustamista paremmassa asemassa valmistumisen j\u00e4lkeen kuin Turun yliopistosta valmistuneet.<\/p>\n\n\n\n

Professuurin jakamisesta saadaan esitys my\u00f6hemmin loppuvuodesta 1928, mutta virallinen leima yleisen historian ja Suomen historian oppiaineen erottamiseksi tapahtuu vasta maaliskuussa 1929, kun yliopiston j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4d\u00f6ksell\u00e4 nro. 2 merkit\u00e4\u00e4n Suomen historia omaksi professuurikseen ja vanhasta kotimaisen ja yleisen historian oppituolin tuhkasta muodostuu yleisen historian oppiaine. Juvelius nimitettiin Suomen historian professoriksi ja yleisen historian professorin viran hoitajaksi. N\u00e4in j\u00e4lleen tiedekunta sai uuden viranhaun hoitaakseen \u2013 olihan siit\u00e4 jo toisaalta saatu erinomaista kokemusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Miitrei Misukka<\/p>\n\n\n\n

Historia-aineiden harjoittelija<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hdeluettelo<\/h2>\n\n\n\n

Humanistisen tiedekunnan p\u00f6yt\u00e4kirjat<\/p>\n\n\n\n

1924\u20121929<\/p>\n\n\n\n

Humanistiseen tiedekuntaan l\u00e4hetettyj\u00e4 kirjeit\u00e4<\/p>\n\n\n\n

1927, 1929.<\/p>\n\n\n\n

Lappalainen, Jukka-Pekka: ”Arvi P .Korhosen” tutkijanty\u00f6t\u00e4 arvioidaan 100-vuotistilaisuudessa. Helsingin Sanomat <\/em>9.1.1990. Verkkoartikkeli.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.hs.fi\/ihmisia\/art-2000002953011.html<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\n\n\n\n

Oppiaineesta, tarina<\/em>. Euroopan ja maailmanhistorian blogi.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/oppiaineesta\/tarina\/<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Einar W. Juva.<\/em><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Einar_W._Juva<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Arvi Korhonen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Arvi_Korhonen<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On kulunut sata vuotta siit\u00e4, kun yleinen historia – eli nykyinen Euroopan ja maailman historia \u2013 erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mik\u00e4\u00e4n rutiininomainen hallinnon p\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman dramatiikkaa ja k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa k\u00e4yn lyhyesti l\u00e4pi vaiherikkaimpia hetki\u00e4 erkaantumisen varrelta ja huomautan, ett\u00e4 yleisen historian […]<\/p>\n","protected":false},"author":29202,"featured_media":1113,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[50],"tags":[53],"class_list":{"0":"post-1111","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-oppiaineen-historia","8":"tag-oppiaineen-historia","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1111","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29202"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1111"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1128,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1111\/revisions\/1128"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}